Sanomala

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sanomala
Sanomala Martinkyläntien puolelta.
Sanomala Martinkyläntien puolelta.
Osoite Martinkyläntie 9
Sijainti Vantaa
Koordinaatit 60°17′13″N, 24°51′18″E
Valmistumisvuosi 1977 [1]
Suunnittelija Kalle Vartola [1]
Julkisivumateriaali punatiili
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Sanomala on Sanoman sanomalehtipaino Vantaan Martinlaaksossa. Sanomalassa painetaan Helsingin Sanomia, Ilta-Sanomia ja Hufvudstadsbladetia sekä konsernin muita sanomalehtiä. Helsingin Sanomat muodostaa yli kaksi kolmasosaa tuotannosta. Lisäksi Sanomalassa painetaan vähäisiä määriä kokonaan ulkopuolisia lehtiä.[2][3][4] Sanomien lisäksi kiinteistössä toimii nykyisin myös muita graafisen alan yrityksiä.

Kiinteistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanomalan painotalon rakentaminen aloitettiin vuonna 1976 ja se valmistui vuonna 1977.[5] Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Kalle Vartola. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja sen punatiilinen julkisivu Martinkyläntien suuntaan on määrätty säilytettäväksi Vantaan moderni teollinen rakennusperintö -inventoinnissa vuonna 2012.[1]

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Sanomalan rakentamista Helsingin Sanomat painettiin kohopainotekniikalla Ludviginkadulla. Sanomalan valmistuminen mahdollisti offsetpainotekniikkaan siirtymisen.[6] Ensimmäiset Helsingin Sanomat painettiin Sanomalan painossa 16.11.1977.[3] Vuoteen 2003 käytössä oli Rockwell-yhtiön valmistama Goss Metro painokonelinja. Se koostui seitsemästä painokoneesta, joissa oli yhteensä 52 painoyksikköä.[5]

Sanoman-painokonekokonaisuuden toinen ja kolmas painoyksikkö.

Vuonna 2003 Sanomalassa otettiin käyttöön uusi Man Roland -painokonelinja "Sanoman".[7][8] Man Roland -painokonelinja koostuu kahdesta painokoneesta, joissa kummassakin on kuusi painoyksikköä. Käytettävä painomenetelmä on edellisen koneen tavoin coldset offsetpaino. Uudistus mahdollistaa neliväripainatuksen koko lehdessä kun aiemmin osa lehdestä oli teknisten rajoitusten takia painettava mustavalkoisena. Uuden koneen painoyksiköiden rakenteellinen ratkaisu paransi myös neliväripainatuksen laatua. Sateelliittiperiaatteella toteutetuissa painoyksiköissä kaikki neljä päällekkäin tulevaa osaväriä painetaan paperille noin metrin pituisella matkalla. Aiemmassa koneessa neliväripainatus toteutettiin kolmiväriyksiköillä: paperi kulki pitkän matkan ensimmäisen ja viimeisen värin painamisen välillä, joka vaikeutti värien kohdistamista.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Martinlaakson rakennuksia (PDF) 2014. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 9.4.2016.
  2. a b Teija Sutinen: Sanomat investoi yli 200 miljoonaa painokoneeseen 28.9.2000. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.4.2016.
  3. a b SANOMAPAINO Oy Martinlaakso.net. Viitattu 9.4.2016.
  4. Jukka Vuolle: Vuoropäällikkö Christer Grundström, 47 v. 2016. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 9.4.2016.
  5. a b Mikkonen Isto: Helsingin Sanomien lehtipaino 16.11.2003. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.4.2016.
  6. Painoon! (PDF) 2016. Päivälehden museo. Viitattu 11.4.2016.
  7. Uuden sukupolven painokone Helsingin Sanomain Lehtipainoon 2000. Sanoma. Viitattu 9.4.2016.
  8. Uudistunut Helsingin Sanomat painetaan huipputekniikalla 2003. Sanoma. Viitattu 9.4.2016.