Aku Ankka (lehti)
| Aku Ankka | |
|---|---|
 |
|
| Entiset nimet | Aku Ankka ja kumppanit (1951-1954) |
| Lehtityyppi | sarjakuvalehti |
| Julkaisija | Sanoma Media Finland |
| ISSN | ISSN 0355-2101 |
| Levikki |  110 000 (2020)[1] |
| Perustettu | 1951 |
| Päätoimittaja | Sirkka Ruotsalainen (1951-1968) Alli Peltonen (1968-1978) Kirsti Toppari (1978-1988) Markku Kivekäs (1988-2007) Jukka Heiskanen (2003-2011) Aki Hyyppä (2011-) |
| Kotikunta | Helsinki |
| Kotimaa |  Suomi |
| Sivukoko | B5 |
| Ilmestymistiheys | kuukausittain (1951-1957) kaksi kertaa kuussa (1958- lokakuu 1960) keskiviikkoisin (marraskuu 1960-) |
| Kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Aku Ankka on Sanoma Media Finlandin Suomessa julkaisema viikoittainen sarjakuvalehti, joka sisältää Disneyn sarjakuvia. Lehden maskotti ja päähenkilö on Aku Ankka, mutta on myös paljon tarinoita, joissa hän ei esiinny.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehden näytenumero ilmestyi 5. joulukuuta 1951, ja sitä myytiin 34 017 kappaletta.[2] Vuoteen 1956 asti lehti ilmestyi kerran kuukaudessa ja vuodesta 1958 lokakuun 1960 kaksi kertaa kuukaudessa. Aluksi lehti ilmestyi nimellä Aku Ankka ja kumppanit, kunnes nimi lyheni Aku Ankaksi vuoden 1955 alusta.
Disneyn sarjakuvasuomennoksissa käytetään vakiintuneesti silloin tällöin tarinoiden lisämausteena muun muassa tunnettujen henkilöiden ja paikkojen nimistä tehtyjä humoristisia väännöksiä ja sananmuunnoksia.[3] Tämä tapa sai alkunsa Aku Ankka -lehden toimituksessa jo 1950-luvulla. Ensimmäinen lehdessä esiintynyt nimiväännös oli joulukuun 1952 numerossa mainittu ”Satupekka”, mutta kyseessä ei ollut toimituksen keksintö: Satupekka vakiintui Suomessa juoksija Emil Zátopekin lempinimeksi jo Helsingin olympialaisissa kesällä 1952. Ensimmäiset toimituksen omat nimiväännökset olivat kesäkuun 1955 numerossa mainitut ”Penu Kili” ja ”Pata Revski” muusikoista Beniamino Gigli ja Ignacy Paderewski.[4]
Aku Ankan avulla 1950-luvun suomalaiset saivat käsityksen amerikkalaisen keskiluokan elämästä. Muun muassa televisio oli tavallinen osa Aku Ankan hahmojen arkea.[5]
Aku Ankka saavutti Suomessa vuonna 1975 levikin 317 570, joka oli kaikista lehdistä Suomen suurimpia ja sarjakuvalehdissä omassa kastissaan.[2] Vuoden 1975 levikkiennätys meni rikki vasta vuonna 2007, kun lehden levikki oli maaliskuussa 320 514.[6]
Vuosina 1977 ja 1979 lehdestä aiheutui pieni sisäpoliittinen myrsky. Ulkomailla uutisoitiin, että Aku Ankka olisi ollut kielletty Suomessa, koska sen päähenkilö ei käyttänyt housuja. Kyse oli Helsingin ja Kemin kaupunkien säästötoimista, jotka väärin ymmärrettynä saivat aikaan kyseisen kaupunkitarinan.[7]
Helsingin kaupungin nuorisolautakunta päätti syksyllä 1977 yksimielisesti, ettei Aku Ankka -lehteä tilata kaupungin hallinnassa oleviin nuorisotiloihin vuodeksi 1978. Aku Ankan poistamista lehtivalikoimasta oli esittänyt Liberaaliseen kansanpuolueeseen kuulunut nuorisolautakunnan jäsen Matti Holopainen, joka oli kiinnittänyt huomiota siihen, että ”Aku seurustelee vuosikausia Iineksen kanssa eivätkä he mene naimisiin”. Lautakunnan silloinen puheenjohtaja, kokoomuksen Ben Zyskowicz, luonnehti päätöstä jälkeenpäin "työtapaturmaksi". Tapaus herätti laajaa hilpeyttä ulkomaita myöten.[8]
1980-luvulla Aku Ankkaa julkaistiin saamenkielisenä versiona Vulle Vuojaš -nimen alla. Kokeilu jäi lyhyeksi, sillä kyseistä lehteä ilmestyi 33 numeroa.[9][10]
Don Rosan tekemissä tarinoissa todellisten paikkojen ja historiallisten henkilöiden nimet on säilytetty ”ankantamatta” sen jälkeen, kun Aku Ankan toimitukselle selvisi, että väännökset eivät lainkaan miellyttäneet itse tekijää. 1990-luvun alun lehtisuomennoksissa Rosankin tarinat saivat vielä tavallisen käsittelyn, ja esimerkiksi Sir Francis Drake nimettiin vuonna 1994 julkaistussa tarinassa ”Ankkapalatsin erakko” ”Sir Francis Vaakuksi”.[11] Eräs poikkeus Rosan tavallisesta linjasta on varhainen tarina ”Nokkadamuksen kirous”, jossa jo alkuperäistekstissä Nostradamuksen nimi on väännetty ”Nostrildamukseksi” (engl. nostril ’sierain’).[12]
Joka tapauksessa Aku Ankassa käytetty rikas suomen kieli on saanut kiitosta ja se sai vuonna 2001 Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen vuosittain jakaman Kielihelmi-palkinnon.[13] Sarjakuvien suomennokset ovatkin tuoneet sanontoja suomen yleiskieleen.[14]
60-vuotisjuhlavuonnaan, vuonna 2011, Aku Ankka alkoi julkaista suomalaisten julkisuuden henkilöiden käsikirjoittamia tarinoita.[15] Sanoma Media Finland sai seitsemän vuotta myöhemmin huomautuksen Kilpailu- ja kuluttajavirastolta kuluttajansuojalain rikkomisesta, koska se oli julkaissut tarinan Sannista, mutta lehdessä ollutta mainosta Sannin keikoista ei tunnistanut mainokseksi, ja kilpailussa oli ollut suora ostokehotus lapsille.[16]
Päätoimittajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1951–1968: Sirkka Ruotsalainen
- 1968–1978: Alli Peltonen
- 1978–1988: Kirsti Toppari
- 1988–2007: Markku Kivekäs
- 2003–2011: Jukka Heiskanen
- 2011–: Aki Hyyppä (Vt. päätoimittaja)[17], 2010 lähtien toiminut Akuankka.fi-sivun päätoimittajana.[18]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aku Ankka -lehti menetti leijonanosan tilaajistaan, mutta päätoimittaja Aki Hyyppä on toiveikas: "Aallonpohjasta selvittiin" Yle Uutiset. 24.6.2021. Viitattu 12.12.2021.
- ↑ a b Tolvanen, Juhani (toim.): Maailman hauskin kuvasarjalehti: Aku Ankka -lehti 50 vuotta. Helsinki: Helsinki Media, 2001. ISBN 951-32-1111-8
- ↑ Aku Ankka on säilynyt sedältä veljenpojille 29.3.2011. Yle Lahti. Arkistoitu 17.1.2012. Viitattu 12.4.2011.
- ↑ Kivekäs, Markku: ”Viisvitosen tiimoilta”, Aku Ankka 1955, s. 4–5. (Näköispainos vuosikerrasta 1955) Helsinki: Helsinki Media, 1997. ISBN 951-32-0206-2
- ↑ Suominen, Jaakko: Koneen kokemus : tietoteknistyvä kulttuuri modernisoituvassa Suomessa 1920-luvulta 1970-luvulle, s. 84–85. Tampere: Vastapaino, 2003. ISBN 951-768-139-9
- ↑ Aku Ankka -lehti teki levikkiennätyksen 2.3.2007. Yle. Viitattu 29.6.2008.
- ↑ Claim: Donald Duck was once banned in Finland because the character doesn't wear pants. Snopes.com. 19.8.2007. Viitattu 29.6.2008. (englanniksi)
- ↑ Ilta-Sanomat 13. tammikuuta 1978, s. 1. Helsinki: Sanoma Oy.
- ↑ Vulle Vuojas, Roavvenjárgga sámi searvi MII rs – Rovaniemen saamelaisyhdistys MII ry, viitattu 5.12.2020
- ↑ Ankkanurkka: Kuka kumman Vulle Vuojaš?, 7.2.2020, Lasten uutiset -osasto, Helsingin Sanomat
- ↑ Lindfors, Jukka: ”Don Rosan suuret ankkatarinat”, Kadonneen kirjaston vartijat ja muita Don Rosan parhaita, s. 6. Helsinki: Helsinki Media Company Oy, 1995. ISBN 951-875-983-9
- ↑ Rosa, Don: ”Nokkadamuksen kirous”, Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita, s. 144. (Tarinan kommentaariteksti) Helsinki: Helsinki Media/Sarjakuvat, 1999. ISBN 951-32-0702-1
- ↑ Aku Ankan kieli vuoden 2001 kielihelmeksi 12.12.2001. Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, Helsingin yliopisto. Arkistoitu 12.6.2008. Viitattu 29.6.2008.
- ↑ Salama, Ilkka: Aku Ankka – suomalaisten sydänystävä Kaleva. 17.11.2001. Arkistoitu 16.3.2014. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Anssi Kela kirjoitti seikkailun Aku Ankkaan yle.fi. 10.5.2011 kello 15.59 (päivitetty 6.6.2012 kello 20.57). Yleisradio Oy. Viitattu 5.7.2025.
- ↑ Tosi ankka jätkä hs.fi. 28.12.2020.
- ↑ Aki Hyypästä Aku Ankan päätoimittaja 17.8.2011. Ankkalinnake. Viitattu 6.3.2012.
- ↑ Aku Ankalle uusi päätoimittaja 4.1.2010. Ankkalinnake. Viitattu 8.1.2010.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tolvanen, Juhani (toim.): Maailman hauskin kuvasarjalehti: Aku Ankka -lehti 50 vuotta. Helsinki: Helsinki Media, 2001. ISBN 951-32-1111-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aku Ankka -lehti
- Inducksin listaus Aku Ankka -lehdistä
- Aku Ankka (Arkistoitu – Internet Archive) Sanoma Media Finlandin sivuilla