Stockmann

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tavarataloketjua. Henkilöistä katso täsmennyssivu Stockmann.
Stockmann Oyj Abp
Stockmannin logo.svg
Tunnuslause Sinua varten.[1]
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: STCAV
OMXH: STCBV
Markkina-arvo Laskua 449,4 milj. € (31.12.2015)[2]
Perustettu 1862
Toimitusjohtaja Lauri Veijalainen (vt.)[3]
Kotipaikka Helsinki
Toimiala tavaratalokauppa
Tuotteet elintarvikkeet, pukeutuminen, kosmetiikka, kodin tuotteet, vapaa-ajan tuotteet
Liikevaihto Laskua 1 434,8 milj. € (2015)[2]
Liikevoitto Nousua –52,5 milj. € (2015)[2]
Tilikauden tulos Nousua –73,7 milj. € (2015)[2]
Henkilökuntaa Laskua 9 734 (31.12.2015)[2]
Kotisivu www.stockmanngroup.com

Stockmann Oyj Abp on suomalainen, Helsingin pörssissä listattu kaupan alan yritys. Konserni harjoittaa vähittäiskauppaa Suomen lisäksi myös Baltian maissa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Puolassa, Tšekissä, Slovakiassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Serbiassa, Kroatiassa ja Lähi-idässä. 2010-luvun puoliväliin asti Stockmann toimi myös Venäjällä, jossa sillä on nykyään vielä kiinteistöliiketoimintaa.

Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo on kuuluisa maamerkki ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Se on Pohjoismaiden suurin tavaratalo[4], jonka myyntipinta-ala on 50 000 neliömetriä.[5] Samalla se on myös koko Stockmann-konsernin arvokkain, näkyvin ja tuottavin yksikkö.[6]

2010-luvulla Stockmann ajautui vaikeuksiin muun muassa Venäjän liiketoiminnassaan. Yhtiön toimitusjohtajana toimi marraskuusta 2014 huhtikuun alkuun 2016 ruotsalainen Per Thelin. Hänen aikanaan Stockmann muutti strategiaansa luopumalla Venäjän tavarataloista, Akateemisesta Kirjakaupasta ja Seppälä-vaateketjusta ja keskittymällä enemmän tavaratalojensa tiettyihin tuotealueisiin.[3][7] Thelinin edeltäjä Hannu Penttilä erosi toimitusjohtajan tehtävästä elokuussa 2014.[8]

Helsingin keskustan tavaratalo Aleksanterinkadulla.
Argoksen kulma Helsingin keskustassa.
Näkymä Helsingin keskustan tavaratalossa.
Helsingin keskustan tavaratalon kosmetiikkaosasto.
Hissitasanne Helsingin keskustan tavaratalossa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1862 saksalainen kauppias Georg Franz Heinrich Stockmann perusti nimeään kantavan Stockmann-yhtiön. Yhtiön alkuna oli Stockmannin kauppahuone, joka aluksi toimi Helsingissä Kauppatorin laidalla, niin sanotussa Lampan talossa ja vuodesta 1880 alkaen Senaatintorin reunalla Kiseleffin talossa. Stockmann Auton syntymävuotena voidaan nähdä vuosi 1904, kun Stockmann myi ensimmäisen autonsa apupappi Walter Lampénille. Ensimmäinen myyty auto oli Ford. Tapahtuma saattoi olla Suomen ensimmäinen autokauppa.[9] Stockmannin tavaratalo ja hallinto siirtyivät Helsingissä nykyiselle paikalleen Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien kulmaan valmistuneeseen rakennukseen 1930-luvulla. Akateemisen kirjakaupan Stockmann osti vuonna 1930, ja pois se myytiin Bonnierille vuonna 2015.[10]

Suomen ensimmäinen julkinen televisiolähetys tapahtui Helsingin tavaratalossa 18. marraskuuta 1950, ja sen kuva välittyi kaapeleilla.

Stockmann perusti itselleen päivittäistavarakauppaa varten tytäryhtiö Oy Sesto Ab:n vuonna 1962 ja myi sen edelleen Wihuri Oy:n omistamalle Ruokamarkkinat-yhtiölle vuonna 1999.

Stockmannin nykyisen logon on suunnitellut Harri Ripatti, ja se on otettu käyttöön vuonna 1963.

Ensimmäinen paikallistavaratalo avattiin vuonna 1957 Tampereelle Hämeenkadun länsipäähän. Vuonna 1967 avattiin Pietarsaaren tavaratalo (osoitteeseen Raatihuoneenkatu 11) ja vuonna 1976 Kouvolan tavaratalo, mutta molemmat tavaratalot suljettiin vuonna 1982.[11] Samana vuonna avattiin myös Turun tavaratalo, ja Espoon tavaratalo oli avattu Tapiolaan vuotta aiemmin vuonna 1981. Laajentuminen jatkui Suomessa Itäkeskuksen tavaratalolla vuonna 1992, Oulun tavaratalolla vuonna 2001 ja toistaiseksi uusimmalla Jumbon tavaratalolla Vantaalla vuonna 2005. Oulun tavaratalo lakkautetaan helmikuussa 2017, tätä ennen vuonna 2001 suljettu Sokos sen sijaan on jo palannut kaupungin katukuvaan. Helsingin keskustan tavarataloa on laajennettu useaan otteeseen, viimeksi laajalti vuonna 2006. Se onkin yksi Euroopan isoimmista tavarataloista. Myös Tampereen tavarataloa on laajennettu monta kertaa: erityisen paljon vuonna loppuvuodesta 2014 valmistuneessa perusteellisessa peruskorjauksessa ja laajennuksessa.

Autokaupasta Stockmann luopui vuonna 2006, kun se myi liiketoimintansa Veholle, Keskolle ja SOK:lle. Tavaratalojensa ja muotiliikkeidensä lisäksi Stockmannilla oli vuosina 2002−2015 noin viisitoista Stockmann Beauty -kosmetiikkamyymälää, joiden pääkilpailija oli Sokoksen omistamat Emotion-kosmetiikkamyymälät. Stockmann luopui ydinliiketoimintansa ulkopuolisista Beauty-myymälöistä vuonna 2015. Myymälöitä oli pääkaupunkiseudun lisäksi useilla paikkakunnilla, joilla ei ollut Stockmann-tavarataloa: näitä olivat esimerkiksi Kuopio, Rovaniemi ja Seinäjoki. Helsinki-Vantaan lentoasemalla ollut Stockmannin myymälä lakkautettiin vuonna 2015 samasta syystä kuin Beauty-myymälät.

Ensimmäiset Hullut Päivät järjestettiin vuonna 1986, jonka jälkeen ne on järjestetty tauotta säännöllisesti.

Stockmann laajentui ulkomaille ensimmäistä kertaa vuonna 1989, kun se avasi ensimmäiset toimintonsa Moskovassa. Varsinainen Moskovan-tavaratalo avattiin kuitenkin vasta vuonna 1998 Smolenskaja-aukiolle. Kyseinen tavaratalo jouduttiin sulkemaan vuokranantajan väärinkäytösten vuoksi vuonna 2008, mutta sen korvannut Metropolis-kauppakeskuksen tavaratalo avattiin helmikuussa 2009 Moskovan keskustaan. Myöhemmin Stockmann avasi Moskovaan myös kolme Mega-kauppakeskuksissa toiminutta tavarataloa, jotka päätettiin lakkauttaa vuonna 2015. Pietarin tavaratalo avattiin Stockmannin kokonaan omistamaan Nevsky Centre -kauppakeskukseen vuonna 2010. Venäjän tavarataloista seitsemäs ja viimeiseksi jäänyt Jekaterinburgin tavaratalo avattiin maaliskuussa 2011. Loppuvuodesta 2015 Stockmann ilmoitti myyneensä kaikki Venäjän-toimintonsa Reviva Holdings Limited -yhtiölle Nevsky Centre -kiinteistö lukuun ottamatta[12]: kauppa toteutui 1. helmikuuta 2016.

Tallinnan tavaratalo avattiin nykyiselle paikalleen vuonna 1996, ja Baltian toinen tavaratalo Riikaan valmistui vuonna 2003.

Suomalainen Seppälä oli Stockmannin omistuksessa vuosina 1988−2015 ja ruotsalainen Lindex vuodesta 2007; molemmat Stockmann on hankkinut yritysostoilla. Vuosina 2012−2015 yhtiöt muodostivat erillisen Muotiketjut-liiketoimintayksikön Seppälän poismyymiseen saakka[11] , jonka jälkeen Lindex on muodostanut itsenäisesti oman liiketoimintayksikkönsä. Lindex avasi oman verkkokauppansa 28 maassa vuonna 2011 ja Seppälä saman vuoden marraskuussa.

Stockmann osti etäkauppaa harjoittavan Oy Hobby Hall Ab:n vuonna 1985. Se integroitiin osaksi tavaratalotoiminnan liiketoimintayksikköä vuodesta 2010. Vuonna 2015 Stockmann ilmoitti etsivänsä ostajaa Hobby Hallille.

Stockmannin oma verkkokauppa avattiin syyskuussa 2010.

Tavarataloryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmann-tavaratalot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmannin tavaratalo Tampereella

Stockmann-tavaratalot ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmannilla sijaitsee kaksi tavarataloa ulkomailla, kummatkin Baltiassa. Riian tavaratalo Latviassa on avattu vuonna 2003.

Virossa Stockmannin Tallinnan tavaratalo sijaitsee osoitteessa Liivalaia 53, 10145 Tallinna.lähde? Tavaratalo aloitti toimintansa vuonna 1993 ja valmistui täysin vuonna 1996.lähde? Vuonna 2000 siitä tuli suurin Baltian maissa toimivista tavarataloista tehdyn laajennuksen ansiosta.lähde? Tavaratalo sijaitsee Tallinnan modernissa liikekeskustassa Tornimäen kaksoistornien juurella.

Suljetut tavaratalot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on suljettu Pietarsaaren ja Kouvolan tavaratalot vuonna 1982.

Venäjällä Smolenskajan-tavaratalo Moskovassa jouduttiin sulkemaan vuonna 2008 vuokranantajan väärinkäytösten takia. Myöhemmin 27. marraskuuta 2015 Stockmann ilmoitti vetäytyvänsä Venäjältä ja myyvänsä tavarataloliiketoimintansa Reviva Holdings Limited -yhtiölle kannattamattoman liiketoiminnan vuoksi.[12] Nämä seitsemän tavarataloa eivät ole olleet enää osa Stockmann-konsernia 1. helmikuuta 2016 alkaen:

Tavarataloliiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmannin tavaratalo Tallinnassa, Virossa.
Stockmannin tavaratalo Turussa Yliopistonkadulla
Stockmannin tavaratalo Espoon Tapiolassa

Tavaratalot ovat verkkokaupan ohella Stockmann-konsernin ydinliiketoimintaa, sillä ne muodostavat puolet koko konsernin liikevaihdosta. Lindexin osuus on vajaa puolet ja kiinteistöliiketoiminnan osuus loput.

Stockmannin tavaratalot ovat perinteisesti sijoittuneet erinomaisille liikepaikoille suurten kaupunkien ydinkeskustoihin hyvien kulkuyhteyksien päähän. Helpon saavutettavuuden ja suomalaisittain suurten ihmismassojen kääntöpuolena on kalliit kiinteistökulut ja kalliimpi pysäköinti. Poikkeuksena ovat Itiksen ja Jumbon tavaratalot, jotka sijaitsevat suurissa ostoskeskuksissa kauempana tiiviisti rakennetuista kaupunkikeskustoista.

Tavaratalot rakentuvat pitkälti saman konseptin varaan, ja erot Stockmann-tavaratalojen välillä ovat suhteellisen pieniä. Helsingin keskustan lippulaivatavaratalo on merkittävä poikkeus sekä kokoluokassaan että rakenteeltaan. Muista, niin sanotuista paikallistavarataloista, Tampereen tavaratalo on myyntipinta-alaltaan seuraavaksi suurin.

Kaikissa Suomen tavarataloissa on vähintään kaksi kerrosta (Itis) ja Helsingin tavaratalossa myyntikerroksia on laskutavasta riippuen peräti kaksitoista. Stockmanniin liitetäänkin usein mielikuvissa hissit ja liukuportaat, jotka ovat etenkin Helsingin tavaratalolle ominainen piirre. Muu tavarataloille tyypillinen piirre muista kauppamuodoista erottuen on keskitetyn kassalinjan puute: Herkkua lukuun ottamatta kaikki tavaratalon ostokset voi maksaa mille tahansa kassalle.

Kaikista tavarataloista löytyy Stockmannin omat päätuotealueet Herkku, kosmetiikka, muoti ja kodin tuotteet. Tyypillisesti nämä sijoittuvat kerroksiin edellä mainitussa järjestyksessä siten, että Herkku on kellarikerroksessa tai maan tasossa ja kodin osasto ylimmässä kerroksessa. Toimintaa täydentää Stockmannin kumppanien kanssa solmimat vuokrasopimukset, joilla täydennetään tavaratalojen tarjontaa. Tyypillisiä vuokralaisia ovat esimerkiksi parturi-kampaamot, Alko, Forexin valuutanvaihtopisteet, Power, apteekit, kukkakaupat ja Akateeminen Kirjakauppa.

Kaikki Suomen tavaratalot ovat täysin kaksikielisiä, sillä kaikki materiaali on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Myös esimerkiksi Tampereen tavaratalossa toimitaan brändin yhtenäisyyden vuoksi näin, vaikka alueen ruotsinkielisten osuus on melko pieni. Suurin osa erityisesti ohjaavasta viestinnästä on saatavilla myös englanniksi. Toisaalta esimerkiksi sulkemiskuulutukset annetaan edellä mainittujen kielten lisäksi saksaksi ja venäjäksi. Henkilökunnalla on nimikylteissään lippusymbolit, jotka ilmaisevat myyjän kielitaitoa. Henkilökunnalle pidetään kielikokeita ennen lippusymbolien myöntämistä.

Stockmann Herkku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmann Herkku (ruots. Delikatessen, engl. Delicatessen) on ketjun elintarvike- ja päivittäistavaraosasto.lähde? Osasto toimii jokaisessa Suomen Stockmann-tavaratalossa. Ulkomailla Stockmann Herkkua kutsutaan nimillä Delikatess (Viro), Delikatese (Latvia) sekä jo pois myydyissä Venäjän tavarataloissa Gastronome (Venäjä).lähde?

Jokaisen Herkun yhteydessä on Alko. Herkut ovat menestyneet huonosti median teettämissä ostoskorien hintavertailuissa: Helsingin Sanomien hintavertailussa Herkku oli selkeästi kallein ruokakauppa, ja hinnat ovat muista kilpailijoista poiketen nousseet.[13] Stockmannin mukaan se ei pyri kilpailemaan hinnalla vaan laadulla ja palvelulla.[14] Herkuille ominaista onkin palvelutiskeihin perustuva tarjonta, jossa merkittävä osa tuotteista tarjotaan palvelutiskeiltä. Omat palvelutiskit on hieman tavaratalosta riippuen esimerkiksi juusto-, liha-, kala-, Meals- eli valmisateria-, Bakery- eli leipomo- ja leikkeleosastoilla; esimerkiksi Helsingin keskustan tavaratalon palvelutiskien yhteenlaskettu pituus on sata metriä.[15] Kilpailijoistaan poiketen Herkusta ei myöskään löydy itsepalvelukassoja.

Stockmannilla on tällä hetkellä Suomessa seitsemän Herkkua, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus on 1,2 prosenttia. Helsingin keskustan tavaratalon Herkku on liikevaihdolla mitattuna Suomen suurin ruokakaupan liikepaikka.[16]

Herkulla on laaja valikoima oman brändin tuotteita muun muassa nimikkeillä Stockmann Gourmet, Stockmann Delicatess ja Stockmann Meals. Näitä tuotteita ovat esimerkiksi kahvi, salaattikastikkeet ja erilaiset säilykkeet.[17] Osa näistä tuotteista pääkaupunkiseudun ja Tampereen tavarataloihin valmistetaan Stockmannin omassa Vantaan keskuskeittiössä, jonne keskitettiin vuonna 2010 kyseisten tavaratalojen omat keittiötoiminnot.[18][19]

Stockmann Herkun tavarantoimittaja on Tuko, jonka tavaramerkki Eldorado on Herkun "halpatuotemerkki".[20]

Kesällä 2008 Stockmann Herkuissa esiintyi lukuisat kerrat tuotteita, jotka olivat päiväykseltään vanhentuneita. Tapahtumien seurauksena Stockmann käynnisti kampanjan, jossa vanhentuneen tuotteen löytäjä sai Stockmannilta 100 euron lahjakortin. Noin viikon aikana lahjakortteja jaettiin kymmeniä. Vanhentuneiden tuotteiden joukossa oli esimerkiksi makeisia, olutta ja sokeria.[21]

One Way[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

One Way on Stockmannin nuorisolle ja nuorille aikuisille suuntaama nimike, jonka alla myydään eri valmistajien vaatteita ja asusteita.lähde? One Way saattaa olla liitetty myymälän muihin osastoihin tai nimikkeen oma myymälä on suoraan tavaratalon yhteydessä, kuten esimerkiksi Helsingin keskustassa, Espoon Tapiolassa tai Vantaan Jumbossa.

Hullut Päivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hullut Päivät on Stockmannin kaksi kertaa vuodessa järjestämä myyntitapahtuma.lähde? Ensimmäisen kerran se on järjestetty vuonna 1986. Kolmikymmenjuhlavuoden kunniaksi kampanjaa päiviteltiin ja sen visuaalinen ilme uudistettiin keväällä 2016. Tapahtuman tunnushahmona toimii keltainen kummitus.

Muu liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindex[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindex on alun perin ruotsalainen muotikaupan ketju, jolla oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 469 myymälää.lähde? Lisäksi Lindexillä on EU:n alueella toimiva verkkokauppa, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2011.

Hobby Hall[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hobby Hall on Suomen suurin postimyyntiyritys, jonka Stockmann osti vuonna 1985. Nykyisin sen toiminta perustuu lähinnä verkkokauppaan, jota tukee myymälä Vantaan Tammistossa. Aiemmin yrityksellä on ollut myymälät myös Helsingin Vanhassakaupungissa, Tampereen Kalevassa, Espoon Friisilässä ja Tallinnassa.lähde? Huhtikuussa 2016 Stockmann ilmoitti myyvänsä Hobby Hallin SGN Groupille.[22]

Lakkautettuja tai poismyytyjä liiketoimintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmannin tavaratalo Oulussa

Stockmann on luopunut säästötoimenpiteiden vuoksi kannattamattomista ja ydinliiketoimintansa ulkopuolisista toiminnoista. Osa toiminnoista on lakkautettu kokonaan, ja joitakin toimintoja on toisaalta ulkoistettu tavarataloissa toimiville vuokralaisille. Ensimmäisiin lukeutuvat esimerkiksi Seppälä ja Beauty-myymälät ja jälkimmäiseen jotkin tavaratalon osastot, kuten elektroniikka, lelut ja kirjat. Vuokralaisilla saa useimmiten kanta-asiakasedut, mutta kassajärjestelmä ei ole Stockmannin: tämän vuoksi muun tavaratalon ostoksia ei voi maksaa vuokralaisten kassoilla.lähde?

Akateeminen Kirjakauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikilla Stockmannin tavaratalopaikkakunnilla joko tavaratalon yhteydessä tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Akateeminen Kirjakauppa. Ne ovat vuodesta 2015 kuuluneet yrityskaupan myötä Bonnierille, mutta jatkavat toimintaansa normaalisti.

  • Keskusta, Helsinki
  • Itäkeskus, Helsinki
  • Tapiola, Espoo
  • Jumbo, Vantaa
  • Tampere
  • Turku
  • Oulu

Stockmann Beauty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmann Beauty oli Stockmannin kosmetiikkaa, hajuvesiä sekä miesten kosmetiikkaa myyvä myymäläketju. Se tarjosi tavaratalojen kosmetiikkaosastoa vastaavan tarjonnan laajasti koko maassa ennen kosmetiikan tuomista verkkokaupan valikoimiin.

Alun perin myymälöitä oli tarkoitus perustaa nopealla aikataululla 15−20, mutta lopulta myymälöiden määrä jäi 12:een. Suurin osa sen myymälöistä sijaitsi Stockmannin tavaratalopaikkakuntien ulkopuolella, mutta myymälöitä oli myös pääkaupunkiseudulla. Myymälät sijaitsivat Seinäjoen myymälää lukuun ottamatta kauppakeskuksissa. Ensimmäiset myymälät avattiin vuonna 2002, ja kaikki myymälät suljettiin vuonna 2015. Ketjun suora kilpailija oli Sokoksen yhä toiminnassa oleva Emotion-ketju.[23][24]

Helsinki-Vantaan lentokenttämyymälä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmannilla oli lentokenttämyymälä Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuoteen 2015 asti.[25]

Seppälä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seppälä oli vuonna 2012 yhteensä 220 myymälällään Suomen laajin muotikaupan ketju. Myymälöitä sijaitsee Suomen lisäksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Ketju myytiin sen toimitusjohtajalle ja tämän puolisolleen vuonna 2015.[26] Jo aiemmin Stockmann oli ilmoittanut panostavansa toisen omistamansa muotiketjun, Lindexin, kehittämiseen ja kansainvälistämiseen sekä sulkevansa Seppälän Venäjän-myymälät.[27]

Stockmann-museo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmann-museo on Stockmann-konsernin oma erikoismuseo. Sen kokoelmat kattavat yhtiön kehityksen ja toiminnan perustamisvuodesta 1862 nykyisyyteen. Stockmann-museo palvelee yhtiön sisäisiä tarpeita sekä tiedotusvälineitä ja tutkijoita Stockmannin historiaan liittyvissä asioissa. Sillä ei ole pysyvää näyttelyä. Stockmann-museo toimii osana Stockmann-konsernin viestintäosastoa Helsingin Pitäjänmäellä. [28]

Vastuullisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakao[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmann pärjäsi heikosti Finnwatchin vuoden 2015 joulukonvehtien vastuullisuusvertailussa. Stockmannin isosta joulukonvehtirasiavalikoimasta (yli 200 erilaista rasiaa) ainoastaan kuusi tuotetta on sertifioitu, mikä vastaa noin kolmen prosentin osuutta.[29] Sertifioituja pääsiäismunia sillä ei ollut lainkaan vuonna 2015.[30] Suklaan tuotannossa käytettävän kaakaon sertifiointijärjestelmiä ovat esimerkiksi UTZ, Reilu kauppa ja Rainforest Alliance.

Vaatetuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmann on allekirjoittanut Bangladeshin tehtaiden turvallisuutta edistävän Accord-sopimuksen. Stockmann on ainoa suomalainen vaatealalla toimiva yritys, joka on julkaissut listan sen käyttämistä tehtaista ja se käy myös itse tarkastamassa tehtaansa. Yritys on laatinut toimintatavan lapsityötapausten varalle. Stockmann sanoo lähtökohdakseen sen, että työstä maksettavan palkan täytyy riittää elämiseen, mutta konkreettisia toimenpiteitä sen edistämiseksi ei juurikaan ole tehty.[31]

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat osakkeenomistajat: (30.4.2015)[32]

Omistajan nimi (osuus osakkeista, osuus äänistä)

  1. HTT Holding Oy Ab (11,7 %, 10,7 %)
  2. Föreningen Konstsamfundet -ryhmä (9,4 %, 15,1 %)
  3. Svenska litteratursällskapet i Finland (7,6 %, 15,7 %)
  4. Niemistö-ryhmä (5,8 %, 9,4 %)
  5. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (4,8 %, 1,0 %)
  6. Åbo Akademin säätiö (4,3 %, 6,7 %)
  7. Etola-yhtiöt (4,2 %, 6,1 %)
  8. Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (2,7 %, 1,1 %)
  9. Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland (2,2 %, 2,7 %)
  10. Jenny ja Antti Wihurin rahasto (1,9 %, 2,1 %)

Enemmistö Stockmannin äänivaltaisista osakkeista on suomenruotsalaisten kulttuurisäätiöiden omistuksessa. Suurin osakkeenomistaja HTT Holding Oy Ab on Hartwallin suvun holdingyhtiö.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuisma, Markku, Finnilä, Anna & Keskisarja, Teemu: Hulluja päiviä, huikeita vuosia. Stockmann 1862-2012. Helsinki: Siltala, 2012. ISBN 978-952-234-086-3.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nykänen, Pekka: Stockmannin analyysi on väärä Kauppalehti. 3.2.2015. Viitattu 25.3.2016.
  2. a b c d e Tilinpäätös 2015 (PDF) 22.2.2016. Stockmann Oyj Abp.
  3. a b Stockmannin toimitusjohtaja lähtee yllättäen – jättää tehtävänsä heti MTV Uuutiset. 4.4.2016. Viitattu 4.4.2016.
  4. Helsingin Stockmann laajentaa (html) 28.3.2006. Turun Sanomat. Viitattu 21.8.2013.
  5. http://www.stockmann.com
  6. Kuisma, Markku; Finnilä, Anna; Keskisarja, Teemu; Sarantola-Weiss, Minna: Hulluja päiviä, huikeita vuosia : Stockmann 1862-2012. Siltala, 2012. ISBN 978-952-234-086-3.
  7. Stockmann myy Akateemisen Kirjakaupan 18.6.2015. Yle Uutiset. Viitattu 18.6.2015.
  8. Stockmann nimitti uuden toimitusjohtajan, viitattu 29.10.2014
  9. http://www.ford.fi/FordSuomessa/OyFordAb/tabid=tab1
  10. Stockmann myy Akateemisen Kirjakaupan 18.6.2015. Yle Uutiset. Viitattu 18.6.2015.
  11. a b Historiaa Stockmann.
  12. a b Stockmann myy tavaratalonsa Venäjällä Taloussanomat.fi. Viitattu 27.11.2015. fi-FI
  13. Nalbantoglu, Minna: HS:n suuri hintavertailu: Ruoka halpeni tuntuvasti vuoden aikana, Prisma ohitti Lidlin halvimpana Helsingin Sanomat. 7.6.2016. Viitattu 7.6.2016.
  14. Tammilehto, Pirkko: Stockmannin vastaisku: "parhuuttaminen" Kauppalehti. 7.6.2016. Viitattu 7.6.2016.
  15. Herkku lukuina Helsingin Sanomat. 1.5.2015. Viitattu 7.6.2016.
  16. Karttunen, Kirsti: HS-analyysi: Voisivatko Herkut pelastaa Stockmannin? Helsingin Sanomat. 24.11.2014. Viitattu 7.6.2016.
  17. Stockmannin omat tuotemerkit Stockmann. Viitattu 8.6.2016.
  18. Tuoteturvallisuus Stockmann-konserni. Viitattu 8.6.2016.
  19. Ahvenainen-Rantala, Raija: Tasokasta ruokaa ammattikeittiöstä kaupan palvelupisteisiin. Kehittyvä Elintarvike, 24.2.2012, nro 1/2012, s. 32. Elintarviketieteiden seura. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.6.2016.
  20. Tuko yrityksenä - Yleistä Tuko. Viitattu 20.6.2016.
  21. Stockmann on antanut jo kymmeniä lahjakortteja 5.8.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.1.2010.
  22. Stockmann myy Hobby Hallin SGN Groupille Yle Uutiset. 28.4.2016. Viitattu 23.6.2016.
  23. Lyytinen, Jarkko: Stockalle meikkiketju Markkinointi & Mainonta. 1.2.2002. Viitattu 20.6.2016.
  24. Rauhala, Tuomas: Stockmann Beauty suljetaan Seinäjoella, Seppälät tulilinjalla - aikataulusta ei tietoa Seinäjoen Sanomat. 16.1.2015. Viitattu 20.6.2016.
  25. Stockmann lakkautti kauppansa lentoasemalla Vantaan Sanomat. 8.4.2015. Etelä-Suomen Media Oy.
  26. Stockmann suunnittelee Seppälän myymistä yhtiön toimivalle johdolle Stockmann Group. 2.5.2015. Helsinki. Viitattu 20.6.2016.
  27. Arola, Heikki: Stockmannin Bergh: Seppälän sijasta panostetaan Lindexin kansainvälistämiseen Helsingin Sanomat. 2.10.2014. Viitattu 20.6.2016.
  28. Stockmann-museo Uudenmaan museo-opas. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 15.5.2016.
  29. Lidl voitti suklaakonvehtien vastuullisuusvertailun - Finnwatch www.finnwatch.org. Viitattu 9.2.2016.
  30. Orjasuklaata taas tarjolla? – Lidl voitti ylivoimaisesti suklaavertailun - Finnwatch www.finnwatch.org. Viitattu 9.2.2016.
  31. Vastuullisia vaatteita eetti.fi. Viitattu 9.2.2016.
  32. Suurimmat osakkeenomistajat Stockmann. Viitattu 10.5.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]