Stockmann



Stockmann on Lindex Groupin tavarataloketju ja konsernin aiempi toiminimi.[1][2]
Vuonna 2025 Suomessa toimi yhteensä viisi Stockmann-tavarataloa sekä Virossa ja Latviassa kummassakin yksi Stockmann-tavaratalo.[3] Tavaratalojen määrä on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1862: Georg Franz Heinrich Stockmann perustaa sekatavarakaupan Helsingin Kauppatorille.
- 1880: Sekatavarakauppa laajentuu ja Stockmann avaa Senaatintorin laidalle Kiseleffin taloon ”mannermaisen tavaratalon”.
- 1913: Stockmann laajenee Senaatintorin laidalle.
- 1919: Stockmann ostaa huonekaluvalmistaja Keravan Puuseppätehtaan
- 1926: Tavaratalon ensimmäinen osa valmistuu Helsingin Keskuskadun ja Aleksanterinkadun kulmaan.
- 1930: Nykyinen Helsingin-tavaratalo avataan.
- 1930: Stockmann ostaa Akateemisen Kirjakaupan.
- 1957: Tavaratalo avataan Tampereelle.
- 1967: Tavaratalo avataan Pietarsaareen.
- 1976: Tavaratalo avataan Kouvolaan.
- 1982: Kouvolan tavaratalo suljetaan; tilalle K-Citymarket. (Valtari kauppakeskus)
- 1985: Stockmann ostaa verkkokauppaketju Hobby Hallin.
- 1985: Stockmann myy huonekaluvalmistaja Keravan Puuseppätehtaan.
- 1988: Stockmann ostaa vaatekauppaketju Seppälän.
- 1989: Moskovassa avataan Stockmannin liike.
- 1996: Tavaratalo avataan Tallinnaan.
- 2001: Tavaratalo avataan Ouluun.
- 2003: Tavaratalo avataan Riikaan.
- 2007: Stockmann ostaa ruotsalaisen vaatekauppaketju Lindexin.
- 2010: Pietarin ydinkeskustan Nevsky Centrep-kauppakeskus ja tavaratalo valmistuvat.
- 2015: Stockmann myy vaatekauppaketju Seppälän.
- 2015: Stockmann myy Akateemisen Kirjakaupan kirjakauppaketjun.
- 2016: Stockmann myy verkkokauppaketju Hobby Hallin.
- 2016: Stockmann myy Venäjän-tavarataloliiketoiminnan 75 miljoonan euron tappiolla.
- 2016: Oulun tavaratalo suljetaan.
- 2017: Stockmann myy Herkku-liiketoiminnan S-ryhmälle.
- 2019: Venäjän Stockmannin lisenssisopimusta jatkettiin vuonna 2019 eli ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Jatkosopimus on voimassa vuoteen 2028 saakka.
Tavaratalot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tavaratalot ovat verkkokaupan ohella Lindex-konsernin ydinliiketoimintaa, sillä ne muodostavat puolet koko konsernin liikevaihdosta. Lindexin osuus on vajaa puolet ja kiinteistöliiketoiminnan osuus loput.
Stockmann-tavaratalot Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stockmannin Suomen tavaratalot ovat perinteisesti sijoittuneet erinomaisille liikepaikoille suurten kaupunkien ydinkeskustoihin hyvien kulkuyhteyksien päähän. Helpon saavutettavuuden ja suomalaisittain suurten ihmismassojen kääntöpuolena on kalliit kiinteistökulut ja kalliimpi pysäköinti. Poikkeuksena ovat Itiksen ja Jumbon tavaratalot, jotka sijaitsevat suurissa ostoskeskuksissa kauempana tiiviisti rakennetuista kaupunkikeskustoista.
Tavaratalot rakentuvat pitkälti saman konseptin varaan, ja erot Stockmann-tavaratalojen välillä ovat suhteellisen pieniä. Helsingin keskustan lippulaivatavaratalo on merkittävä poikkeus sekä kokoluokassaan että rakenteeltaan. Muista, niin sanotuista paikallistavarataloista, Tampereen tavaratalo on myyntipinta-alaltaan seuraavaksi suurin.
Kaikissa Suomen tavarataloissa on vähintään kaksi kerrosta (Itis) ja Helsingin tavaratalossa myyntikerroksia on laskutavasta riippuen peräti kaksitoista, mikäli kellarikerrokset lasketaan mukaan. Muu tavarataloille tyypillinen piirre muista kauppamuodoista erottuen on keskitetyn kassalinjan puute: vuokralaisten tuotteita lukuun ottamatta kaikki tavaratalon ostokset voi maksaa mille tahansa kassalle.
Kaikista tavarataloista löytyy Stockmannin omat päätuotealueet kosmetiikka, muoti ja kodin tuotteet. Tyypillisesti nämä sijoittuvat kerroksiin edellä mainitussa järjestyksessä siten, että kosmetiikka katutasossa ja kodin osasto ylimmässä kerroksessa. S-ryhmän Herkku-kaupat sijoittuvat tavaratalon alimpiin kerroksiin, yleensä katutason alapuolelle. Toimintaa täydentää Stockmannin kumppanien kanssa solmimat vuokrasopimukset, joilla täydennetään tavaratalojen tarjontaa. Tyypillisiä vuokralaisia ovat esimerkiksi parturi-kampaamot, Alko, Forexin valuutanvaihtopisteet, Power, apteekit, kukkakaupat ja Akateeminen Kirjakauppa.
Kaikki Suomen tavaratalot ovat täysin kaksikielisiä, sillä kaikki materiaali on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Myös esimerkiksi Tampereen tavaratalossa toimitaan palvelukokemuksen yhtenäisyyden vuoksi näin, vaikka alueen ruotsinkielisten osuus on melko pieni. Suurin osa erityisesti ohjaavasta viestinnästä on saatavilla myös englanniksi. Toisaalta esimerkiksi sulkemiskuulutukset annetaan edellä mainittujen kielten lisäksi saksaksi ja venäjäksi. Henkilökunnalla on nimikylteissään lippusymbolit, jotka ilmaisevat myyjän kielitaitoa. Henkilökunnalle pidetään kielikokeita ennen lippusymbolien myöntämistä.
Nykyiset Suomen tavaratalot:
Aiemmin Stockmannilla on ollut Suomessa tavaratalot myös Pietarsaaressa, Kouvolassa, Oulussa ja Helsingin Itäkeskuksessa. Näistä Pietarsaaren ja Kouvolan tavaratalot suljettiin vuonna 1982[4], Oulun Stockmann tammikuun loppupuolella vuonna 2017[5] ja Itäkeskuksen tavaratalo vuonna 2025.[6]
Stockmann-tavaratalot ulkomailla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stockmannilla on kaksi tavarataloa ulkomailla, kummatkin Baltiassa.

- Riian tavaratalo Latviassa on avattu vuonna 2003.
- Virossa Stockmannin Tallinnan tavaratalo aloitti toimintansa vuonna 1993 ja valmistui täysin vuonna 1996. Vuonna 2000 siitä tuli suurin Baltian maissa toimivista tavarataloista tehdyn laajennuksen ansiosta.lähde? Tavaratalo sijaitsee Tallinnan modernissa liikekeskustassa Tornimäen kaksoistornien juurella.[7]
Venäjän Stockmann
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjällä Smolenskajan-tavaratalo Moskovassa jouduttiin sulkemaan vuonna 2008 vuokranantajan väärinkäytösten takia. Myöhemmin 27. marraskuuta 2015 Stockmann ilmoitti vetäytyvänsä Venäjältä ja myyvänsä tavarataloliiketoimintansa Reviva Holdings Limited -yhtiölle kannattamattoman liiketoiminnan vuoksi.[8]

Metropolis, Mega Etelä, Mega Pohjoinen, Mega Itä ja Rostokino Moskovassa, Nevsky Centre Pietarissa sekä Jekaterinburgin tavaratalo eivät ole olleet osa Stockmann-konsernia enää 1. helmikuuta 2016 alkaen.lähde?
Alun perin Reviva Holdingsin tarkoituksena oli muuttaa tavaratalot jo Venäjällä lisenssioikeudet omistamaansa brittiläisen Debenhams-brändin alle, mutta päätyi kuitenkin jatkamaan tavaratalotoimintaa Stockmann-brändillä ja lisäksi muuttamaan nykyiset Debenhams-tavaratalot Stockmanneiksi. Syynä tähän on se, että yhtiön arvion mukaan venäläiset tuntevat Stockmann-brändin paremmin.[9]
Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi helmikuussa 2022, Suomen Stockmann lopetti kaikkien omien tuotemerkkiensä viennin venäläisiin tavarataloihin. Silloin Venäjän Stockmann ryhtyi myymään jäljitelmiä suomalaisista tuotteista. Useita näistä jäljitelmistä valmistetaan samoissa thaimaalaisissa ja turkkilaisissa tehtaissa, joissa valmistetaan Suomen Stockmannin omia sisustustuotteita. Venäjän Stockmann myy myös venäläisiä tuotteita, jotka pyrkivät antamaan vaikutelman suomalaisuudesta. Niihin kuuluu esimerkiksi mysli, jota myydään Suomen lipun alla brändinimellä Mökki. [10]
Revivan lisenssi Stockmannin brändinimeen jatkuu vuoteen 2028 asti. Lisenssisopimus lakkasi tuottamasta Stockmannille tuloja sen jälkeen, kun länsimaat alkoivat asettaa Venäjälle talouspakotteita, mutta lisenssimaksujen laiminlyönneistä huolimatta Stockmann ei voi purkaa 2019 tekemäänsä sopimusta. [11]
Kanta-asiakasohjelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stockmannilla on perinteisesti ollut vahva, tarjouksiin perustuva kanta-asiakasjärjestelmä, ja merkittävän osan yrityksen kuluttajaliiketoiminnan liikevaihdosta tuovat nimenomaan kanta-asiakkaat. Kanta-asiakkaat saavat erilaisia etuja ja tarjouksia sekä Stockmannilla että sen valikoiduilla yhteistyökumppaneilla asiakkaan kanta-asiakastasosta riippuen. Kanta-asiakkuus rekisteröidään kanta-asiakaskortilla, sen rinnakkaiskortilla tai yhdistelmäkortilla, johon on liitetty Nordean Mastercard-kortti.
| Tason nimi | Ostokertymävaatimus | Esimerkkejä tasoeduista | Kortin väri |
|---|---|---|---|
| Reward | 0 € |
|
Vihreä |
| Exclusive | 2 500 € |
|
Hopea |
| First | 5 000 € |
|
Musta |
Kanta-asiakkuuden taso määräytyy vuosittaisen ostokertymän mukaan. Ostokertymään lasketaan kanta-asiakaskortille rekisteröidyt ostokset Stockmann-tavarataloissa ja -verkkokaupassa kaikissa maissa. Stockmann Mastercard -kortilla Stockmannin yksiköissä maksaessa jokainen kulutettu euro vastaa kahta ostoskertymäeuroa, ja lisäksi myös tavaratalon ulkopuolella tehdyt ostokset täyttävät kertymää. Kanta-asiakkuuteen voi liittää Finnair Plus -jäsenyyden, jolloin ostokset Stockmannilla kerryttävät Finnair Plus -pisteitä ja tavarataloissa pisteitä voi käyttää myös maksamiseen.
Vuoteen 2008 asti Stockmann-kortti myönnettiin luotollisena tai ilman luottoa. Luotollisella kortilla saattoi maksaa ostoksia asiakaskohtaiseen luottorajaan saakka, ja velan saattoi maksaa pois milloin tahansa Stockmannin kassoilla.[12] Luottoasiakkaiden tiedot siirrettiin Nordealle vuonna 2008.[13] First-taso otettiin käyttöön vuonna 2011, jolloin etuihin kuului edellä mainittujen lisäksi muun muassa sisustussuunnittelupalveluja sekä ilmainen pääsy Finnairin kylpylään Helsinki-Vantaan lentoasemalla.[14] Samalla Exclusive-kortin väri muuttui kultaisesta hopeiseksi. Seuraavan kerran järjestelmää uudistettiin vuonna 2015, jolloin Reward-taso sai nykyisen nimensä ja ostokertymärajat laskettiin nykyisiin 4 000 ja 8 000 eurosta. Vuonna 2018 palveluvalikoimasta karsittiin huonekalujen kokoamispalvelu, sisustussuunnittelijan palvelut ja Herkun kotiinkuljetuspalvelu; tilalle tuotiin viisi kertaa vuodessa ilmestyvä kanta-asiakkaiden etuvihko sekä ennakkopääsy Hulluille Päiville.[15]
Vuonna 2019 Stockmann uudisti kanta-asiakasohjelmansa ja esitteli MyStockmann -sovelluksen. Ohjelma sai mediahuomiota erivärisistä kangaskasseista. Kanta-asiakkaan kangaskassin väri määräytyi asiakkuustason mukaan. Kanta-asiakasohjelmassa oli yhteensä kuusi tasoa ja ensimmäisen kangaskassin sai tasolla kolme.[16] Kanta-asiakkuusohjelma uudistettiin jälleen vuonna 2022, jolloin tavaratalo-konserni kertoi muun muassa karsivansa kanta-asiakkuustasoja takaisin kolmeen ja luopuvansa kangaskasseista.[17] Näin ollen etniset Reward, Exclusive ja First tasot korvattiin uusilla Silver, Gold ja Platinum -tasoilla. Silver-tasolle yltää yli 0 pisteellä, Gold-tasolle yli 3000 pisteellä ja Platinum-tasolle yli 10 000 pisteellä.[18]
Hullut Päivät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Hullut Päivät
Hullut Päivät on Stockmannin kaksi kertaa vuodessa järjestämä myyntitapahtuma. Ensimmäisen kerran se on järjestetty vuonna 1986 ja siitä lähtien vähintään vuosittain. Kolmikymmenjuhlavuoden kunniaksi kampanjaa päiviteltiin ja sen visuaalinen ilme uudistettiin keväällä 2016. Tapahtuman tunnushahmona toimii keltainen kummitus.[19]
Johto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yrityksen johdossa olleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- kauppaneuvos G. F. Stockmann, toimitusjohtaja 1862-1902
- kauppaneuvos Karl Stockmann, toimitusjohtaja 1902–1925
- kauppaneuvos Arthur Söderholm, toimitusjohtaja 1925-1947
- kauppaneuvos Walter Rydman, toimitusjohtaja 1947-1950
- professori Gunnar Palmgren, toimitusjohtaja 1950-1953
- Bengt Rydman, toimitusjohtaja 1953-1956
- kauppaneuvos Herbert Wetterstrand, toimitusjohtaja 1957-1970
- varatuomari Henrik Gestrin, toimitusjohtaja 1971-1986, pääjohtaja 1986-1988
- varatuomari Ari Heiniö, toimitusjohtaja 1988-2001
- Hannu Penttilä, toimitusjohtaja 2001-2014
- OTK, dipl.ekon. Kaj-Gustaf Bergh, toimitusjohtaja 2014 (v.t.)
- kauppat. knd. Per Thelin, toimitusjohtaja 2014-2016
- LuK, MBA Lauri Veijalainen, toimitusjohtaja 2016-2019
- DI Lauri Ratia, toimitusjohtaja 2019 (v.t.)
- Jari Latvanen, toimitusjohtaja 2019-2023
- KTM Susanne Ehnbåge, toimitusjohtaja 2023-
Yrityksen johtokunnan/hallituksen puheenjohtajana olleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- kauppaneuvos Karl Stockmann, toimitusjohtaja 1919–1938
- professori Fabian Langenskiöld, 1938-1957
- johtaja Sten Stockmann, 1957-1970
- ...
- OTK, dipl.ekon. Kaj-Gustaf Bergh, -2016
- KTM Jukka Hienonen, 2016-2019
- DI Lauri Ratia, 2020-2021
- Roland Neuwald, 2021-
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stockmann-konsernin emoyhtiö muuttaa nimensä Lindex Groupiksi Helsingin Sanomat. 21.3.2024. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ Lindex Group Oyj Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ https://info.stockmann.com/info/aukiolot/aukioloajat/
- ↑ Stockmannin historiaa Stockmann. Viitattu 15.2.2019.
- ↑ Muistatko, kun kansa rynni Oulun Stockmannille avajaispäivänä vuonna 2001? Kaleva. 31.1.2017. Viitattu 31.1.2017.
- ↑ Hirvonen, Saara: Helsingin Itiksen Stockmann saattaa sulkeutua pysyvästi – Lindex aloittaa muutosneuvottelut tavaratalossa Yle Uutiset. 7.2.2025. Viitattu 23.9.2025.
- ↑ Kaubamajad - Stockmann Stockmann Eesti. Arkistoitu 1.2.2017. Viitattu 25.1.2017. (viroksi)
- ↑ Stockmann myy tavaratalonsa Venäjällä Taloussanomat. Viitattu 27.11.2015.
- ↑ Stockmann laajentaa brändinsä lisenssisopimusta Venäjällä 30.6.2017. Stockmann Oyj Abp. Arkistoitu 3.4.2019. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Suomalaisilta vaikuttavat “Mökki”-mysli ja ”Auranna”-vaatteet ilmestyivät tavarataloon – Venäjä tehtailee feikkibrändejä kansalaisilleen Yle Uutiset. 23.4.2023. Viitattu 20.7.2023.
- ↑ Yritykset | Stockmannin brändi jäi panttivangiksi Venäjälle Helsingin Sanomat. 19.7.2023. Viitattu 20.7.2023.
- ↑ Stockmann-tilin ehdot (PDF) 1.3.2006. Helsinki: Stockmann Oyj Abp. Arkistoitu 9.3.2018. Viitattu 8.3.2018.
- ↑ Taponen, Sirkku: Stockmann pelaa riskibisnestä kanta-asiakkailla Taloussanomat. 31.5.2008. Viitattu 8.3.2018.
- ↑ Stockmann jakoi yläluokkansa kahteen kastiin Talouselämä. 21.2.2011. Viitattu 8.3.2018.
- ↑ Uusi vuosi, uudet edut - Stockmannin kanta-asiakkuus on entistä palkitsevampaa Stockmann Oyj Abp. Viitattu 8.3.2018.
- ↑ Stockmann uudisti kanta-asiakasohjelmansa – "25 000 euron kassi" herättää tyrmistystä: "Menee noin 30 vuotta ja voin saada lilan kangaskassin" mtvuutiset.fi. 24.10.2019. Viitattu 30.11.2023.
- ↑ Jenni Honkanen: Stockmannin kohua herättänyt kanta-asiakasohjelma uudistuu – mitä tapahtuu kasseille? ts.fi. 20.1.2022. Viitattu 30.11.2023.
- ↑ MyStockmann | Stockmann www.stockmann.com. Viitattu 30.11.2023.
- ↑ Hullut Päivät 2016. Stockmann Oyj Abp. Viitattu 14.3.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stockmann Wikimedia Commonsissa
- Stockmannin kotisivut
- Tavaratalo Stockmann 75-vuotias. Neljästä neljäänsataan myyjään, 267.000 mk:sta 185 miljoonan liikevaihtoon, Helsingin Sanomat, 31.01.1937, nro 29, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot