Kirsti Toppari
Kirsti Hilja Julia Toppari (o.s. Harmaja, ent. Joutsia;[1] 31. elokuuta 1923 Helsinki[2] – 1. marraskuuta 2018 Espoo[3]) oli suomalainen toimittaja, koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri.[1] Hän työskenteli Helsingin Sanomissa vuodesta 1950 alkaen ja oli Aku Ankan päätoimittajana vuosina 1978–1988.[4]
Työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toppari aloitti työskentelyn Sanoma-yhtiössä vuonna 1950 ja loi uransa Helsingin Sanomien palveluksessa. Hän oli Helsingin Sanomien ”Nuorten posti” -palstan ensimmäinen toimittaja vuosina 1954–1968, ja vastasi lähes 20 vuotta yksinään myös lehden yleisönosaston toimittamisesta ennen siirtymistään vuonna 1978 saman yhtiön julkaisemaan Aku Ankkaan.[4]
Yhdessä Kaija Hackzellin kanssa Toppari toimitti Helsingin Sanomissa vuosina 1966–2001 ilmestynyttä paikallishistoriallista ”Helsingin vanhoja kortteleita” -artikkelisarjaa, jonka sisältö koottiin kuudeksi kirjaksi. Loppuvaiheessa Hackzell teki sarjaa yksin, ja kaksi viimeistä kirjaa ovat kokonaan hänen kirjoittamiaan.[5] Toppari ja Hackzell palkittiin molemmat työstään vuonna 2001 kultaisella Helsinki-mitalilla.[6]
Toppari myös toimitti sisarestaan Saima Harmajasta kertovat teokset Palava elämä: Saima Harmajan päiväkirjaa ja kirjeitä (1985) sekä Varhainen kevät: lisälehtiä Saima Harmajan päiväkirjoihin (1977). Lisäksi hän kirjoitti helsinkiläisistä rakennuksista kertovat historiikit Vanha kauppahalli (1979), Vinttikamarista se alkoi: Pohjolan tie talosta taloon (yhdessä Kaija Hackzellin kanssa, 1982) ja Satavuotias Ulrikasborg (2007) sekä suomensi useita Disneyn sarjakuva- ja kuvakirjoja.[7]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirsti Topparin vanhemmat olivat kansantaloustieteen professori Leo Harmaja ja taloustieteilijä Laura Harmaja. Toppari oli perheensä lapsista nuorin ja hänen sisaruksiaan olivat Outi Talvitie (o.s. Harmaja), runoilijana tunnettu tunnettu Saima Harmaja sekä Tapani Harmaja[8][9]. Topparin elämää varjostivat kaikkien sisarusten varhaiset kuolemat: Outi kuoli synnytykseen 1936, Saima tuberkuloosiin 1937 ja Tapani hävittäjälentäjänä talvisodassa 1940.[8] Perheen muiden jäsenten kuoltua Toppari tarjosi teoksillaan jälkipolville ensi käden tietoa Saima Harmajan elämästä.[10]
Topparin ensimmäinen puoliso oli tehtaanisännöitsijä Gösta Vilhelm Joutsia (ent. Johansson). Kasvitieteilijä Harri Harmaja on heidän poikansa.[1] Hänen toinen puolisonsa vuodesta 1950 oli ekonomi Unto Toppari.[2]
Sota-aikana Toppari palveli lottana.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 153. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ a b Lehdistön matrikkeli – Pressmatrikel 1954, s. 268. Helsinki: Suomen sanomalehtimiesten liitto, 1954.
- ↑ Topparin kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 25.11.2018, s. C13.
- ↑ a b Tolvanen, Juhani: ”Neljä walttiässää eli Aku Ankan päätoimittajat kautta aikojen”, Maailman hauskin kuvasarjalehti – Aku Ankka -lehti 50 vuotta, s. 115–116. Helsinki: Helsinki Media, 2001. ISBN 951-32-1111-8.
- ↑ Siitä on lähes 40 vuotta: Kahden naisen jättiurakka tuotti 439 kirjoitusta ja kuusi kirjaa. (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 4.6.2005.
- ↑ Kirsti Toppari. Harmajan perhe (Sapar Oy:n sivut). Viitattu 2.11.2013.
- ↑ Fennica-tietokanta, tekijähaku "Toppari, Kirsti".[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Kirsti Toppari 1923–2018 Helsingin Sanomat. 1.12.2018. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Saima Harmajan lähisuku (koonnut Anne Karuvuori). Helsingin Sanomat 2.11.2013, s. E 6.
- ↑ Perhe ja elämää. Saimaharmaja.fi.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
