Jan Söderlund

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jan Söderlund
Henkilötiedot
Syntynyt24. lokakuuta 1937 (ikä 85)
Helsinki
Kansalaisuus Suomalainen
Arkkitehti
Merkittävät työt Sanomatalo

Jan-Henrik Göran Söderlund (s. 24. lokakuuta 1937 Helsinki)[1] on suomalainen arkkitehti. Hän hoiti Helsingin Teknillisen korkeakoulun rakennusopin professuuria vuodesta 1995, hänet nimitettiin professoriksi 1998, jota virkaa hän hoiti vuoteen 2002.[2]

Söderlund syntyi Helsingissä, mutta hänen ollessaan 2-vuotias perhe muutti Paraisille. Siellä umpiruotsinkielisellä alueella hän kävi koulunsa ja joutui myöhemmin opettelemaan suomen kielen, koska Suomessa ei voinut opiskella arkkitehdiksi ruotsin kielellä. Myöhemmin aikuisiälläkin hän tunsi itsensä paraislaiseksi, vaikka suunnitteli perheelleen omakotitalon Helsingin Laajasaloon.[3]

Söderlund kirjoitti ylioppilaaksi 1957 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1965. Työuransa hän aloitti Arkkitehtitoimisto Söderlund – Valovirran osakkaana 1967–1981. Seuraava suunnittelutoimisto oli nimeltään Jan Söderlund & Co, jonka toiminnassa hän oli mukana 1981–1996 ja Arkkitehtitoimisto Sarcin osakkaana Söderlund on ollut vuodesta 1996 lähtien. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston palveluksessa Söderlund oli aluksi tutkimusassistenttina 1967–1969 ja rakennusopin professorina 1998–2002.[1] Suunnittelutyön hän lopetti 2000-luvun alkupuolella niin, että viimeiseksi suureksi työksi jäi Ravintolakoulu Perhon laajennus Helsingin Etu-Töölössä.[3]

Söderlundin merkittäviin töihin kuuluu hänen yhdessä arkkitehti Erkki Valovirran kanssa suunnittelemansa Turun ylioppilaskylän vanhin eli läntinen osa, joka perustuu heidän vuonna 1967 voittamaansa arkkitehtikilpailuun.[4] Söderlund ja Valovirta suunnittelivat yhdessä myös Poriin Yyteriin Rantasipi-ketjulle hotelli Rantasipi Yyterin,[5] joka edusti kaikin tavoin aikansa huipputasoa.[6] Söderlund ja arkkitehti Antti-Matti Siikala suunnittelivat yhdessä Helsingin keskustaan Sanomatalon, joka valmistui 1999.[7]

Söderlundin suunnittelema Länsi-Pasilan asuntoalueen koerakentamiskortteli voitti Vuoden betonirakenne -kilpailun vuonna 1987.[8]

Kuvia suunnittelutöistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on : henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2005, s. 1017. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19577-8.
  2. Rakennusopin historiaa 17.1.2008. Teknillinen korkeakoulu. Arkistoitu 28.6.2014. Viitattu 2.7.2012.
  3. a b Holmila, Paula: ”Oppia pitäisi hakea vaikkapa Tanskasta”. (80-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 24.10.2017, s. B 10. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.9.2021.
  4. Turun läntinen ylioppilaskylä Museovirasto. Viitattu 9.6.2012.
  5. Arkkitehtitoimisto Jan Söderlundin ja Arkkitehtitoimisto SARCin yhteinen referenssilista Arkkit.tsto Sarc Oy. Arkistoitu 2.9.2008. Viitattu 1.7.2012.
  6. Meriläinen, Juhani: Opinnäytetyö: Yyterin kylpylän majoitusasiakkaiden asiakastyytyväisyys, s. 9-10. Satakunnan ammattikorkeakoulu, matkailun koulutusohjelma. Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 1.7.2012).
  7. Sanomatalo Sanoma News. Arkistoitu 12.5.2012. Viitattu 9.6.2012.
  8. Aiemmat kilpailut: Vuoden betonirakenne on valittu vuodesta 1970 lähtien Betoniteollisuus r.y.. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 9.6.2012.
Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.