Markku Jokisipilä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Markku Jokisipilä

Markku Juhani Jokisipilä (s. 5. helmikuuta 1972 Helsinki)[1] on suomalainen historiantutkija ja valtiotieteen tohtori.[2] Jokisipilä on Turun yliopiston professori ja toiminut sen Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajana elokuusta 2014.[3][4]

Jokisipilä valmistui ylioppilaaksi vuonna 1991 ja valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1997. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2004 aiheella Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Hitlerin Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin–Ribbentropin-sopimus.[1]

Jokisipilä on työskennellyt Turun yliopiston poliittisen historian laitoksen tutkijana 1998–2001 ja vuodesta 2004. Hän oli assistenttina 2002–2003 ja humanistisen tiedekunnan Baltic Sea Region Studies -ohjelman akateeminen johtaja 2010–2014.[1] Kesäkuussa 2014 Jokisipilä nimitettiin Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajaksi viisivuotiskaudeksi 1.8.2014–31.7.2019. Hän toimii myös poliittisen historian vt. professorina maaliskuusta 2015 alkaen.lähde?

Vuodesta 1997 Jokisipilä on ollut tutkijan työnsä ohella freelance-kirjoittaja. Hän on toiminut kolumnistina Aamuset-kaupunkilehdessä 2007–2008, Turun Sanomissa vuodesta 2008 ja Seura-lehdessä vuodesta 2013.[1]

Jokisipilä on harrastanut kilpasoutua. Hän on saavuttanut Suomen-mestaruuksia ja osallistui vuonna 1995 lajin MM-kisoihin. Vuosina 1997–2000 Jokisipilä oli Suomen Soutuliiton hallituksen jäsen ja vuosina 2004–2005 koulutus- ja valmennuspäällikkö. Vuodesta 2013 hän on Suomen melonta- ja soutuliiton varapuheenjohtaja. Jokisipilä on ollut Eurosport-kanavalla asiantuntijakommentaattorina vuodesta 2003.[1] Hän on selostanut melontaa (ratamelontaa sekä kanoottipujottelua) ja pikaluistelua.lähde?

Markku Jokisipilä on Vuoden Markku 2017. Valinnan teki Suomalainen Markku-liitto.[5]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Edwin Linkomiehen poliittinen toiminta 1943–1946. Turku: Turun yliopisto, 1997. ISBN 951-29-1055-1.
  • ”Hitlerin avulla idän barbaareja vastaan”: tulkintoja suomalais-saksalaisesta aseveljeydestä. Turku: Turun yliopisto, 1999. ISBN 951-29-1336-4.
  • Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin-sopimus. Väitöskirja: Turun yliopisto. Bibliotheca historica 84. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-609-9.
  • Jokisipilä, Markku & Niemi, Mari K. (toim.): Entäs jos... Lisää vaihtoehtoista Suomen historiaa. Helsinki: Ajatus, 2006. ISBN 951-20-7203-3.
  • Jokisipilä, Markku (toim.): Sodan totuudet: Yksi suomalainen vastaa 5.7 ryssää. Helsinki: Ajatus, 2007. ISBN 978-951-20-7533-1.
  • Jokisipilä, Markku & Könönen, Janne: Kolmannen valtakunnan vieraat: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933–1944. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-26881-9.
  • Punakone ja vaahteranlehti. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27881-8.
  • Hitlerin kopla - 20 natsi-Saksan johtajaa. WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42702-6.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kuka kukin on 2015, s. 272–273. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. Markku Jokisipilä Otava. Viitattu 22.10.2015.
  3. Eduskuntatutkimuksen keskuksen asiantuntijat utu.fi. Turku: Turun yliopisto. Viitattu 2.1.2019.
  4. Jokisipilä Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajaksi Turun Sanomien verkkosivusto ts.fi. 18.6.2014. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 2.1.2019.
  5. Leppänen, Päivi: Vuoden Markku on soutava politiikan tutkija Suomen Turusta 25.4.2017. Yle. Viitattu 25.4.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]