Lapin lennosto
| Lapin lennosto | |
|---|---|
 Lapin lennoston joukko-osastotunnus |
|
| Toiminnassa | 1974– |
| Valtio | Suomi |
| Puolustushaarat | Ilmavoimat |
| Rooli | valmiusyhtymä |
| Koko | 420 |
| Tukikohta | Rovaniemi |
| Kalusto | Valmet L-70 Vinka, F-18 Hornet |
| Värit |
 |
| Vuosipäivät | 1. lokakuuta |
| Komentajat | |
| Nykyinen komentaja | Saku Joukas 1.1.2024– |
Lapin lennosto (LAPLSTO, aikaisempi lyhenne LapLsto) on yksi Suomen ilmavoimien valmiusyhtymistä ja joukko-osastoista, jonka päätukikohta on Rovaniemen lentoasemalla. Toiminta-alueena lennostolla on Pohjois-Suomi. Lennoston päätehtävät ovat pohjoisen maanpuolustusalueen ilmatilan vartioiminen ja puolustaminen sekä maajoukkojen tukeminen.
Yleistietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2000-luvun alusta lennoston pääkalustona on ollut F/A-18 Hornetit, joista ensimmäiset neljä lennosto vastaanotti tammikuussa 1999. Tyyppikoulutus aloitettiin välittömästi ja operatiivinen valmius vaihtui vuonna 2000 Drakenista Hornetiin.[1]
Lennosto kouluttaa johtokeskus- ja taistelunjohtoaliupseereita, apumekaanikkoja, sotilaskuljettajia ja ilmataisteluasemiehiä. Lapin lennoston varusmiehet ovat hallinnollisesti Jääkäriprikaatin alaisuudessa. Koulutuksesta vastaa Lapin lennosto yhteistyössä Jääkäriprikaatin ja Ilmasotakoulun kanssa.[2]
.jpg)
Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2023 solmitussa DCA-sopimuksessa sovitaan, että Lapin lennoston lentotukikohta annetaan tarvittaessa Yhdysvaltojen käyttöön.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lennoston perinteet katsotaan alkaneen Lento-osasto 4:n perustamisesta 1. lokakuuta 1918. Osaston tehtävänä oli kaukotiedustelu ja ilmapommitukset. Osasto nimettiin 1. tammikuuta 1938 lentorykmentti 4:ksi ilmavoimien organisaatiouudistuksessa. Rykmentti osallistui talvi-, jatko- ja Lapin sotaan, kunnes sotien jälkeen pommikoneista rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti luovuttiin.[4]
Hävittäjäkalustolla varustettu rykmentti jatkoi koulutustehtävissä, kunnes sen nimi muutettiin 1. joulukuuta 1952 1. lennostoksi ja edelleen 1. tammikuuta 1957 Hämeen lennostoksi.[4] Lennoston Gnatit korvattiin 1972 alkaen Saab 35 Draken-hävittäjillä, kun ensimmäiset kaksi konetta laskeutuivat Luonetjärvelle 2. toukokuuta 1972.[5]
Lennosto siirtyi Tikkakosken Luonetjärveltä Rovaniemelle 1.–20. elokuuta 1973[6] ja se sai uuden sijoituspaikkansa mukaisesti nimekseen 6. joulukuuta 1974 Lapin lennosto.[7]
Lennoston organisaatioon kuuluva 5. Pääjohtokeskus otti uuden nimensä Viestikeskus 5:n tilalle käyttöön 1990-luvun alkupuolella.
Puolustusvoimauudistuksessa pääjohtokeskus siirtyi uuden Ilmaoperaatiokeskuksen alaisuuteen ja hävittäjäkalustoa keskitettiin Pirkkalasta Rovaniemelle. Lennoston varusmieskoulutus siirtyi maavoimille.
Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lennostoa komentaa eversti Tuukka Karjalainen[8]ja hänen johtamisen apuna toimii esikunta (LAPLSTOE). Esikuntaa johtaa esikuntapäällikkö. Esikunnassa työskentelee taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, liikunnan, tekniikan, turvallisuuden ja kiinteistöhuollon asiantunijoita. Lennoston toimeenpanevina osina ovat:[9]
Hävittäjälentolaivue 11[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hävittäjälentolaivueen 11 (HÄVLLV 11) pääkalusto ovat F/A-18 Hornet -hävittäjät.[9]
Suomen ensimmäiset uudet Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjät saapuvat Lapin lennostoon vuonna 2026. Ensimmäisenä saapuu 2-6 hävittäjää. Lapin lennostossa on jo aloitettu muutostyöt uusien hävittäjien saapumisen johdosta.[10]
5. pääjohtokeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
5. pääjohtokeskus (5. PÄÄJOKE) vastaa Lapin lennoston alueen ilmavalvonnasta. Alueen eri puolilla sijaitsee tutka-asemia.[9]
Lentotekniikkalaivue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lentotekniikkalaivue (LTEKNLV) tarkistaa, huoltaa ja tarvittaessa vikakorjaa F/A-18 -Honert -hävittäjät. Se ylläpitää myös pelastusvalmiutta aina kun hävittäjät ovat ilmassa.[9]
Viestitekniikkakeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viestitekniikkakeskus (VTK) tuottaa valvonta- ja johtamisjärjestelmäpalvelut Lapin lennostolle.[9]
Perinteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukko-osaston perinnepäivää vietetään lokakuun 1. päivänä. Hävittäjälentolaivue 11:n laivuetunnuksessa on musta visentti.
Lapin Lennoston perinteitä vaalii myös Lapin Lennoston Kilta, joka kuuluu Ilmavoimien Kiltaliittoon.[11]
Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lennoston komentajina ovat olleet[12]:
- 1. lennosto (1952)
- everstiluutnantti T. Meller 1952 – 1955
- everstiluutnantti Yrjö Malmari 1955 – 1957
- Hämeen lennosto (1.1.1957)
- everstiluutnantti Yrjö Malmari 1955 – 1957
- everstiluutnantti Reino Turkki (1913–1968) 1957 – 1960
- eversti Georg-Erik Strömberg (1918–2007) 1961 – 1963
- eversti Aimo Huhtala (1920–1994) 1963 – 1969
- eversti Teppo Suonperä (1929–1973) 1969 – 1973
- eversti Rauno Meriö (s. 1933) 1973 – 1974
- Lapin lennosto[13]
- eversti Rauno Meriö 1974 – 1975
- eversti Pertti Jokinen (s. 1936) 1. lokakuuta 1975 – 31. maaliskuuta 1983
- eversti Väinö Rajamäki (s. 1937) 1. huhtikuuta 1983 – 31. maaliskuuta 1987
- eversti Pekka Kanninen (s. 1942) 1. huhtikuuta 1987 – 31. heinäkuuta 1994
- eversti Osmo Tolvanen (s. 1947) 1. elokuuta 1994 – 31. heinäkuuta 1995
- eversti Sippo Ryynänen (s. 1950) 1. elokuuta 1995 – 2001
- eversti Jarkko Numminen (s. 1954) 2001 – 2004
- eversti Jarmo Lindberg (s. 1959) 2004 – 2005
- eversti Lauri Puranen (s. 1959) 2005 – 2008lähde?
- eversti Kari Tuomi (s. 1960) 2009 – 2011
- eversti Harri Leppälaakso (s. 1962) 1.1.2012 – 30.6.2014
- eversti Jukka Ahlberg (s. 1964) 1.7.2014 – 31.12.2015
- eversti Mikko Kauppala 1.1.2016 – 30.6.2018
- eversti Antti Koskela 1.7.2018 – 31.12.2020
- eversti Tuukka Karjalainen 1.1.2021 – 31.12.2023
- eversti Saku Joukas 1.1.2024 alkaen
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Palokangas, Marko (toim.): Suomen puolustusvoimien joukko-osastoperinteet. Sotamuseon julkaisuja 1/2008. Helsinki: Puolustusvoimat, 2008. ISBN 978-951-25-1885-2.
- Myllylä, Ismo: Lentorykmentti 4 – Lapin lennosto 1945-1993 Luonetjärveltä Rovaniemelle. Kerava: Puolustusvoimat, 1993. ISBN 952-90-4941-2.
- Toimituskunta: Suomen ilmavoimat 80 vuotta. Jyväskylä: Suomen ilmavoimat - The Finnish Airforce, 1998. ISBN 952-5026-10-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lapin lennoston historia Historia ja perinteet. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Varusmieskoulutus Lapin lennostossa Ilmavoimat. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Lakka, Päivi. Toivonen, Terhi. Valta, Laura: DCA-sopimus julki: Nämä 15 aluetta Suomi avaa Yhdysvaltain joukoille – puolustusministeri: ”Kriisitilanteissa voidaan ryhtyä tositoimiin” Yle Uutiset. 14.12.2023. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ a b Palokangas, Marko (toim.) s. 278
- ↑ Myllylä, Ismo s. 168
- ↑ Myllylä, Ismo s. 143
- ↑ Myllylä, Ismo s. 153
- ↑ Lapin lennoston yhteystiedot Ilmavoimat. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ a b c d e Tietoa Lapin lennostosta Ilmavoimat. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Hiltunen, Vesa-Pekka: Suomen ensimmäiset F-35-hävittäjät tulevat Rovaniemelle – Lapin lennosto aloittaa 150 miljoonan euron rakennusprojektin Yle Uutiset. 28.5.2022. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Ilmavoimien kiltaliitto ry | MPKL mpkl.fi. 29.5.2019. Viitattu 9.10.2022.
- ↑ Palokangas, Marko (toim.) s. 279
- ↑ Suomen ilmavoimat 80 vuotta s. 25
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lapin Lennosto Puolustusvoimat
| |||||||||||||
