Vuoden teräsrakenne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuoden 2013 teräsrakenne, Siilitien metroasema.

Vuoden teräsrakenne on Teräsrakenneyhdistyksen kilpailusta myöntämä nimitys merkittävälle teräsrakenteelle. Aluksi palkinto myönnettiin vain kohteen arkkitehdille, mutta vuodesta 1989 lähtien se on myönnetty arkkitehdille ja rakennesuunnittelijalle[1]

Teräsrakenneyhdistyksen tarkoitus on edistää teräksen ja myös muiden metallien käyttöä rakentamisessa. Osana toimintaansa yhdistys on jakanut teräsrakennepalkinnon vuodesta 1980 lähtien.[2] Se jaetaan yleensä vuosittain, mutta joinakin vuosina se on jätetty jakamatta tarpeeksi korkeatasoisten ehdokkaiden puuttuessa. Vuonna 1986 palkinto jaettiin poikkeuksellisesti kahdelle kohteelle. Ehdokaskohteet voivat olla joko Suomessa tai ulkomailla, mutta niiden suunnittelun on oltava suomalaista alkuperää. Kohteet voivat olla rakennuksia, rakennuslaajennuksia tai muita rakennelmia, ja pääsääntöisesti niiden runkorakenteen on oltava terästä. Palkittavan kohteen tulee olla hyvää arkkitehtuuria, ja sen tulee olla innovatiivinen tai hyödyntää nykytekniikkaa taitavasti. Palkintotoimikunnan nimeää Teräsrakenneyhdistyksen hallitus ja siinä on kuusi jäsentä, joista vähintään kolmen tulee olla arkkitehteja. Jäsenistä yksi on Suomen Arkkitehtiliiton ja yksi Suomen Rakennusinsinööriliiton nimeämä.[3]

1980–1989[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Sijaintipaikka Nimi Palkitut Muuta
1980 Jyväskylä Osuusliike Valion Jyväskylän meijeri Professori Matti K. Mäkinen ja arkkitehti Antti Katajamäki [4]
1981 E-Öljyt Oy:n ja Makrotalo Oy:n kehittämä huoltamorakennusjärjestelmä Arkkitehti Juhani Vainio [4]
1982 Ei jaettu [4]
1983 Oulu Osuusliike Valion Oulun tuotantolaitokset Arkkitehti Antti Katajamäki [4]
1984 Helsinki Helsingin Itäkeskuksen kauppakeskuksen teräsrakenteet Arkkitehti Erkki Kairamo [4]
1985 Ei jaettu [4]
1986 Tampere Kiinteistö Oy Hammareeni Arkkitehdit Antti Katajamäki ja Marja Pesonen Kaksi palkittua kohdetta vuonna 1986[4]
1986 Helsinki Hansasilta Arkkitehdit Sakari Aartelo ja Esa Piironen Kaksi palkittua kohdetta vuonna 1986[4]
1987 Tampere Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen ilmailuhalli Arkkitehti Antti Katajamäki [4]
1988 Helsinki Nokian Meripuisto Arkkitehti Ilmo Valjakka Silloinen Nokia Research Center Lauttasaaressa[4]
1989 Vantaa Tiedekeskus Heureka Arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen ja tekniikan tohtori Matti Ollila [4]

Kuvia vuosien 1980–1989 voittajista

  • 1984 Itäkeskuksen kauppakeskus

    1984 Itäkeskuksen kauppakeskus

  • 1986 Hansasilta

    1986 Hansasilta

  • 1988 Nokian Meripuisto

    1988 Nokian Meripuisto

1990–1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Sijaintipaikka Nimi Palkitut Muuta
1990 Tampere Terästammela Arkkitehti Mikko Kaira ja diplomi-insinööri Esko Rautakorpi [4]
1991 Espoo Innopoli Arkkitehti Kaarina Löfström ja diplomi-insinööri Pekka Korkeila [4]
1992 Rovaniemi Rovaniemen lentoasema Arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen, diplomi-insinööri Erkki Juva ja insinööri Ritva Kyllönen [4]
1993 Utsjoki ja
Tenon kunta, Norja 		Saamen silta Tekniikan lisensiaatti Esko Järvenpää, Insinööritoimisto SuunnitteluKortes Oy Suomen ja Norjan välinen rajasilta.[4]
1994 Turku Turun konservatorio Arkkitehdit Ola Laiho, Mikko Pulkkinen, Ilpo Raunio ja Pauno Narjus sekä insinöörit Jouko Lindgren, Seppo Nissilä ja Launo Laatikainen [4]
1995 Espoo IVS-maisemapylväät, Sinikurjet Professori Antti Nurmesniemi, sisustusarkkitehdit SIO Jorma Valkama ja Björn Selenius, tekniikan tohtori Matti Ollila, insinööri Pekka Matomäki ja toimitusjohtaja Timo Toivonen IVS eli IVO Voimansiirto Oy omisti tuolloin sähkön kantaverkon. Pylväät ovat Kehä III:n ja Turunväylän risteyksessä.[4][5]
1996 Karkkila Santasalo-Vaihteet Oy:n Maisema 2000 toimisto Arkkitehdit Kai Wartiainen, Markku Sievänen, Vesa Peltonen, Anu Laurila, arkkitehtuurin ylioppilas Sami Lauritsalo ja diplomi-insinööri Sakari Kaustinen [4][6]
1997 Espoo Nokia-talon teräsrakenteet Arkkitehti Pekka Helin ja projektiarkkitehti Harri Koski, Arkkitehtitoimisto Helin & Siitonen sekä tekniikan tohtori Matti Ollila ja insinööri Pekka Matomäki, Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co. [4]
1998 Espoo Tietotekniikan Talo Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula ja Consulting Oy Otaniemessä[4]
1999 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoaseman keskiterminaali Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Oy ja Insinööritoimisto Pöysälä & Sandberg Oy [4]

Kuvia vuosien 1990–1999 voittajista

2000–2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Sijaintipaikka Nimi Palkitut Muuta
2000 Helsinki Kiinteistö Oy Itämerentori Arkkitehtitoimisto Helin & Siitonen ja Finnmap Consulting Oy Ruoholahdessa[4]
2001 Helsinki High Tech Center Arkkitehtitoiminta Kai Wartiainen Oy, arkkitehtitoimisto Evata Finland Oy ja Oy Juva Engineering Ltd Salmisaaressa[4]
2002 Helsinki AV-oppilaitos ARK-house arkkitehdit Oy ja Insinööritoimisto Aaro Kohonen Oy Arabianrannassa[4]
2003 Espoo Omakotitalo Moby Dick Arkkitehtitoimisto N-R-T Oy, arkkitehti, professori Jyrki Tasa pääavustajanaan arkkit.yo. Tuomas Uusheimo ja arkkit. yo. Tuomo Toivola sekä ja diplomi-insinööri Sami Lampinen Yksityishenkilön rakennuttama talo.[4]
2004 Helsinki Eduskunnan lisärakennus Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co ja Insinööritoimisto SuunnitteluKortes Oy [4][7][8]
2005 Helsinki Olympiastadionin itäinen katos Arkkitehtitoimisto K2S Oy ja Turun Juva Oy [7]
2006 Helsinki Kampin keskuksen maanpäälliset osat Arkkitehtitoimistot Juhani Pallasmaa Ky, Helin & Co ja Marja-Riitta Norri Oy ja Aaro Kohonen Oy [9]
2007 Hämeenlinna Kulttuuri- ja kongressikeskus Hämeenlinnan verkatehdas Arkkitehtitoimisto JKMM Oy ja Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy [10]
2008 Kotka Merikeskus Vellamo Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy ja Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy [1][11]
2009 Helsinki Pauligin kahvipaahtimo Arkkitehdit Tommila Oy ja WSP Finland Oy Vuosaaressa[1][12]

Kuvia vuosien 2000–2009 voittajista

2010–2021[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Sijaintipaikka Nimi Palkitut Muuta
2010 Espoo Tapiola-ryhmän pääkonttori Pää- ja arkkitehtisuunnittelija Arkkitehtitoimisto SARC Oy ja rakennesuunnittelija Finnmap Consulting Oy [1][13]
2011 Kristiansand,
Norja 		Teatteri- ja konserttitalo Kilden Arkkitehtitoimisto ALA Oy, yhteistyössä SMS Arkitekter AS:n kanssa ja rakennesuunnittelija Multiconsult AS Kildenin (suom. Lähde) rakennuttaja on Teater- og Konserthus for Sørlandet IKS[1][14][15]
2012 Ei jaettu [16]
2013 Helsinki Siilitien metroasema Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy ja Insinööritoimisto Pontek Oy sekä rakennuttaja, Helsingin kaupungin liikennelaitos Vuonna 1982 valmistuneelle metroasemalle tehtiin uusi laiturikatos, asemalle rakennettiin katutasolle uusi kioski- ja odotustilarakennus ja uusi poistumistieporras laituritasolta.[17][16]
2014 Helsinki Viikimäen maisemapylväs Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy, Eltel Networks Oy, HögforsSteka Oy ja rakennuttaja Helen Sähköverkko Oy Uuden Viikinmäen sähköaseman vierelle Viikinrantaan rakennettu pitkälle ympäristöön näkyvä portaalityyppinen maisemapylväs.[18][19]
2015 Helsinki OP-ryhmän toimistotalo Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, Sweco Rakennetekniikka Oy, projektinjohtourakoitsija Haahtela Rakennuttaminen Oy, rakennuttaja OP-ryhmä OP-ryhmän 2015 keväällä valmistunut toimitilakokonaisuus Helsingin Vallilassa muodostuu uudis- ja peruskorjatusta osasta. Toteutus perustuu vuonna 2011 käytyyn arkkitehtuurikilpailuun.[20]
2016 Vantaa Fazerin vierailu- ja kokouskeskus Pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto K2S Oy, rakennesuunnittelija SS-Teracon Oy, projektinjohtourakoitsija SRV Rakennus Oy, teräsrungon urakoinut Teräselementti Oy ja tilaaja Fazer Group Oy. Fazerin Vaaralan tehdasalueen vierailukeskuksessa on näyttelytilojen lisäksi muun muassa auditorio, kahvio ja trooppinen puutarha. Kokouskeskuksessa on neuvottelutiloja ja pysäköintitiloja Fazerin omaan käyttöön. Kompleksin yhteinen kerrosala on 4 500 m2. Vierailukeskuksen julkisivuissa on lasirakenteilla huomattava osuus.[21]
2017 Helsinki Länsiterminaali 2 Pääsuunnittelija PES-Arkkitehdit Oy, rakennesuunnittelija Sweco Rakennetekniikka Oy, pääurakoitsija YIT Rakennus Oy, teräsrunko- ja lasijulkisivutoimittaja Normek Oy ja rakennuttaja Helsingin Satama Oy Helsingin Länsisatamaan keväällä 2017 valmistunut uusi Tallinnan matkustajaliikenteen terminaali[22][23]
2018 Helsinki Helsingin keskustakirjasto Oodi Pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto ALA, rakennesuunnittelija Ramboll Finland, projekstinjohtourakoitsija YIT Rakennus, teräsrungon valmistaja Normek ja tilaaja Helsingin kaupunki Suomi 100 -juhlavuoden hankkeena toteutettu muuntojoustava kohtauspaikka Töölönlahden alueella.[24]
2019 Helsinki Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen Katsomon katosrakenteen arkkitehtisuunnittelija Arkkitehtitoimisto K2S, rakennesuunnittelija Sweco, projektinjohtourakoitsija Skanska, katoksen ja julkisivukorotuksen teräsrakenteet asentanut ja osittain myös valmistanut JPV-Engineering Oy, Stadion-Säätiö tilaajana ja Helsingin kaupungin kaupunkiympäristötoimiala, joka vastasi kohteen rakennuttajatehtävistä. Palkinto myönnettiin ennen kaikkea stadionin teräsrakenteisten katsomokatosten arkkitehtonisesti ja rakenteellisesti onnistunneesta suunnittelusta ja toteutuksesta.[25]
2020 Fuzhou, Kiina Strait Culture and Art Centre

Kunniamaininta: Sudentassu-silta, Vantaa

Vuoden 2020 Teräsrakenne -palkinnon voittaja on suomalaisen suunnitteluosaamisen vientiä edustavan PES-Arkkitehtien ja Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n Kiinan Fuzhouhun suunnitteleman Strait Culture and Art Centre.

Sudentassu-silta: WSP Finlandissa suunniteltu silta yhdistää Vantaalla Vanhan Porvoontien ylittäen Kuusijärven ulkoilualueen ja Sipoonkorven.

Arkkitehtuurin tärkeimpien elementtien, kaartuvien pääjulkisivujen ja niihin liittyvien galleriatilojen teräsrakenteet olivat selvästi tärkein suomalaisen erikoissuunnittelun osuus vaativassa projektissa. Nämä oivaltavasti terästä hyödyntäneet rakenteet vaikuttivat oleellisesti arkkitehtuurin onnistumiseen sekä luonnollisesti myös siihen, että Fuzhoun Strait Culture and Art Centre palkittiin Vuoden 2020 Teräsrakenteena.

Sudentassu-silta sijaitsee kahden jyrkän kalliorinteen välissä noin 20 metrin korkeudessa Vanhan Porvoontien yläpuolella. Cor-Ten -teräksestä tehdyn sillan tyyppi on teräksinen jatkuva palkkisilta.

2021 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 2:n laajennus

Kunniamaininta: Ylivieskan kirkon kellotapuli

Rakennuttaja Finavia Oyj, Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto ALA Oy, päärakennesuunnittelija Ramboll Finland Oy, teräsrunkorakenteiden valmistus ja asennus Peikko Finland Oy. Kevytjulkisivujen suunnittelu Sarmaplan Oy ja Aulis Lundell Oy:n kevytorret. Oculuksen lasikatto ja Terminaali 2:n lasijulkisivut Nordec Oy. Kehäratayhteyden julkisivut, sisäverhoilut, kehäradan ja pysäköintitalon välisen katoksen rakenteet sekä huoltopihan rakenteet Turun Pelti ja Eristys TPE

Ylivieskan kirkon kellotapuli: suunnittelu Arkkitehtitoimisto K2S Oy, valmistus ja asennus Nordec Oy

Arkkitehdit ovat vuosikymmeniä pyrkineet ilmaisemaan keveyttä ja lentämistä lentoasemahallien katoilla. Helsingissäkin vanhempien rakennusosien katot ovat tektonisia, kevyen oloisia ja lennokkaita. Uuden lähtöaulan katto leikittelee keveydellä, mutta poikkeuksellisesti myös raskaudella. Toiminnallisestikin perustellut pitkät jännevälit ja sisääntulokatoksen uloke saavutetaan teräsrakenteilla.

Kuvia vuosien 2010– voittajista

  • 2011 Teatteri- ja konserttitalo Kilden

    2011 Teatteri- ja konserttitalo Kilden

  • 2014 Viikinmäen maisemapylväs

    2014 Viikinmäen maisemapylväs

  • 2015 OP:n Vallilan kortteli

    2015 OP:n Vallilan kortteli

  • 2016 Fazerin vierailu- ja kokouskeskus

    2016 Fazerin vierailu- ja kokouskeskus

  • 2019 Olympiastadionin katos

  • 2020 Strait Culture and Art Centre, Fuzhou

  • 2021 Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 2:n laajennus

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e Teräsrakennepalkinnot 1980–2011 (Internet Archivessa) Teräsrakenneyhdistys. Viitattu 24.12.2013.
  2. ↑ Teräsrakenneyhdistys ry Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 25.1.2014.
  3. ↑ Säännöt teräsrakennepalkinnon myöntämisestä (PDF) 10.5.2013. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 25.1.2014.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z Teräsrakennepalkinnot 1980–2004 (Internet Archivessa) Teräsrakenneyhdistys. Viitattu 24.12.2013.
  5. ↑ Maisemapylväiden historiasta julkaistu kirja (Lehdistötiedote) kauppalehti.fi. 20.8.2009. Alma Media. Viitattu 25.1.2013.
  6. ↑ Maunula, Leena: Kai Wartiainen ryhmineen sai vuoden teräsrakennepalkinnon Helsingin Sanomat. 27.11.1996. Viitattu 14.2.2020.
  7. ↑ a b Teräsrakennepalkinnot 1980-2011 Teräsrakenneyhdistys. Viitattu 6.4.2012.
  8. ↑ Koivisto, Maritta & Vuorinen, Pekka: Eduskuntatalon lisärakennus. (Internet Archivessa www = https://web.archive.org/web/20060322010837/http://www.betoni.com/betoni_import/BET0402_s25_30.pdf) Betoni-lehti, 2004, nro 2, s. 25–30. Betoniteollisuus ry.
  9. ↑ Kampin keskukselle teräsrakenne-palkinto. Turun Sanomat, 30.11.2006. TS-yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.4.2012.
  10. ↑ Verkatehtaalle Vuoden Teräsrakenne -palkinto Hämeen sanomat. 27.11.2007. Viitattu 30.10.2016.
  11. ↑ Vuoden teräsrakenne on merikeskus Vellamo; koko satama-alue heräsi uuteen kukoistukseen 2.12.2008. Rakennustieto. Viitattu 25.1.2013.
  12. ↑ Pauligin uusi paahtimo on Vuoden 2009 Teräsrakenne 8.12.2009. Paulig. Viitattu 6.4.2012.
  13. ↑ Tapiolan pääkonttorista Vuoden Teräsrakenne 2010. Projektiuutiset, 23.11.2010. RPT Docu Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.4.2012.
  14. ↑ Teräsrakennepalkinto Teräsrakenneyhdistys r.y.. Viitattu 9.4.2012.
  15. ↑ Kilden (ALA:n sivustolla) Arkkitehtitoimisto ALA. Viitattu 24.12.2013.
  16. ↑ a b Vuoden 2013 Teräsrakenne on Siilitien metroasema 20.11.2013. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 24.12.2013.
  17. ↑ Vuoden Teräsrakenne, Siilitien metroasema. Rakennuslehti, 12.12.2013, s. 12. Suomen Rakennuslehti.
  18. ↑ Viikinmäen maisemapylväs sai Teräsrakennepalkinnon 19.11.2014. Sanoma Tekniikkajulkaisut. Viitattu 20.11.2014.
  19. ↑ Viikinmäki electrical substation Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co. Viitattu 20.11.2014.
  20. ↑ Tähtikunnas, Janne: Vuoden teräsrakenne on OPn uusi kotipesä 26.11.2015. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 28.11.2015.
  21. ↑ Fazerin vierailu- ja kokouskeskus on Vuoden 2016 Teräsrakenne Rakennuslehti. 9.11.2016. Viitattu 11.11.2016.
  22. ↑ Vuoden Teräsrakenne 2017 -palkinto on jaettu Rakennuslehti. 21.11.2017. Viitattu 22.11.2017.
  23. ↑ Helsingin Länsiterminaali 2 voitti arkkitehtuuripalkinnon (PDF) (lehdistötiedote) 21.11.2017. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 23.11.2017.
  24. ↑ Vuoden Teräsrakenne 2018 20.121.2018. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 21.11.2018.
  25. ↑ Papula, Suvi: Vuoden 2019 Teräsrakennepalkinto 19.11.2019. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 20.11.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vuoden_teräsrakenne&oldid=20555684”