Vuoden teräsrakenne

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuoden 2013 teräsrakenne, Siilitien metroasema.

Vuoden teräsrakenne on Teräsrakenneyhdistyksen kilpailusta myöntämä nimitys merkittävälle teräsrakenteelle. Aluksi palkinto myönnettiin vain kohteen arkkitehdille, mutta vuodesta 1989 lähtien se on myönnetty arkkitehdille ja rakennesuunnittelijalle[1]

Teräsrakenneyhdistyksen tarkoitus on edistää teräksen ja myös muiden metallien käyttöä rakentamisessa. Osana toimintaansa yhdistys on jakanut teräsrakennepalkinnon vuodesta 1980 lähtien.[2] Se jaetaan yleensä vuosittain, mutta joinakin vuosina se on jätetty jakamatta tarpeeksi korkeatasoisten ehdokkaiden puuttuessa. Vuonna 1986 palkinto jaettiin poikkeuksellisesti kahdelle teräsrakennuskohteelle. Ehdokaskohteet voivat olla joko Suomessa tai ulkomailla, mutta niiden suunnittelun on oltava suomalaista alkuperää. Kohteet voivat olla rakennuksia, rakennuslaajennuksia tai muita rakennelmia ja pääsääntöisesti niiden runkorakenteen on oltava terästä. Palkittavan kohteen tulee olla hyvää arkkitehtuuria ja sen tulee olla innovatiivinen tai hyödyntää nykytekniikkaa taitavasti. Palkintotoimikunnan nimeää Teräsrakenneyhdistyksen hallitus ja siinä on kuusi jäsentä, joista vähintään kolmen tulee olla arkkitehti. Jäsenistä yksi on Suomen Arkkitehtiliiton ja yksi Suomen Rakennusinsinööriliiton nimeämä.[3]

1980–1989[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Sijaintipaikka Nimi Palkitut Viitteet Muuta
1980 Jyväskylä Osuusliike Valion Jyväskylän meijeri Professori Matti K. Mäkinen ja arkkitehti Antti Katajamäki [4]
1981 E-Öljyt Oy:n ja Makrotalo Oy:n kehittämä huoltamorakennusjärjestelmä Arkkitehti Juhani Vainio [4]
1982 [4] Ei jaettu
1983 Oulu Osuusliike Valion Oulun tuotantolaitokset Arkkitehti Antti Katajamäki [4]
1984 Helsinki Helsingin Itäkeskuksen kauppakeskuksen teräsrakenteet Arkkitehti Erkki Kairamo [4]
1985 [4] Ei jaettu
1986 Tampere Kiinteistö Oy Hammareeni Arkkitehdit Antti Katajamäki ja Marja Pesonen [4] Kaksi palkittua kohdetta vuonna 1986
1986 Helsinki Hansasilta Arkkitehdit Sakari Aartelo ja Esa Piironen [4] Kaksi palkittua kohdetta vuonna 1986
1987 Tampere Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen ilmailuhalli Arkkitehti Antti Katajamäki [4]
1988 Helsinki Nokian Meripuisto Arkkitehti Ilmo Valjakka [4] Silloinen Nokia Research Center Lauttasaaressa
1989 Vantaa Tiedekeskus Heureka Arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen ja tekniikan tohtori Matti Ollila [4]

Kuvia vuosien 1980–1989 voittajista

1990–1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Sijaintipaikka Nimi Palkitut Viitteet Muuta
1990 Tampere Terästammela Arkkitehti Mikko Kaira ja diplomi-insinööri Esko Rautakorpi [4]
1991 Espoo Innopoli Arkkitehti Kaarina Löfström ja diplomi-insinööri Pekka Korkeila [4]
1992 Rovaniemi Rovaniemen lentoasema Arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen, diplomi-insinööri Erkki Juva ja insinööri Ritva Kyllönen [4]
1993 Utsjoki ja
Tenon kunta, Norja
Saamen silta Tekniikan lisensiaatti Esko Järvenpää, Insinööritoimisto SuunnitteluKortes Oy [4] Suomen ja Norjan välinen rajasilta.
1994 Turku Turun konservatorio Arkkitehdit Ola Laiho, Mikko Pulkkinen, Ilpo Raunio ja Pauno Narjus sekä insinöörit Jouko Lindgren, Seppo Nissilä ja Launo Laatikainen [4]
1995 Espoo IVS-maisemapylväät, Sinikurjet Professori Antti Nurmesniemi, sisustusarkkitehdit SIO Jorma Valkama ja Björn Selenius, tekniikan tohtori Matti Ollila, insinööri Pekka Matomäki ja toimitusjohtaja Timo Toivonen [4][5] IVS eli IVO Voimansiirto Oy omisti tuolloin sähkön kantaverkon. Pylväät ovat Kehä III:n ja Turunväylän risteyksessä.
1996 Santasalo-Vaihteet Oy:n Maisema 2000 toimisto Arkkitehdit Kai Wartiainen, Markku Sievänen, Vesa Peltonen, Anu Laurila, arkkitehtuurin ylioppilas Sami Lauritsalo ja diplomi-insinööri Sakari Kaustinen [4]
1997 Espoo Nokia-talon teräsrakenteet Arkkitehti Pekka Helin ja projektiarkkitehti Harri Koski, Arkkitehtitoimisto Helin & Siitonen sekä tekniikan tohtori Matti Ollila ja insinööri Pekka Matomäki, Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co. [4]
1998 Espoo Tietotekniikan Talo Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula ja Consulting Oy [4] Otaniemessä
1999 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoaseman keskiterminaali Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Oy ja Insinööritoimisto Pöysälä & Sandberg Oy [4]

Kuvia vuosien 1990–1999 voittajista

2000–2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Sijaintipaikka Nimi Palkitut Viitteet Muuta
2000 Helsinki Kiinteistö Oy Itämerentori Arkkitehtitoimisto Helin & Siitonen ja Finnmap Consulting Oy [4] Ruoholahdessa
2001 Helsinki High Tech Center Arkkitehtitoiminta Kai Wartiainen Oy, arkkitehtitoimisto Evata Finland Oy ja Oy Juva Engineering Ltd [4] Salmisaaressa
2002 Helsinki AV-oppilaitos ARK-house arkkitehdit Oy ja Insinööritoimisto Aaro Kohonen Oy [4] Arabianrannassa
2003 Espoo Omakotitalo Moby Dick Arkkitehtitoimisto N-R-T Oy, arkkitehti, professori Jyrki Tasa pääavustajanaan arkkit.yo. Tuomas Uusheimo ja arkkit. yo. Tuomo Toivola sekä ja diplomi-insinööri Sami Lampinen [4] Yksityishenkilön rakennuttama talo.
2004 Helsinki Eduskunnan lisärakennus Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co ja Insinööritoimisto SuunnitteluKortes Oy [4][6][7]
2005 Helsinki Olympiastadionin itäinen katos Arkkitehtitoimisto K2S Oy ja Turun Juva Oy [6]
2006 Helsinki Kampin keskuksen maanpäälliset osat Arkkitehtitoimistot Juhani Pallasmaa Ky, Helin & Co ja Marja-Riitta Norri Oy ja Aaro Kohonen Oy [8]
2007 Hämeenlinna Kulttuuri- ja kongressikeskus Hämeenlinnan verkatehdas Arkkitehtitoimisto JKMM Oy ja Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy [9]
2008 Kotka Merikeskus Vellamo Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy ja Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy [1][10]
2009 Helsinki Pauligin kahvipaahtimo Arkkitehdit Tommila Oy ja WSP Finland Oy [1][11] Vuosaaressa

Kuvia vuosien 2000–2009 voittajista

2010–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Sijaintipaikka Nimi Palkitut Viitteet Muuta
2010 Espoo Tapiola-ryhmän pääkonttori Pää- ja arkkitehtisuunnittelija Arkkitehtitoimisto SARC Oy ja rakennesuunnittelija Finnmap Consulting Oy [1][12]
2011 Kristiansand,
Norja
Teatteri- ja konserttitalo Kilden Arkkitehtitoimisto ALA Oy, yhteistyössä SMS Arkitekter AS:n kanssa ja rakennesuunnittelija Multiconsult AS [1][13][14] Kildenin (suom. Lähde) rakennuttaja on Teater- og Konserthus for Sørlandet IKS
2012 [15] Ei jaettu
2013 Helsinki Siilitien metroasema Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy ja Insinööritoimisto Pontek Oy sekä rakennuttaja, Helsingin kaupungin liikennelaitos [16][15] Vuonna 1982 valmistuneelle metroasemalle tehtiin uusi laiturikatos, asemalle rakennettiin katutasolle uusi kioski- ja odotustilarakennus ja uusi poistumistieporras laituritasolta.
2014 Helsinki Viikimäen maisemapylväs Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy, Eltel Networks Oy, HögforsSteka Oy ja rakennuttaja Helen Sähköverkko Oy [17][18] Uuden Viikinmäen sähköaseman vierelle Viikinrantaan rakennettu pitkälle ympäristöön näkyvä portaalityyppinen maisemapylväs.
2015 Helsinki OP-ryhmän toimistotalo Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, Sweco Rakennetekniikka Oy, projektinjohtourakoitsija Haahtela Rakennuttaminen Oy, rakennuttaja OP-ryhmä [19] OP-ryhmän 2015 keväällä valmistunut toimitilakokonaisuus Helsingin Vallilassa muodostuu uudis- ja peruskorjatusta osasta. Toteutus perustuu vuonna 2011 käytyyn arkkkitehtuurikilpaluun.
2016 Vantaa Fazerin vierailu- ja kokouskeskus Pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto K2S Oy, rakennesuunnittelija SS-Teracon Oy, projektinjohtourakoitsija SRV Rakennus Oy, teräsrungon urakoinut Teräselementti Oy ja tilaaja Fazer Group Oy. [20] Fazerin Vaaralan tehdasalueen vierailukeskuksessa on näyttelytilojen lisäksi muun muassa auditorio, kahvio ja trooppinen puutarha. Kokouskeskuksessa on neuvottelutiloja ja pysäköintitiloja Fazerin omaan käyttöön. Kompleksin yhteinen kerrosala on 4 500 m2. Vierailukeskuksen julkisivuissa on lasirakenteilla huomattava osuus.
2017 Helsinki Länsiterminaali 2 Pääsuunnittelija PES-Arkkitehdit Oy, rakennesuunnittelija Sweco Rakennetekniikka Oy, pääurakoitsija YIT Rakennus Oy, teräsrunko- ja lasijulkisivutoimittaja Normek Oy ja rakennuttaja Helsingin Satama Oy [21][22] Helsingin Länsisatamaan keväällä 2017 valmistunut uusi Tallinnan matkustajaliikenteen terminaali

Kuvia vuosien 2010– voittajista

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Teräsrakennepalkinnot 1980–2011 (Internet Archivessa) Teräsrakenneyhdistys. Viitattu 24.12.2013.
  2. Teräsrakenneyhdistys ry Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 25.1.2014.
  3. Säännöt teräsrakennepalkinnon myöntämisestä (PDF) 10.5.2013. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 25.1.2014.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z Teräsrakennepalkinnot 1980–2004 (Internet Archivessa) Teräsrakenneyhdistys. Viitattu 24.12.2013.
  5. Maisemapylväiden historiasta julkaistu kirja (Lehdistötiedote) kauppalehti.fi. 20.8.2009. Alma Media. Viitattu 25.1.2013.
  6. a b Teräsrakennepalkinnot 1980-2011 Teräsrakenneyhdistys. Viitattu 6.4.2012.
  7. Koivisto, Maritta & Vuorinen, Pekka: Eduskuntatalon lisärakennus. (Internet Archivessa www = https://web.archive.org/web/20060322010837/http://www.betoni.com/betoni_import/BET0402_s25_30.pdf) Betoni-lehti, 2004, nro 2, s. 25–30. Betoniteollisuus ry.
  8. Kampin keskukselle teräsrakenne-palkinto. Turun Sanomat, 30.11.2006. TS-yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.4.2012.
  9. Verkatehtaalle Vuoden Teräsrakenne -palkinto Hämeen sanomat. 27.11.2007. Viitattu 30.10.2016.
  10. Vuoden teräsrakenne on merikeskus Vellamo; koko satama-alue heräsi uuteen kukoistukseen 2.12.2008. Rakennustieto. Viitattu 25.1.2013.
  11. Pauligin uusi paahtimo on Vuoden 2009 Teräsrakenne 8.12.2009. Paulig. Viitattu 6.4.2012.
  12. Tapiolan pääkonttorista Vuoden Teräsrakenne 2010. Projektiuutiset, 23.11.2010. RPT Docu Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.4.2012.
  13. Teräsrakennepalkinto Teräsrakenneyhdistys r.y.. Viitattu 9.4.2012.
  14. Kilden (ALA:n sivustolla) Arkkitehtitoimisto ALA. Viitattu 24.12.2013.
  15. a b Vuoden 2013 Teräsrakenne on Siilitien metroasema 20.11.2013. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 24.12.2013.
  16. Vuoden Teräsrakenne, Siilitien metroasema. Rakennuslehti, 12.12.2013, s. 12. Suomen Rakennuslehti.
  17. Viikinmäen maisemapylväs sai Teräsrakennepalkinnon 19.11.2014. Sanoma Tekniikkajulkaisut. Viitattu 20.11.2014.
  18. Viikinmäki electrical substation Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co. Viitattu 20.11.2014.
  19. Tähtikunnas, Janne: Vuoden teräsrakenne on OPn uusi kotipesä 26.11.2015. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 28.11.2015.
  20. Fazerin vierailu- ja kokouskeskus on Vuoden 2016 Teräsrakenne Rakennuslehti. 9.11.2016. Viitattu 11.11.2016.
  21. Vuoden Teräsrakenne 2017 -palkinto on jaettu Rakennuslehti. 21.11.2017. Viitattu 22.11.2017.
  22. Helsingin Länsiterminaali 2 voitti arkkitehtuuripalkinnon (PDF) (lehdistötiedote) 21.11.2017. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 23.11.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]