Vuoden teräsrakenne
Vuoden teräsrakenne on Teräsrakenneyhdistyksen kilpailusta myöntämä nimitys merkittävälle teräsrakenteelle. Aluksi palkinto myönnettiin vain kohteen arkkitehdille, mutta vuodesta 1989 lähtien se on myönnetty arkkitehdille ja rakennesuunnittelijalle[1]
Teräsrakenneyhdistyksen tarkoitus on edistää teräksen ja myös muiden metallien käyttöä rakentamisessa. Osana toimintaansa yhdistys on jakanut teräsrakennepalkinnon vuodesta 1980 lähtien.[2] Se jaetaan yleensä vuosittain, mutta joinakin vuosina se on jätetty jakamatta tarpeeksi korkeatasoisten ehdokkaiden puuttuessa. Vuonna 1986 palkinto jaettiin poikkeuksellisesti kahdelle kohteelle. Ehdokaskohteet voivat olla joko Suomessa tai ulkomailla, mutta niiden suunnittelun on oltava suomalaista alkuperää. Kohteet voivat olla rakennuksia, rakennuslaajennuksia tai muita rakennelmia, ja pääsääntöisesti niiden runkorakenteen on oltava terästä. Palkittavan kohteen tulee olla hyvää arkkitehtuuria, ja sen tulee olla innovatiivinen tai hyödyntää nykytekniikkaa taitavasti. Palkintotoimikunnan nimeää Teräsrakenneyhdistyksen hallitus ja siinä on kuusi jäsentä, joista vähintään kolmen tulee olla arkkitehteja. Jäsenistä yksi on Suomen Arkkitehtiliiton ja yksi Suomen Rakennusinsinööriliiton nimeämä.[3]
1980–1989[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi | Sijaintipaikka | Nimi | Palkitut | Muuta |
---|---|---|---|---|
1980 | Jyväskylä | Osuusliike Valion Jyväskylän meijeri | Professori Matti K. Mäkinen ja arkkitehti Antti Katajamäki | [4] |
1981 | E-Öljyt Oy:n ja Makrotalo Oy:n kehittämä huoltamorakennusjärjestelmä | Arkkitehti Juhani Vainio | [4] | |
1982 | Ei jaettu | [4] | ||
1983 | Oulu | Osuusliike Valion Oulun tuotantolaitokset | Arkkitehti Antti Katajamäki | [4] |
1984 | Helsinki | Helsingin Itäkeskuksen kauppakeskuksen teräsrakenteet | Arkkitehti Erkki Kairamo | [4] |
1985 | Ei jaettu | [4] | ||
1986 | Tampere | Kiinteistö Oy Hammareeni | Arkkitehdit Antti Katajamäki ja Marja Pesonen | Kaksi palkittua kohdetta vuonna 1986[4] |
1986 | Helsinki | Hansasilta | Arkkitehdit Sakari Aartelo ja Esa Piironen | Kaksi palkittua kohdetta vuonna 1986[4] |
1987 | Tampere | Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen ilmailuhalli | Arkkitehti Antti Katajamäki | [4] |
1988 | Helsinki | Nokian Meripuisto | Arkkitehti Ilmo Valjakka | Silloinen Nokia Research Center Lauttasaaressa[4] |
1989 | Vantaa | Tiedekeskus Heureka | Arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen ja tekniikan tohtori Matti Ollila | [4] |
Kuvia vuosien 1980–1989 voittajista
1989 Tiedekeskus Heureka
1990–1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi | Sijaintipaikka | Nimi | Palkitut | Muuta |
---|---|---|---|---|
1990 | Tampere | Terästammela | Arkkitehti Mikko Kaira ja diplomi-insinööri Esko Rautakorpi | [4] |
1991 | Espoo | Innopoli | Arkkitehti Kaarina Löfström ja diplomi-insinööri Pekka Korkeila | [4] |
1992 | Rovaniemi | Rovaniemen lentoasema | Arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen, diplomi-insinööri Erkki Juva ja insinööri Ritva Kyllönen | [4] |
1993 | Utsjoki ja Tenon kunta, Norja |
Saamen silta | Tekniikan lisensiaatti Esko Järvenpää, Insinööritoimisto SuunnitteluKortes Oy | Suomen ja Norjan välinen rajasilta.[4] |
1994 | Turku | Turun konservatorio | Arkkitehdit Ola Laiho, Mikko Pulkkinen, Ilpo Raunio ja Pauno Narjus sekä insinöörit Jouko Lindgren, Seppo Nissilä ja Launo Laatikainen | [4] |
1995 | Espoo | IVS-maisemapylväät, Sinikurjet | Professori Antti Nurmesniemi, sisustusarkkitehdit SIO Jorma Valkama ja Björn Selenius, tekniikan tohtori Matti Ollila, insinööri Pekka Matomäki ja toimitusjohtaja Timo Toivonen | IVS eli IVO Voimansiirto Oy omisti tuolloin sähkön kantaverkon. Pylväät ovat Kehä III:n ja Turunväylän risteyksessä.[4][5] |
1996 | Karkkila | Santasalo-Vaihteet Oy:n Maisema 2000 toimisto | Arkkitehdit Kai Wartiainen, Markku Sievänen, Vesa Peltonen, Anu Laurila, arkkitehtuurin ylioppilas Sami Lauritsalo ja diplomi-insinööri Sakari Kaustinen | [4][6] |
1997 | Espoo | Nokia-talon teräsrakenteet | Arkkitehti Pekka Helin ja projektiarkkitehti Harri Koski, Arkkitehtitoimisto Helin & Siitonen sekä tekniikan tohtori Matti Ollila ja insinööri Pekka Matomäki, Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co. | [4] |
1998 | Espoo | Tietotekniikan Talo | Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula ja Consulting Oy | Otaniemessä[4] |
1999 | Vantaa | Helsinki-Vantaan lentoaseman keskiterminaali | Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Oy ja Insinööritoimisto Pöysälä & Sandberg Oy | [4] |
Kuvia vuosien 1990–1999 voittajista
1990 Terästammela
1991 Innopoli
1993 Saamen silta
1994 Turun konservatorio
1995 IVS maisemapylväät
2000–2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi | Sijaintipaikka | Nimi | Palkitut | Muuta |
---|---|---|---|---|
2000 | Helsinki | Kiinteistö Oy Itämerentori | Arkkitehtitoimisto Helin & Siitonen ja Finnmap Consulting Oy | Ruoholahdessa[4] |
2001 | Helsinki | High Tech Center | Arkkitehtitoiminta Kai Wartiainen Oy, arkkitehtitoimisto Evata Finland Oy ja Oy Juva Engineering Ltd | Salmisaaressa[4] |
2002 | Helsinki | AV-oppilaitos | ARK-house arkkitehdit Oy ja Insinööritoimisto Aaro Kohonen Oy | Arabianrannassa[4] |
2003 | Espoo | Omakotitalo Moby Dick | Arkkitehtitoimisto N-R-T Oy, arkkitehti, professori Jyrki Tasa pääavustajanaan arkkit.yo. Tuomas Uusheimo ja arkkit. yo. Tuomo Toivola sekä ja diplomi-insinööri Sami Lampinen | Yksityishenkilön rakennuttama talo.[4] |
2004 | Helsinki | Eduskunnan lisärakennus | Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co ja Insinööritoimisto SuunnitteluKortes Oy | [4][7][8] |
2005 | Helsinki | Olympiastadionin itäinen katos | Arkkitehtitoimisto K2S Oy ja Turun Juva Oy | [7] |
2006 | Helsinki | Kampin keskuksen maanpäälliset osat | Arkkitehtitoimistot Juhani Pallasmaa Ky, Helin & Co ja Marja-Riitta Norri Oy ja Aaro Kohonen Oy | [9] |
2007 | Hämeenlinna | Kulttuuri- ja kongressikeskus Hämeenlinnan verkatehdas | Arkkitehtitoimisto JKMM Oy ja Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy | [10] |
2008 | Kotka | Merikeskus Vellamo | Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy ja Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy | [1][11] |
2009 | Helsinki | Pauligin kahvipaahtimo | Arkkitehdit Tommila Oy ja WSP Finland Oy | Vuosaaressa[1][12] |
Kuvia vuosien 2000–2009 voittajista
2005 Olympiastadionin itäinen katos
2006 Kampin kauppakeskus
2008 Merikeskus Vellamo
2010–2021[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi | Sijaintipaikka | Nimi | Palkitut | Muuta |
---|---|---|---|---|
2010 | Espoo | Tapiola-ryhmän pääkonttori | Pää- ja arkkitehtisuunnittelija Arkkitehtitoimisto SARC Oy ja rakennesuunnittelija Finnmap Consulting Oy | [1][13] |
2011 | Kristiansand, Norja |
Teatteri- ja konserttitalo Kilden | Arkkitehtitoimisto ALA Oy, yhteistyössä SMS Arkitekter AS:n kanssa ja rakennesuunnittelija Multiconsult AS | Kildenin (suom. Lähde) rakennuttaja on Teater- og Konserthus for Sørlandet IKS[1][14][15] |
2012 | Ei jaettu | [16] | ||
2013 | Helsinki | Siilitien metroasema | Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy ja Insinööritoimisto Pontek Oy sekä rakennuttaja, Helsingin kaupungin liikennelaitos | Vuonna 1982 valmistuneelle metroasemalle tehtiin uusi laiturikatos, asemalle rakennettiin katutasolle uusi kioski- ja odotustilarakennus ja uusi poistumistieporras laituritasolta.[17][16] |
2014 | Helsinki | Viikimäen maisemapylväs | Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy, Eltel Networks Oy, HögforsSteka Oy ja rakennuttaja Helen Sähköverkko Oy | Uuden Viikinmäen sähköaseman vierelle Viikinrantaan rakennettu pitkälle ympäristöön näkyvä portaalityyppinen maisemapylväs.[18][19] |
2015 | Helsinki | OP-ryhmän toimistotalo | Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, Sweco Rakennetekniikka Oy, projektinjohtourakoitsija Haahtela Rakennuttaminen Oy, rakennuttaja OP-ryhmä | OP-ryhmän 2015 keväällä valmistunut toimitilakokonaisuus Helsingin Vallilassa muodostuu uudis- ja peruskorjatusta osasta. Toteutus perustuu vuonna 2011 käytyyn arkkitehtuurikilpailuun.[20] |
2016 | Vantaa | Fazerin vierailu- ja kokouskeskus | Pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto K2S Oy, rakennesuunnittelija SS-Teracon Oy, projektinjohtourakoitsija SRV Rakennus Oy, teräsrungon urakoinut Teräselementti Oy ja tilaaja Fazer Group Oy. | Fazerin Vaaralan tehdasalueen vierailukeskuksessa on näyttelytilojen lisäksi muun muassa auditorio, kahvio ja trooppinen puutarha. Kokouskeskuksessa on neuvottelutiloja ja pysäköintitiloja Fazerin omaan käyttöön. Kompleksin yhteinen kerrosala on 4 500 m2. Vierailukeskuksen julkisivuissa on lasirakenteilla huomattava osuus.[21] |
2017 | Helsinki | Länsiterminaali 2 | Pääsuunnittelija PES-Arkkitehdit Oy, rakennesuunnittelija Sweco Rakennetekniikka Oy, pääurakoitsija YIT Rakennus Oy, teräsrunko- ja lasijulkisivutoimittaja Normek Oy ja rakennuttaja Helsingin Satama Oy | Helsingin Länsisatamaan keväällä 2017 valmistunut uusi Tallinnan matkustajaliikenteen terminaali[22][23] |
2018 | Helsinki | Helsingin keskustakirjasto Oodi | Pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto ALA, rakennesuunnittelija Ramboll Finland, projekstinjohtourakoitsija YIT Rakennus, teräsrungon valmistaja Normek ja tilaaja Helsingin kaupunki | Suomi 100 -juhlavuoden hankkeena toteutettu muuntojoustava kohtauspaikka Töölönlahden alueella.[24] |
2019 | Helsinki | Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen | Katsomon katosrakenteen arkkitehtisuunnittelija Arkkitehtitoimisto K2S, rakennesuunnittelija Sweco, projektinjohtourakoitsija Skanska, katoksen ja julkisivukorotuksen teräsrakenteet asentanut ja osittain myös valmistanut JPV-Engineering Oy, Stadion-Säätiö tilaajana ja Helsingin kaupungin kaupunkiympäristötoimiala, joka vastasi kohteen rakennuttajatehtävistä. | Palkinto myönnettiin ennen kaikkea stadionin teräsrakenteisten katsomokatosten arkkitehtonisesti ja rakenteellisesti onnistunneesta suunnittelusta ja toteutuksesta.[25] |
2020 | Fuzhou, Kiina | Strait Culture and Art Centre
Kunniamaininta: Sudentassu-silta, Vantaa |
Vuoden 2020 Teräsrakenne -palkinnon voittaja on suomalaisen suunnitteluosaamisen vientiä edustavan PES-Arkkitehtien ja Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n Kiinan Fuzhouhun suunnitteleman Strait Culture and Art Centre.
Sudentassu-silta: WSP Finlandissa suunniteltu silta yhdistää Vantaalla Vanhan Porvoontien ylittäen Kuusijärven ulkoilualueen ja Sipoonkorven. |
Arkkitehtuurin tärkeimpien elementtien, kaartuvien pääjulkisivujen ja niihin liittyvien galleriatilojen teräsrakenteet olivat selvästi tärkein suomalaisen erikoissuunnittelun osuus vaativassa projektissa. Nämä oivaltavasti terästä hyödyntäneet rakenteet vaikuttivat oleellisesti arkkitehtuurin onnistumiseen sekä luonnollisesti myös siihen, että Fuzhoun Strait Culture and Art Centre palkittiin Vuoden 2020 Teräsrakenteena.
Sudentassu-silta sijaitsee kahden jyrkän kalliorinteen välissä noin 20 metrin korkeudessa Vanhan Porvoontien yläpuolella. Cor-Ten -teräksestä tehdyn sillan tyyppi on teräksinen jatkuva palkkisilta. |
2021 | Vantaa | Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 2:n laajennus
Kunniamaininta: Ylivieskan kirkon kellotapuli |
Rakennuttaja Finavia Oyj, Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto ALA Oy, päärakennesuunnittelija Ramboll Finland Oy, teräsrunkorakenteiden valmistus ja asennus Peikko Finland Oy. Kevytjulkisivujen suunnittelu Sarmaplan Oy ja Aulis Lundell Oy:n kevytorret. Oculuksen lasikatto ja Terminaali 2:n lasijulkisivut Nordec Oy. Kehäratayhteyden julkisivut, sisäverhoilut, kehäradan ja pysäköintitalon välisen katoksen rakenteet sekä huoltopihan rakenteet Turun Pelti ja Eristys TPE
Ylivieskan kirkon kellotapuli: suunnittelu Arkkitehtitoimisto K2S Oy, valmistus ja asennus Nordec Oy |
Arkkitehdit ovat vuosikymmeniä pyrkineet ilmaisemaan keveyttä ja lentämistä lentoasemahallien katoilla. Helsingissäkin vanhempien rakennusosien katot ovat tektonisia, kevyen oloisia ja lennokkaita. Uuden lähtöaulan katto leikittelee keveydellä, mutta poikkeuksellisesti myös raskaudella. Toiminnallisestikin perustellut pitkät jännevälit ja sisääntulokatoksen uloke saavutetaan teräsrakenteilla. |
Kuvia vuosien 2010– voittajista
2011 Teatteri- ja konserttitalo Kilden
2017 Länsiterminaali 2
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Teräsrakennepalkinnot 1980–2011 (Internet Archivessa) Teräsrakenneyhdistys. Viitattu 24.12.2013.
- ↑ Teräsrakenneyhdistys ry Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 25.1.2014.
- ↑ Säännöt teräsrakennepalkinnon myöntämisestä (PDF) 10.5.2013. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 25.1.2014.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z Teräsrakennepalkinnot 1980–2004 (Internet Archivessa) Teräsrakenneyhdistys. Viitattu 24.12.2013.
- ↑ Maisemapylväiden historiasta julkaistu kirja (Lehdistötiedote) kauppalehti.fi. 20.8.2009. Alma Media. Viitattu 25.1.2013.
- ↑ Maunula, Leena: Kai Wartiainen ryhmineen sai vuoden teräsrakennepalkinnon Helsingin Sanomat. 27.11.1996. Viitattu 14.2.2020.
- ↑ a b Teräsrakennepalkinnot 1980-2011 Teräsrakenneyhdistys. Viitattu 6.4.2012.
- ↑ Koivisto, Maritta & Vuorinen, Pekka: Eduskuntatalon lisärakennus. (Internet Archivessa www = https://web.archive.org/web/20060322010837/http://www.betoni.com/betoni_import/BET0402_s25_30.pdf) Betoni-lehti, 2004, nro 2, s. 25–30. Betoniteollisuus ry.
- ↑ Kampin keskukselle teräsrakenne-palkinto. Turun Sanomat, 30.11.2006. TS-yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.4.2012.
- ↑ Verkatehtaalle Vuoden Teräsrakenne -palkinto Hämeen sanomat. 27.11.2007. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ Vuoden teräsrakenne on merikeskus Vellamo; koko satama-alue heräsi uuteen kukoistukseen 2.12.2008. Rakennustieto. Viitattu 25.1.2013.
- ↑ Pauligin uusi paahtimo on Vuoden 2009 Teräsrakenne 8.12.2009. Paulig. Viitattu 6.4.2012.
- ↑ Tapiolan pääkonttorista Vuoden Teräsrakenne 2010. Projektiuutiset, 23.11.2010. RPT Docu Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.4.2012.
- ↑ Teräsrakennepalkinto Teräsrakenneyhdistys r.y.. Viitattu 9.4.2012.
- ↑ Kilden (ALA:n sivustolla) Arkkitehtitoimisto ALA. Viitattu 24.12.2013.
- ↑ a b Vuoden 2013 Teräsrakenne on Siilitien metroasema 20.11.2013. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 24.12.2013.
- ↑ Vuoden Teräsrakenne, Siilitien metroasema. Rakennuslehti, 12.12.2013, s. 12. Suomen Rakennuslehti.
- ↑ Viikinmäen maisemapylväs sai Teräsrakennepalkinnon 19.11.2014. Sanoma Tekniikkajulkaisut. Viitattu 20.11.2014.
- ↑ Viikinmäki electrical substation Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co. Viitattu 20.11.2014.
- ↑ Tähtikunnas, Janne: Vuoden teräsrakenne on OPn uusi kotipesä 26.11.2015. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 28.11.2015.
- ↑ Fazerin vierailu- ja kokouskeskus on Vuoden 2016 Teräsrakenne Rakennuslehti. 9.11.2016. Viitattu 11.11.2016.
- ↑ Vuoden Teräsrakenne 2017 -palkinto on jaettu Rakennuslehti. 21.11.2017. Viitattu 22.11.2017.
- ↑ Helsingin Länsiterminaali 2 voitti arkkitehtuuripalkinnon (PDF) (lehdistötiedote) 21.11.2017. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 23.11.2017.
- ↑ Vuoden Teräsrakenne 2018 20.121.2018. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 21.11.2018.
- ↑ Papula, Suvi: Vuoden 2019 Teräsrakennepalkinto 19.11.2019. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 20.11.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vuoden teräsrakenne Wikimedia Commonsissa