Maisemapylväs

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maisemapylväs on sähkön kantaverkon tai muun sähköverkon voimajohtopylväs, jonka ulkonäkö ja muoto on suunniteltu sopimaan näkyviin tai muuten maisemallisesti herkkiin kohteisiin.[1]

Maisemapylväitä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa maisemapylväitä on rakennettu vuodesta 1995 lähtien. Pylväät on sijoitettu sellaisiin sähköverkon kohtiin, joissa pylvään ulkonäköllä on suuri maisemallinen merkitys. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi suurten liikenneväylien ja vesistöjen ylitykset. Pylväiden muotoilijana kantaverkkoyhtiö Fingridillä ja sen edeltäjällä IVO Voimansiirto Oy:llä (IVS) ovat olleet sisustusarkkitehdit. Fingridin mukaan maisemapylväät ovat noin 5–6 kertaa kalliimpia kuin tavalliset pylväät.[2] Useilla pylväillä on nimi.

Antin askeleet, Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antin askeleet ovat professori Antti Nurmesniemen suunnittelemat viisi sinistä voimajohtopylvästä Helenin 110 kV voimajohdossa Ruoholahden ja Meilahden välillä Helsingissä. Pylväät sijaitsevat keskeisellä paikalla merialueella . Ne rakennettiin voimajohdon uusimisen yhteydessä vuonna 2003. Voimajohdossa on myös 4 tavallista pylvästä.[3]

Antinportti, Hämeenlinna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antinportti on Antti Nurmesniemen suunnittelema maisemapylväs Hämeenlinnassa. Pylväs on pystytetty vuonna 1999 ja se sijaitsee valtateiden 3 ja 10:n risteyksessä Hattelmalassa.[4]

Illuusio, Vaasa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Illuusio on EPV Energia Oy:n (entinen Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n) voimajohtopylväs, joka sijaitsee Vaasassa Palosaaren sillan kupeessa vanhan voimalaitoksen pihassa. Pylvään muotoilijat ovat sisustusarkkitehdit Jorma Valkama ja Ari Jääskö Konehuone Sisustusarkkitehdeista. Pylväs on kierteinen pylväs, joka on verhoiltu eloksoiduilla alumiinilevyillä. Se on valaistu, valaistussuunnittelija on Ilkka Volanen. Kierteisen muodon lähtökohtana oli, että pylväästä alas tulevat kaapelit eivät saa tulla alas suorina. Johtojen alastulo päätettiin toteuttaa kierteisenä ja se antoi muodon koko pylväälle, kertoo suunnittelija Valkama. Illuusio-pylväs on valaistu LED-valoin.[5][6] Illuusio-maisemapylväs on pystytetty vuonna 2007. Sen korkeus on 50 metriä ja sen runko on sinkittyä terästä.[7][8]

Merialueen ylitys, Vaasa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saman vanhan sähkölaitoksen pihasta lähtee voimajohtolinja Pohjoisen Kaupunginselän yli Vaskiluotoon. Sen vanhat pylväät olivat ristikkorakenteisia, johdon toinen pylväs oli meripylväs. Kolme Vaasan keskustasta lukien ensimmäistä pylvästä vaihdettiin uusiin maisemapylväisiin siirtotehovajeen ja meripylvään perustuksen huonon kunnon takia. Uudet pylväät ovat teräsrakenteisia vapaasti seisovia kartiopylväitä. Pylväiden orsien muotoilussa on esikuvana ollut lokin siivet. Meripylväälle rakennettiin keinosaari. Pylväiden nosto- ja johdotustyöt tehtiin touko–kesäkuussa 2014, meripylvään perustus oli tehty edellisenä vuonna. Pylväät ovat väriltään siniset.[9][10]

Kaakkurit, Oulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvun alussa Oulun Kaakkuriin valmistuneen kahdeksan pylvään sarjan on suunnitellut Studio Nurmesniemi. Kuuteen lisättiin valaistus, jonka taiteellisesta suunnittelusta ovat vastanneet sisustusarkkitehti Jorma Valkama ja valaistussuunnittelija Ilkka Volanen.[11]

Keltanokat, Turku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltanokat ovat Turun Hirvensalossa sijaitsevat Suomen ensimmäiset maisemapylväät, ja ne kuuluvat Turku Energialle. Pylväät on pystytetty turkulaisen Pro Cultura -säätiön ympäristöprojektin osana vuonna 1995. Pylväät sijaitsevat Hirvensalon saaressa merellisessä maisemassa metsän reunassa. Pylväiden kapeuden ansiota myös johtokuja on kapea.[2] Pylväitä on kuusi, ja ne ovat sinkittyä terästä. Niiden korkeus on noin 20 metristä liki 30 metriin. Pylväät on suunnitellut Studio Nurmesniemi.[12]

Nummela, Vihti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisustusarkkitehti Jorma Valkaman suunnittelema nimetön Fingridin maisemapylväs valtatie 2:lla[13] Vihdin Nummelan liittymässä on turkoosin eri sävyin maalatuin Composer-levyin päällystetty voimajohtopylväs[14]. Composer-levyt ovat teräskasetteja, jotka muodostuvat kahdesta erillisestä teräslevystä,[15] Kasetit suunniteltiin erityisesti Nummelan pylvästä varten[16].

Valaistuksen on suunnitellut valaistussuunnittelija Ilkka Volanen,[17] joka on alun perin teatterivalaistusten suunnittelija[18].

Pirkanpylväs, Lempäälä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkanpylväs on Fingridin Ulvilan ja Kangasalan välisen 400 kV voimajohtolinjan pylväs Lempäälässä valtatie 3:n varrella. Pylvään on suunnitellut sisustusarkkitehti Jorma Valkama.[19] Valaistuksen on suunnitellut valaistussuunnittelija Ilkka Volanen.[20]

Sinikurjet, Espoo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinikurjet on kolmen maisemapylvään ryhmä Espoon Karhusuon kaupunginosassa valtatie 1:n ja Kehä III:n risteyksessä. Laajaan ja vilkkaaseen eritasoliittymään vuonna 1995 pystytetyn pylväsryhmän on suunnitellut professori Antti Nurmesniemi, ja sen rakennesuunnittelusta vastasi Matti Ollila. Pylväiden kokonaiskorkeus on 34 metriä. Ne kannattavat Fingridin kantaverkon 400 kV voimajohtoa.[1][2] Pylväsryhmä valittiin Vuoden 1995 teräsrakenteeksi.[21]

Viikin Keltakoipi, Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikin Keltakoipi on Helen Sähköverkon portaalityyppinen maisemapylväs Viikimäen 110 kV sähköasemalla Lahdenväylän vieressä Helsingin Viikinrannassa[22]. Vanhan avokytkinaseman paikalle rakennettiin uudisrakennus, ja maisemapylväs on aseman ja Lahdenväylän välissä ja näkyy paitsi moottoritielle myös kauas ympäristöön[22]. Kuumasinkittyä terästä oleva pylväs on maalattu kirkkaan keltaiseksi ja lisäksi lakattu, jotta sen kestoikä olisi mahdollisimman pitkä[23]. Pylvään on suunnitellut Risto Virkkunen Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy:stä[22]. Sen toimitti Eltel Networks Oy, joka teki alustavan rakennesuunnittelun ja konepajasuunnittelun[22]. Sähköaseman vastaava rakennesuunnittelija Finnmap Consulting Oy tarkasti rakennesuunnitelman ja teki pylvään lujuuslaskennan[22]. Maisemapylväs valittiin Vuoden teräsrakenteeksi 2014,[22] ja se sai myöhemmin nimekseen Viikin Keltakoipi yleisökilpailun perusteella[23]. Sähköasema vihittiin käyttöön toukokuussa 2015[23].

Kuvia maisemapylväistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo maisemapylväistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Luettelossa on esitetty lyhyt yleisluontoinen kuvaus pylvään ulkonäöstä ja saatavilla olleita mitta- ja muita teknisisä tietoja.

Sijainti Pylvään
nimi
Pysty-
tetty
Omistaja Johto
(kV)
Kuvaus Päämateriaalit
ja -värit
Pylvään
muotoilu
Kokonais-
korkeus
(m)
Korkeus
orteen /
alaorteen
(m)
Paino
(tn)
Kartta-
linkki
Espoo[24] Sinikurjet 1995 Fingrid Oyj 400 Valtatie 1:n ja Kehä III:n eritasoliittymässä. Kolme erillistä pylvästä, yksi kullekin vaihejohdolle. Betonijalusta, teräsputkirunko, teräsosat maalattu kahdella sinisen sävyllä. Studio Nurmesniemi Ky 34 29 12,7
(teräsosat)
60.2199°N, 24.6421°E
Laukaa[25] 1995 Fingrid Oyj 400 + 110 Vesistön ylittävä linja. Teräksinen 2-jalkainen T-tyyppinen harustettu pylväs. Sinkityt teräsputket, vihreät orret. Studio Nurmesniemi Ky 30,5 25 22,6 62.3729°N, 26.0662°E
Turku
Hirvensalo[26]
Keltanokat 1995 Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab 110 Kuusi kapean johtokujan teräspylvästä Hirvensalossa. Sinkitty teräs, teräsorret keltaiset. Studio Nurmesniemi Ky 20,4–31,2 12–18 3,9–4,3 60.4217°N, 22.2284°E
Lohja
Virkkala[24]
1996 Fingrid Oyj 2 kpl 110 Sähköasemalta lähtevä johto Virkkalassa. Teräksinen 2-jalkainen T-tyyppinen harustettu pylväs. Sinkitty teräs, orret vermilion-punaiset. Studio Nurmesniemi Ky 30,6 19,7 8,5 60.1782°N, 23.9965°E
Hämeenlinna[26] Antinportti 2000 Vattenfall Verkko Oy 110 Valtateiden 3 ja 10 eritasoristeyksessä oleva 2-jalkainen T-mallinen harustettu pylväs. Sinkitty teräs, orsi sininen. Studio Nurmesniemi Ky n. 27 60.9723°N, 24.474°E
Oulu
Kaakkuri[27]
2000 Fingrid Oyj 110 Kahdeksan pylvästä Kaakkurissa. Teräsputkirunko, orsi neliöputkea. Sinkitty teräs, orsi sinivihreä. Studio Nurmesniemi Ky, valaistus Konehuone Sisustusarkkitehdit avoin yhtiö 18–20 15–17 3,8–4,9 64.9605°N, 25.5393°E
Porvoo[28] 2000 Fingrid Oyj 2 kpl 400 Porvoonjoen ylitys, kaksi pylvästä. Teräksiset 2-jalkaiset T-tyypin harustetut pylväät. Yksi jalka muodostuu kahdesta neliöputkesta. Sinkitty teräs, orret ja ylimmät diagonaalisauvat vihreät. Studio Nurmesniemi Ky 42 ja 59 16 ja 33 26 ja 36 60.4292°N, 25.5921°E
Porvoo
Ilola[28]
2000 Fingrid Oyj 2 kpl 400 Joen ja tien ylitys Ilolassa, kaksi pylvästä. Teräksiset 2-jalkaiset T-tyypin harustetut pylväät. Yksi jalka muodostuu kahdesta neliöputkesta. Sinkitty teräs, orret ja ylimmät diagonaalisauvat vihreät. Studio Nurmesniemi Ky 57 ja 60 31 ja 34 35 ja 31 60.4316°N, 25.7846°E
Jyväskylä
Viherlandia[29]
Viherlandia 2001 Fingrid Oyj 110 Y-mallinen liimapuupylväs puutarhamyymälän pihalla. Orsi on teräsristikkopalkki. Liimapuu, sinkitty teräs. Studio Nurmesniemi Ky 19 17 5
(puuosat)
62.2334°N, 25.8118°E
Säkylä[26] Purjeet 2001 Fortum Sähkön Siirto Oy 110 Seututien 204 ylitys. Kolme harustettua portaalipylvästä Sinkitty teräs, orsi sininen, purjeet valkoiset. 61.0362°N, 22.3879°E
Vantaa
Rekola[27]
2001 Fingrid Oyj 110 Rekolan sähköaseman vieressä. Harustettu portaalityyppinen pylväs, teräskotelojalat. Orsi sinkityä terästä, jalat turkoosinvihreät. Studio Nurmesniemi Ky 18,2 14,5 n. 5 60.336°N, 25.0716°E
Helsinki[26] Antin askeleet 2003 Helen Oy 2 kpl 110 Merialueen ylitys. Viisi korkeaa nelijalkaista pylvästä. Pylväs on kauttaaltaan sininen. Studio Nurmesniemi Ky n. 60 yli 50 60.1851°N, 24.9002°E
Oulu
Pateniemi[26]
2003 Oulun Energia Oy 110 Kuusi pylvästä Pateniemessä. Sinkittyä terästä, orret vihreät. Studio Nurmesniemi Ky 18–20 15–17 3,9–4,9 65.0782°N, 25.4498°E
Vihti
Nummela[30]
Nummela 2003 Fingrid Oyj 110 Valtatie 2:n eritasoliittymässä oleva ristikkorakenteinen teräspylväs, joka on verhoiltu teräksisillä Composer-julkisivulevillä. Pylvään teräskasetit on maalattu kolmella sinisen sävyllä. Konehuone Sisustusarkkitehdit 37,6 32 n. 11 60.3321°N, 24.3332°E
Lempäälä[30] Pirkanpylväs 2006 Fingrid Oyj 2 kpl 400 Valtatie 3:n ylitys. Vapasti seisova T-tyyppinen pylväs, runko teräsputkea ja orret teräskoteloa. Runkoputki hopeanharmaa, orret ja ukkospukki kahta sinisen sävyä. Konehuone Sisustusarkkitehdit 60,2 33,8 65 61.4017°N, 23.7776°E
Rovaniemi[31] 2006 Rovakaira Oy 110 Napariipin lähellä valtatie 4:n varrella sijaitsevat kapean johtokujan pylväät. 66.5433°N, 25.8316°E
Eurajoki[32] 2007 Fingrid Oyj 400 Valtatie 8:n ylitys. Kaksi portaalipyyppistä pylvästä, joissa kummassakin neljä teräsputkijalkaa, yksi jalka on tehty kahdesta putkesta. Teräsputkiorsi. Teräsosat ovat kahta vihreän sävyä. Konehuone Sisustusarkkitehdit 36 30 31
(per kpl)
61.1866°N, 21.676°E
Vaasa[33] Illuusio 2007 EPV Energia Oy 2 kpl 110 Palosaaren sillan vieressä. Kierteinen teräsristikkopylväs, joka on päällystetty eloksoiduilla alumiinilevyillä. Vaalea pylväs, joka saa värinsä Led-valoista. Konehuone Sisustusarkkitehdit 50 35 n. 40 63.1014°N, 21.6029°E
Espoo
Suurpelto[33]
2008 Fortum Espoo Distribution Oy 2 kpl 110 Kuusijalkainen portaalityyppinen päätepylväs Kehä II:n kupeessa. Värit punainen ja harmaa. Konehuone Sisustusarkkitehdit 24 21 60.1837°N, 24.7476°E
Petäjävesi[34] 2008 Fingrid Oyj 110 ja 2 kpl 110 Kaksi rinnakkaista pylvästä, valtatie 18:n ylitys. 2-jalkainen, T-tyyppinen, harustettu pylväs. Jalassa on kaksi teräksistä neliöputkea. Sinkitty teräs, orret vermilion-punaiset. Studio Nurmesniemi Ky (aikaisemman suunnitelman mukaan) 35 23 7,6
(per kpl)
62.275°N, 25.1687°E
Vaasa[9][10] 2014 EPV Alueverkko Oy Kolme vapaasti seisovaa kartiorunkoista pylvästä merialueella. Pylväät ovat terästä ja maalattu siniseksi. 63.101°N, 21.6005°E
Helsinki
Viikinranta[23][35]
Viikin Keltakoipi 2015 Helen Oy 110 Viisijalkainen portaalipylväs sähköaseman vieressä valtatie 4:n varrella. Teräsosat keltaiset. Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy 15 n. 70 60.2212°N, 24.9831°E

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kauniskangas, Maarit (käsikirj.): Muotoa ja väriä maisemassa, s. 90–97. Helsinki: Fingrid Oyj, 2009. ISBN 978-952-92-5812-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Maisemapylväät Fingrid Oy. Viitattu 12.4.2017.
  2. a b c Maisemapylväiden historiasta julkaistu kirja 20.8.2009. Fingrid Oy. Viitattu 22.4.2012.
  3. Antin askeleet - Salmisaari-Meilahti-voimajohto Helsingin Energia. Viitattu 22.4.2012.
  4. Antti Nurmesniemen muistolaatta 27.1.2014. Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.9.2015.
  5. Kytölä, Anne: Maisemapylväs on Illuusio. Nette-lehti, 2008, nro 1, s. 4-5. Vaasan Sähkö Oy. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 26.4.2012.
  6. Kytölä, Anne: Illuusio sai valot ja värit. Nette-lehti, 2008, nro 4, s. 14-15. Vaasan Sähkö Oy.
  7. Kytölä, Anne: Vaasa saa uuden maamerkin. Nette-lehti, 2007, nro 3, s. 8-9. Vaasan Sähkö Oy. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 26.4.2012.
  8. Nyberg, Aimo: Ei pelkkä sähköpylväs (asukasyhdistyksen blogi) Vaasa ennen ja nyt Vasa förr och ny. 4.1.2017. Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry. Viitattu 16.4.2017.
  9. a b Vaasan keskustan ja Vaskiluodon välisen merialueen voimajohtopylväät maisemoidaan 5.9.2013. EPV Alueverkko Oy. Viitattu 25.7.2017.
  10. a b Maisemapylväiden nostot alkavat Vaasassa 21.5.2014. EPV Alueverkko Oy. Viitattu 25.7.2017.
  11. Kaakkurin maisemapylväiden valaistus juhlistaa 400 vuotiasta Oulua. Fingrid 13.10.2005
  12. Studio Nurmesniemi (Antti Nurmesniemi, Björn Selenius, Jorma Valkama) Voimajohtopylväät 13.5.2007. Wäinö Aaltosen museo. Viitattu 22.4.2012.
  13. Portfolio, Finnishdesigners.fi (neljäs kuva) viitattu 13.4.2017
  14. Composer-julkisivulevyt Teräselementti Oy viitattu 13.4.2017 (pdf)
  15. Kauniskangas s. 45
  16. Kauniskangas s. 47
  17. Nummelan tilataideteos on voimajohtopylväs ja tervetulotoivotus, Fingrid 5.11.2003
  18. Kauniskangas s. 60
  19. Lempäälän "Pirkanpylväs" saa tummansinisen värin (lehdistötietote) 13.10.2005. Fingrid Oy. Viitattu 19.9.2015.
  20. Fingridin "Pirkanpylväs" puetaan valoasuun tänään Lempäälässä. Fingrid 1.11.2007
  21. Teräsrakennepalkinnot 1980-2010 Teräsrakenneyhdistys. Viitattu 31.12.2012.
  22. a b c d e f Viikinmäen maisemapylväs sai Teräsrakennepalkinnon Rakennuslehti.fi. 21.11.2014. Viitattu 7.5.2016.
  23. a b c d Galkin-Aalto, Marina: Lahdenväylän varrella uusi maamerkki, Viikin Keltakoipi 20.5.2015. Helen Oy. Viitattu 7.5.2016.
  24. a b Kauniskangas, 2009, s. 91
  25. Kauniskangas, 2009, s. 90
  26. a b c d e Kauniskangas, 2009, s. 106
  27. a b Kauniskangas, 2009, s. 93
  28. a b Kauniskangas, 2009, s. 92
  29. Kauniskangas, 2009, s. 94
  30. a b Kauniskangas, 2009, s. 95
  31. Sähkönjakelun varmuus paranee Rovaniemellä 1.11.2006. Rovakaira Oy. Viitattu 14.4.2017.
  32. Kauniskangas, 2009, s. 96
  33. a b Kauniskangas, 2009, s. 109
  34. Kauniskangas, 2009, s. 97
  35. Parviainen, Markus: Mikä nimeksi sähköpylväälle? 2.2.2015. Helen Oy. Viitattu 16.4.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]