Siirry sisältöön

Itis (kauppakeskus)

Wikipediasta
Itis
Itiksen vanhimman osan julkisivua Tallinnanaukiolle.
Itiksen vanhimman osan julkisivua Tallinnanaukiolle.
Sijainti Itäkeskus, Helsinki
Avattu 19. syyskuuta 1984[1]
Arkkitehti Erkki Kairamo (1984)
Juhani Pallasmaa (1989–1991)
ja muita
Omistaja Morgan Stanley
CC Real Finland Oy
[2]
Liikkeiden määrä yli 120[3]
Kerrosten määrä 5
Kävijämäärä 13,0 milj. (2020)[4]
Vuosimyynti 291 milj. euroa (2020)[4]
Pysäköintipaikkoja 3 000[5]
Kotisivu

Itis (entiseltä nimeltään Itäkeskus) on kauppakeskus, joka sijaitsee Itä-Helsingissä Vartiokylän kaupunginosan Itäkeskuksen osa-alueella Kehä I:n ja Itäväylän risteyksessä. Kauppakeskusta rajaavat Kehä I:n lisäksi Itäkatu ja Turunlinnantie. Itiksen vuokrattava pinta-ala (Gross Leasable Area, GLA) on 101 452 neliömetriä[6] ja kokonaispinta-ala noin 200 000 neliömetriä. Kauppakeskuksessa on yhteensä yli 200 liikettä. Niissä työskentelee yli 2 000 henkilöä, ja pysäköintipaikkoja on noin 3 000.

Kauppakeskuksen nimi oli alun perin kaupunginosan mukaan Itäkeskus, maaliskuussa 2012 se muutettiin muotoon Itis.[7][8] Aikaisemminkin Itis oli käytössä epävirallisena lempinimenä. Kauppakeskus uusittiin kokonaisvaltaisesti vuoden 2014 loppuun mennessä.[9]

Metrolla pääsee suoraan kauppakeskuksen sisäänkäyntiin Helsingin keskustasta päin tultaessa. Vuosaaresta ja Mellunmäestä tultaessa kuljetaan Tallinnanaukion kautta. Suurimpia Itiksen liikkeitä ovat muun muassa S-market, Lidl, Alanya Market, Tokmanni, Gigantti, Power, Halonen, H&M, Lindex ja Budget Sport. Itiksessä on niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin muotikauppoja. Erilaisia ravintoloita ja kahviloita Itiksessä on noin 30. Lisäksi kauppakeskuksessa toimii kauppahalli sekä elokuvateatteri Finnkino Itis.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuva Tallinnanaukiolta kauppakeskuksen rakennusvaiheessa vuonna 1984.
Hansasilta johtaa Itiksestä Itäväylän yli kauppakeskus Eastoniin. Sillan takana Itiksen vanhimman osan julkisivua.
Vuonna 1992 valmistuneen osan julkisivua Itäväylälle.
Vuonna 2001 valmistuneen osan julkisivua kuvattuna vuonna 2014.

1980-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itäkeskuksen rakennutti SKOP, joka myös omisti keskuksen aluksi. Se oli SKOP:lle 200 miljoonan markan sijoitus.[10] Itiksen ensimmäinen vaihe eli metroaseman puoleinen pääty valmistui syksyllä 1984 aluetta palvelleen Puhoksen ostoskeskuksen läheisyyteen, ja sen suunnitteli arkkitehti Erkki Kairamo[11] (Gullichsen, Kairamo, Vormala Arkkitehdit Ky) ja rakensi Haka. Julkisivussa ei pyritty tuomaan esiin kulttuurillisia eikä historiallisia viitteitä, vaan sen vallitseva kuva syntyi mainosten ja liikkeiden tunnusten avulla. Nykyisin Pasaasiksi nimetty osa oli pinta-alaltaan 22 000 neliömetriä ja siinä toimi 41 liikettä, kuten Anttila, Maxi, Pukeva ja Seppälä.

Kauppakeskus Itiksen ja sen lähiympäristön suunnittelijat palkittiin 1980-luvulla kahdesti Teräsrakenneyhdistyksen myöntämällä Vuoden teräsrakenne -palkinnolla. Vuonna 1984 palkinnon sai kauppakeskuksen ensimmäisestä vaiheesta arkkitehti Erkki Kairamo ja vuonna 1986 Itäväylän ylittävästä katetusta Hansasillasta arkkitehdit Sakari Aartelo ja Esa Piironen.[12]

1990-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pian avajaisten jälkeen alettiin suunnitella laajennusta, joka valmistui vanhan osan uudistuksen kanssa viiden arkkitehtitoimiston (muun muassa Juhani Pallasmaan[13]) suunnittelemana lama-ajan keskellä syyskuun lopulla 1992 ja sai nimekseen Bulevardi. Nimensä mukaisesti laajennusosaan tehtiin 16 metriä leveä ja lähes 200 metriä pitkä kävelykatu kivilattioineen, puineen, penkkeineen, veistoksineen, suihkulähteineen ja kaarevine lasikattoineen, ja liikkeet sijoitettiin kävelykadun molemmille puolille pääasiassa kahteen kerrokseen. Laajennuksen myötä kauppakeskuksen pinta-ala moninkertaistui 85 000 neliömetriin, uusiksi vuokralaisiksi tulivat muun muassa Stockmann ja liikkeiden kokonaismäärä kasvoi kahteensataan, jolloin Itiksestä tuli Pohjoismaiden suurin kauppakeskus.[6] Myös Anttila muutti kauppakeskuksen laajennusosaan, ja vanhan Anttilan paikalle Bulevardin ja Pasaasin nivelkohtaan tehtiin pikkuliikkeiden reunustama basaarimainen tila.[14]

Itäkeskuksen vanhimmassa päädyssä toiminut Maxi muutettiin Valintatalo Plus -ruokamarketiksi syksyllä 1996. Vuonna 2004 se muutettiin S-marketiksi Helsingin osuuskaupan ja Elannon yritysfuusion myötä.[15] Elokuussa 1997 kauppakeskuksessa avattiin Suomen ensimmäinen H&M-muotimyymälä.[16]

2000-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppakeskuksen Kehä I:n puoleiseen päätyyn alettiin suunnitella uutta laajennusta 1990-luvun lopussa. Piazzaksi nimetty ovaalin muotoinen laajennusosa avattiin syyskuussa 2001, jolloin kauppakeskus saavutti nykyiset mittansa. Piazzan keskelle tehtiin matalassa montussa ollut konsertteihin ja muihin yleisötapahtumiin soveltunut aukio, jota ympäröivät puiset portaat, ravintoloiden ja kahviloiden terassit, jalkakäytävät ja kahteen kerrokseen sijoitetut liikkeet. Sinne avattiin useita tuolloin Suomeen juuri rantautuneita ulkomaalaisia erityisesti muodin ja kodin sisustuksen erikoisliikkeitä.[17]

Kauppakeskus remontoitiin kokonaisvaltaisesti vuosina 2012–2014[9], sen sisustus pelkistettiin ja maaliskuussa 2012 se vaihtoi nimensä Itäkeskuksesta Itikseksi.[7] Stockmannin Itäkeskuksen tavaratalo muutti Piazzan paikalle marraskuussa 2013. Aluksi Stockmannilla oli siellä kolmessa kerroksessa tilaa 12 000 neliömetriä. Tavaratalon ylin kerros muutettiin Suomen suurimmaksi Power-elektroniikkamyymäläksi elokuussa 2023[18], ja Stockmann Herkulta vapautuneisiin tiloihin avattiin saman vuoden marraskuussa etninen ruokakauppa Alanya Market.[19] Yksikerroksiseksi tavarataloksi jäänyt Itäkeskuksen Stockmann lopetti kokonaan toimintansa kesällä 2025, minkä jälkeen sen paikalle muutti Halonen ja avattiin uusi Budget Sport.[20]

Marraskuussa 2018 avattiin elokuvateatteri Finnkino Itis, joka saneerattiin vuonna 2016 konkurssiin menneen Anttilan entisiin tiloihin.[21] Suomen ensimmäinen Kentucky Fried Chicken -ravintola avautui 11. marraskuuta 2021 Itiksessä.[22] Kauppakeskus remontoitiin jälleen perusteellisesti vuosina 2022–2024.[23] Remontissa muun muassa kauppakeskuksen toiseen kerrokseen asennettiin puukaiteet, ja heinäkuussa 2024 kauppakeskuksen vanhimman ja keskimmäisen osan rajalle avattiin kauppahalli.[24]

Sekä Itiksen myynti että kävijämäärä ovat olleet nousussa. Vuonna 2018 kauppakeskus Itiksen myynti oli 319 miljoonaa ja kävijämäärä 17,1 miljoonaa.

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itäkeskuksen metroasema sijaitsee aivan kauppakeskuksen vanhimman eli läntisimmän osan (Pasaasin) kupeessa Tallinnanaukion alla, ja metrolla pääsee suoraan kauppakeskuksen sisäänkäyntiin Espoosta ja Helsingin keskustasta päin tultaessa. Vuosaaresta ja Mellunmäestä tultaessa kuljetaan Tallinnanaukion kautta. Metroaseman yhteydessä toimii bussiterminaali, josta useiden metron liityntälinjojen lisäksi lähtee pikaraitiotie 15 Oulunkylän ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen, runkolinja 500 Pasilan kautta Munkkivuoreen sekä Kehä I:n poikittaislinjoja mm. Pitäjänmäkeen[25] ja Westendinasemalle[26] sekä Malmin ja kauppakeskus Jumbon kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle[27] ja Kivistöön[28]. Lisäksi sieltä pääsee bussilla eri puolille Sipoota. Autolla kauppakeskukseen pääsee Kehä I:tä, Itäväylää tai Meripellontietä pitkin.

Omistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itiksen laajennusvaihetta rahoitti 1980-luvun lopussa Säästöpankkien Keskus-Osakepankki (SKOP). Sen jouduttua Suomen Pankin haltuun syksyllä 1991 sen kiinteistöomistukset siirrettiin Suomen Pankin perustamalle Sponda Oy:lle.lähde? Tammikuussa 2002 Sponda myi Kauppakeskus Itiksen hollantilaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle Wereldhave N.V:lle 317 milj. eurolla.[29] Vuonna 2012 Wereldhave Finland omisti Itiksestä 84 prosenttia, Kesko 15 prosenttia ja Helsingin kaupunki yhden prosentin.[5] Lokakuussa 2018 Wereldhave myi Itiksen amerikkalaiselle Morgan Stanleylle.[30]

Hansasillan omistaa Helsingin kaupunki ja Itiksen viereisen Easton Helsingin kiinteistökokonaisuuden Itäväylän toisella puolella Kesko.

Suojelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennustaiteen seura on tehnyt Uudenmaan ely-keskukselle suojeluesityksen Itiksen vanhasta osasta. Ely-keskus suosittelee julkisivujen suojelua asemakaavan muutoksella. Suojeluesityksen taustalla on kauppakeskuksen halu korjata teräsrakenteet. Arkkitehtuurihistorian lehtorin Kristo Vesikansan näkemyksen mukaan rakennuksen ilme perustuu teräsrakenteisiin. Kairamon arkkitehtuurin perusominaisuus on selkeys ja laatikkomaisuus, mihin luovat ilmettä ulkopuolelle sijoitetut portaikot, parvekkeet ja mainoslaitteet. Kaupunginmuseo edellyttää lausunnossaan värityksen säilyttämistä.[11]

Alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itiksen itäpuolella, Kehä I:n vastakkaisella puolella, on muun muassa HOK-Elannon hypermarketti (Prisma) sekä asuntoja noin 400 asukkaalle. Laajennuksen asemakaavamuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27. syyskuuta 2006. Prisma avattiin maaliskuussa 2009. Prisma ei ole osa Itistä, kuten ei ole myöskään Kauppakartanonkadulla Itäväylän eteläpuolella sijaitseva kauppakeskus Easton.

Sisäkuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suomen pisin sisäkatu avataan tänään. Helsingin Sanomat, 19.9.1984, s. 13.
  2. ↑ Finnish Shopping Centers 2016 Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Arkistoitu 24.4.2016. Viitattu 2.8.2017.
  3. ↑ Itis - Info itis.fi. Viitattu 19.11.2018.
  4. 1 2 Kauppakeskukset (pdf) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. 2021. Viitattu 22.7.2021.
  5. 1 2 Kauppakeskukset 2012 (pdf) (s. 50) 12.2.2013. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Arkistoitu 16.10.2013. Viitattu 16.10.2013.
  6. 1 2 Lättilä, Hannu: Wereldhave myy kiinteistönsä Yhdysvalloissa ja keskittyy Länsi-Eurooppaan. Rakennuslehti, 7.2.2012. Suomen Rakennuslehti. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.1.2013. Arkistoitu 29.4.2013.()
  7. 1 2 Salo, Irmeli: Tadaa! Itäkeskus on nyt Itis 8.3.2012. Markkinointi & Mainonta. Viitattu 16.10.2013.
  8. ↑ Helsingin Sanomat 8.3.2012, s. A11
  9. 1 2 Kauppakeskus Itäkeskus uudistuu täydellisesti – nimeä myöten 8.3.2012. Zeeland. Viitattu 16.10.2013.
  10. ↑ Hiilamo, Heikki: SKOP. Lyhyt historia, s. 76. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1995. ISBN 951-0-20726-8
  11. 1 2 Ulla Malminen: Pitäisikö suomalaisten ostareiden äiti eli kauppakeskus Itis suojella? Paljon parjatulla Tallinnanaukiolla kohoaa arkkitehtuurin helmi Yle.fi, uutiset. 19.11.2018. Viitattu 19.11.2018.
  12. ↑ Teräsrakennepalkinnot 1980-2011 (pdf) Teräsrakenneyhdistys. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 5.1.2013.
  13. ↑ Arkkitehti Juhani Pallasmaa Orisin arkkitehtuuripäivillä 2013 18.10.2013. Suomen ulkoasiainministeriö & Suomen suurlähetystö Zagrebissa. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 19.1.2014.
  14. ↑ Huomenna avattava uusi Itäkeskus hehkuu kuin lamaa ei olisikaan Kauppakeskuksen laajennusosassa on kulutushoukutuksia 13 hehtaarin verran Helsingin Sanomat. 28.9.1992. Viitattu 7.12.2025.
  15. ↑ HOK-Elannon johto-organisaatio HOK-Elanto. 5.8.2003. Viitattu 4.4.2020.
  16. ↑ Hennes & Mauritzille ainakin viisi myymälää Suomeen Helsingin Sanomat. 12.3.1997. Viitattu 10.12.2025.
  17. ↑ Itäisen Helsingin elämä sykkii nyt Piazzalla hs.fi. 4.10.2001. Viitattu 9.12.2025.
  18. ↑ Suomen suurin POWER avasi ovensa Itiksessä itis.fi. 16.8.2023. Viitattu 7.12.2025.
  19. ↑ Huuskonen, Matti: Mikä on Alanya Marketin salaisuus? Etninen ruokakauppa avaa pian valtavan myymälän Stockmannin entisiin tiloihin. Helsingin Sanomat, 3.10.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 17.1.2025.
  20. ↑ Pohjakartta Kauppakeskus Itis. Viitattu 9.12.2025.
  21. ↑ Perttula, Ville: Itikseen avataan huomenna Suomen ensimmäinen Imax-sali – Finnkinon toimitusjohtaja: ”Tässä on kansainvälisen brändin hohtoa” Markkinointi & Mainonta. 29.11.2018. Alma Talent Oy. Viitattu 4.12.2018.
  22. ↑ Hurja video: Vartijat raahasivat Benjaminin ulos KFC:n avajaisista Itiksessä – oli jonottanut kolme päivää kanojen vuoksi mtvuutiset.fi. 11.11.2021. Viitattu 11.11.2021.
  23. ↑ Itiksessä alkoi jättiremontti: Tämä kaikki muuttuu – yksi asia tuo mieleen 1980-luvun Helsingin Uutiset. 5.10.2022. Viitattu 9.12.2025.
  24. ↑ Itikseen aukesi 13 miljoonaa maksanut kauppahalli – tältä siellä näyttää Helsingin Uutiset. 22.7.2024. Viitattu 7.12.2025.
  25. ↑ Reittiopas HSL.
  26. ↑ Reittiopas HSL.
  27. ↑ Reittiopas HSL.
  28. ↑ Reittiopas HSL.
  29. ↑ Sponda myi Itäkeskuksen hollantilaisyhtiölle Rakennuslehti. 24.1.2002. Suomen Rakennuslehti. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 5.1.2013.
  30. ↑ Lari Malmberg: Kauppakeskus Itis myytiin – Kauppahinta yli 500 miljoonaa euroa, ostajana finanssikriisistä tutun Morgan Stanleyn hallinnoima rahasto HS. 18.10.2018. Viitattu 20.10.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Itis_(kauppakeskus)&oldid=23721678”