Puhos (ostoskeskus)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Helsingin ostoskeskuksesta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Puhos
Puhoksen vanhan puolen pyöreä sisäpiha
Puhoksen vanhan puolen pyöreä sisäpiha
Sijainti Itäkeskus, Helsinki
Avattu 1965
Arkkitehti Erkki Karvinen
Liikkeiden määrä noin 20
Kerrospinta-ala 21 000 m²
Kerrosten määrä 2
Kotisivu Puhoksen kotisivut

Puhos on vuonna 1965 avattu ostoskeskus Helsingin Itäkeskuksessa.[1] Sen suunnitteli Erkki Karvinen, ja valmistuttuaan se oli Suomen suurin ostoskeskus. Ostoskeskukseen liittyy myös autohalli ja katolla sijaitseva pysäköintialue.

Ostoskeskus on rapistunut vuosien saatossa ja menettänyt elinvoimaansa viereen rakennetulle Kauppakeskus Itikselle.

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvulla otetussa kuvassa näkyy ”ostokeskus”-kyltti Puhoksen katolla.

Helsingin lähiöihin alkoi nousta kauppakeskittymiä 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa, mutta niiden nimeämisestä ei päästy yksimielisyyteen. Englannin kielen Shopping center -termi käännettiin suomeksi joko ostokeskukseksi tai ostoskeskukseksi. Nykysuomen sanakirjassa 1961 termi oli kirjattu osto(s)keskus, mutta tietosanakirjoissa ostoskeskus on ollut suositumpi. Slangissa nimitys on ostari.[2]

Uusi Suomi julisti 1961 lukijakilpailun, jossa etsittiin uutta nimeä osto(s)keskukselle. Viimeiseen karsintaan pääsi kaksi vaihtoehtoa: ostola ja puhto. Ostola oli selkeästi suositumpi, ja puhtoa esitti vain yksi kilpailija — mutta tämä olikin akateemikko ja kansantieteilijä Kustaa Vilkuna. Hän oli saanut idean sanaan Keski-Pohjanmaan murteesta, jossa puhto merkitsi kylän keskeistä, tiheintä osaa. Vilkuna arveli puhto-sanalla olevan myös yhteys Kiteellä sijaitsevaan Puhos-kylään.[2]

»Kiteen Puhos Pyhäjärven ja Oriveden välisellä kannaksella oli vielä 1700-luvulla tunnettu markkinapaikka, jossa tiheänä ryhmänä oli markkinatupia, sitten siitä tuli liikekeskus. Voisiko olla parempaa menneisyyttä nykyaikaista ostoskeskusta merkitsevälle sanalle?»
(Kustaa Vilkuna[2])

Puhto voitti lopulta Uuden Suomen raadin äänestyksessä, vaikka sana ei tuonutkaan kenellekään mieleen ostoskeskusta. Raadista osa oli kuitenkin ihastunut Vilkunan esittämään tarinaan unohtumassa olevasta sanasta, jonka saattoi uusiokäytöllä pelastaa yleiskieleen. Toisaalta Vilkunan vaikutusvalta saattoi myös vaikuttaa päätökseen. Lautakunta piti kuitenkin Puhos-sanaa puhtoa parempana: ”Se on joka tapauksessa eräiden ostoskeskusmaisten kylien nimi, se on helppo ääntää ja taivuttaa, ja se ei kielitajussa liity puhdas-sanaan”, raati perusteli.[2]

Suomen Akatemian kielilautakunta piti puhto- ja puhos-sanojen yhteyttä perustelemattomana, eikä puoltanut sanan yleistä käyttöönottoa. Vilkuna yritti pitää sanaa esillä, mutta se ei lopulta päätynyt yleiseen käyttöön. Mutta kun Puotinharjun ostoskeskus avattiin 1965, sen tiedotteissa puhuttiin puhoksesta, ja myöhemmin sen katolle nostettiin Puhos-kyltti. Yleisnimen sijaan Puhos vakiintui ostoskeskuksen erisnimeksi. Kielitoimiston Taru Kolehmaisen mukaan nimi myös sointuu hyvin Puotinharjun yhteyteen ja sen voi helposti mieltää Puotinharjun ostoskeskuksen lyhenteeksi.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhoksen sittemmin purettu leikkipaikka.

Ostoskeskuksen ensimmäinen osa rakennettiin vuosina 1964–1965 kasvavaan Puotinharjun kaupunginosaan.[3] Ensimmäinen osa oli muodoltaan viuhkamainen ja se oli valmistuttuaan 1965 Suomen suurin ostoskeskus 6 429 m² lattiapinta-alallaan.[4] Keskelle Puhosta rakennettiin suihkulähde, ja alueella sijaitsi myös ruohoinen viheriö ja lasten leikkipaikka. Puhoksessa oli myös yhdet Suomen ensimmäisistä ulkona sijaitsevista liukuportaista.

1980-luvun lopulla Puhosta laajennettiin itään päin kahteen otteeseen, minkä myötä liiketilan määrä kasvoi 15 040 m²:iin. Uusista liiketiloista tehtiin aiempaa suurempia. Suunnitelmat laati Erkki Karvisen toimisto.[5] Ensimmäinen laajennus oli kaksikerroksinen, laatikkomainen lisärakennus, joka yhdistettiin vanhaan osaan jalankulkukatoksella. Samalla rakennettiin mainostorni ja sisäpihan suihkulähde täytettiin. Myöhemmän laajennuksen yhteydessä näkymä aiemmin avoimelle sisäpihalle suljettiin kaksikerroksisella rakennuksella. Lisäksi rakennusmassaa jatkettiin koilliseen.[6]

Vuonna 1984 Puhoksen viereen avattu kauppakeskus Itis alkoi rokottaa Puhoksen asiakkaita. 1990-luku oli ostoskeskukselle huonointa aikaa, mutta kaupankäynti virkistyi 2000-luvun puolella. Tuolloin erityisesti maahanmuuttajataustaiset yrittäjät perustivat ostoskeskukseen liikkeitä.[7]

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhos on peruskorjauksen tarpeessa. Uusimpien laajennusosien purkamista on suunniteltu ja niiden tilalle on kaavailtu kerrostaloja. Helsingin kaupunki ei ole halukas jatkamaan vuoden 2020 loppuun tehtyä vuokrasopimusta nykyisillä toiminnoilla. Sponda, Ilmarinen, Kesko ja HOK-Elanto omistavat ostoskeskuksesta 75 prosenttia ja pienomistajat lopun 25 prosenttia. Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät haluaisivat kehittää ostoskeskusta maahanmuuttajien hyödykkeiden ja palveluiden keskittymänä.[7]

Ilmarisella, Keskolla ja HOK-Elannolla on esisopimus osakkeidensa myynnistä pohjoismaiselle kiinteistökehitysyhtiö NREP:lle. Sponda ja pienomistajat ovat puolestaan löytäneet ostajan, jonka tarjous on NREP:tä parempi. NREP:n suunnitelmassa kaksi kolmesta rakennusosasta purettaisiin ja niiden tilalle rakennettaisiin 30 000 kerrosneliötä asuntoja. Vanha viuhkamainen osa säilytettäisiin ja kunnostettaisiin, ja pienosakkaat tulisivat tiloihin vuokralaisiksi. Se tarkoittaisi osakkuuden vaihtumista vuokrasuhteeksi. Kiinteistöosakeyhtiö Puhos varoitti kaupunkia antamasta suunnitteluvarausta NREP:lle, koska sillä nykyisenä vuokralaisena on oikeus anoa jatkoa vuokrasopimukselle vuoden 2019 loppuun asti.[8]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ostoskeskuksessa on noin 20 liikettä, joista suurimpia ovat Alepa (korvasi S-marketin helmikuussa 2010), Musti & Mirri, Intersport ja Elixia.[7] Ostoskeskuksessa on paljon maahanmuuttajataustaisten yrittäjien liikkeitä, kuten elintarvikeliike Alanya Oriental Market ja kahvila Banadir.[9]

Helmikuussa 2018 viranomaiset suorittivat ostoskeskuksessa yhteisen valvontaoperaation. Yksi liike suljettiin välittömästi laittoman liiketoiminnan vuoksi. Osassa liikkeistä paloturvallisuusasioissa oli selkeitä puutteita.[10]

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]