Rajanylityspaikka
 | Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Rajanylityspaikka on varsinainen raja-asema tai muu paikka, jossa voidaan ylittää kahden valtakunnan välinen raja.
Suomen rajanylityspaikat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maaraja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perussäännön mukaan tulo Suomeen (maahantulo) ja maasta poistuminen on sallittua vahvistettujen rajanylityspaikkojen kautta. Schengenin sopimuksen seurauksena perussäännöstä on kuitenkin poikkeuksia. Mikäli ei kuljeta mukanaan tullattavaa tavaraa[2], Schengenin maiden sisärajan saa ylittää missä tahansa, kunhan matkustusasiakirjat ovat mukana. Siten Suomesta on luvallista mennä Ruotsiin tai Norjaan myös muualta kuin virallisilta rajanylityspaikoilta.[3]
Rajanylityspaikalla tarkoitetaan Suomen lainsäädännössä paikkaa, jonka kautta voi ylittää Schengen-alueen ulkorajan. Rajanylityspaikat määrätään valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksen mukaisia rajanylityspaikkoja on Venäjän maarajalla, lentoasemilla, satamissa ja merivartioasemilla.[4] Rajanylityspaikkoja ei ole Ruotsin ja Norjan vastaisilla rajoilla.[5]
Norjaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mikäli matkustajan mukana on tullattavaa tavaraa, on Norjaan mennessä tai sieltä tullessa kuljettava tullitoimipaikan kautta.[3][2] Kansainväliset rajanylityspaikat Suomen ja Norjan välillä ovat:[6]
Ruotsiin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsin rajan saa ylittää mistä vain myös tullattavan tavaran kanssa, mutta tullaus on tällöin hoidettava erikseen asioimalla tullipaikkaan.[3] Tulliasiat voi hoitaa myös rajaa ylitettäessä rajanylityspaikalla, mikäli siellä on tulliasema. Kansainväliset rajanylityspaikat Suomen ja Ruotsin välillä ovat:[6]
- Aavasaksa
- Kaaresuvanto
- Kolari
- Muonio
- Pello
- Pättikkä
- Ropinsalmi
- Saarikoski
- Tornio
- rajaosio Keinovuopion kylän ja Kolmen valtakunnan rajan välillä
Venäjälle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla on 9 rajanylityspaikkaa ja 2 tilapäistä rajanylityspaikkaa.[7]
Oheinen taulukko kertoo Venäjän rajan rajanylityspaikat ja niillä suoritettujen henkilöiden rajatarkastusten määrän 2010-luvun vaihteessa.[8]
| Rajanylityspaikka | Tilanne | 2007[8] | 2008[8] | 2009[8] | 2010[8] | 2011[9] | 2012[9] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Imatra[10] | Suljettu toistaiseksi[11]. | 930 308 | 1 065 061 | 1 098 712 | 1 320 164 | 1 837 956 | 2 225 563 |
| Kuusamo | Suljettu toistaiseksi[11]. | 17408 | 18991 | 28225 | 37482 | 42 512 | 44 621 |
| Niirala | Suljettu toistaiseksi[11]. | 898 435 | 874 132 | 934 006 | 1 022 496 | 1 281 037 | 1 501 511 |
| Nuijamaa | Suljettu toistaiseksi[11]. | 1 634 362 | 1 996 042 | 1 910 715 | 2 315 601 | 3 153 596 | 3 381 843 |
| Raja-Jooseppi | Suljettu toistaiseksi[11]. | 56 884 | 67 423 | 61 279 | 68 713 | 94 167 | 128 054 |
| Salla | Suljettu toistaiseksi[11]. | 65 832 | 77 779 | 91 172 | 113 884 | 128 054 | 221 933 |
| Vaalimaa | Suljettu toistaiseksi[11]. | 2 719 431 | 2 759 110 | 2 453 796 | 2 730 696 | 3 156 469 | 3 495 458 |
| Vainikkala | Yksinomaan raideliikenteelle tarkoitettu rajanylityspaikka[7]. Avoinna [12]. | 398 684 | 431 085 | 349 363 | 344 269 | 435 922 | 483 988 |
| Vartius | Suljettu toistaiseksi[11]. | 408 938 | 419 989 | 424 186 | 405 683 | 467 126 | 502 150 |
| Inari (Lieksa) | Tilapäinen rajanylityspaikka[7]. Suljettiin toistaiseksi marraskuussa 2021.[13] | 10 018 | 8 575 | 3 432 | 6 141 | 4 400 | 1 050 |
| Parikkala | Tilapäinen rajanylityspaikka[7]. Suljettiin toistaiseksi huhtikuussa 2022.[14] | 14 287 | 18 416 | 18 037 | 16 636 | 12 804 | 12 637 |
| Yhteensä | – | 7 164 322 | 7 742 011 | 7 373 683 | 8 382 491 | 10 648 770 | 11 998 808 |
Sulkeminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen ja Venäjän väliset rajanylityspaikat suljettiin Suomessa valtioneuvoston päätöksellä 24.11.2023 klo 00.00 alkaen lukuun ottamatta Raja-Jooseppia. Kansainvälisen suojelun hakeminen keskitettiin Raja-Joosepin rajanylityspaikalle. Päätös oli voimassa 23.12.2023 asti. Rajanylityspaikkojen alueille ja niiden sivustoille oli rakennettu esteaitaa. Rajojen valvontaa tehostettiin Kaakkois-Suomen rajavartioston valvomalla rajaosuudella jalka- ja ajoneuvopartioinnilla, teknisellä valvonnalla, sekä miehitetyllä ja miehittämättömällä lentotoiminnalla.[15] Päätöstä muuteltiin useasti, jonka jälkeen lopputulos oli että useimmat itärajan rajanylityspaikat olivat suljettuina joulukuun 13. päivään saakka.[16] Sen jälkeen useimpien rajanylityspaikkojen sulkua jatkettiin tammikuuhun[17], mutta Vaalimaan ja Niiralan rajanylityspaikat avautuivat 14.12.2023[18]. Ne suljettiin taas 15.12.2023[19]. Tammikuussa sulkua jatkettiin kuukaudella 11. helmikuuta saakka[20]. Helmikuussa sulkua jatkettiin huhtikuun 14. päivään saakka.[21]. Huhtikuussa hallitus päätti jatkaa sulkua toistaiseksi[22].
Lakkautetut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tilapäiset rajanylityspaikat Karikangas, Kivipuro, Kokkojärvi, Onkamo, Puitsi, Rajakangas, Ruhovaara, Uukuniemi, Valkeavaara ja Virtaniemi lakkautetiin 2011[23]. Haapovaara, Karttimo, Kurvinen ja Leminaho lakkautettiin 2017[24][25].
Meriraja: Satamat ja merivartioasemat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen rajavartiolaitos teki vuonna 2011 yhteensä 293 447 henkilöliikenteen rajatarkastusta muun muassa seuraavissa satamissa tai vesiväylien raja-asemilla:[26]
- Helsingin Satama
- Kalajoen satama
- Kokkolan satama
- Kotkan Satama
- Lappeenrannan satama
- Naantalin satama
- Nuijamaa (Saimaan kanava)
- Rauman satama
- Tornion satama
- Turun satama
Rajanylitys on mahdollista eräiden muidenkin satamien kautta.[6] Huviveneiden käytössä ovat seuraavat merivartioasemat:[6]
Ilmatila: Kansainvälistä liikennettä palvelevat lentoasemat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansainvälisen liikenteen lentoasemia ovat: [4]
- Enontekiön lentoasema
- Helsinki-Malmin lentoasema
- Helsinki-Vantaan lentoasema
- Ivalon lentoasema
- Joensuun lentoasema
- Jyväskylän lentoasema
- Kajaanin lentoasema
- Kemi-Tornion lentoasema
- Kittilän lentoasema
- Kokkola-Pietarsaaren lentoasema
- Kuopion lentoasema
- Kuusamon lentoasema
- Lappeenrannan lentoasema
- Maarianhaminan lentoasema
- Mikkelin lentoasema
- Oulun lentoasema
- Porin lentoasema
- Rovaniemen lentoasema
- Savonlinnan lentoasema
- Seinäjoen lentoasema
- Tampere-Pirkkalan lentoasema
- Turun lentoasema
- Vaasan lentoasema
- Varkauden lentoasema
Lisäksi on myös muita lentoliikenteen rajanylityspaikkoja.[6] Vesitasoilla on mahdollista saapua lisäksi Hangon, Suomenlinnan, Kotkan, Maarianhaminan ja Porkkalan merivartioasemien kautta.[6]
Rajavartiolaitos teki kansainvälistä lentoliikennettä palvelevilla lentoasemilla yhteensä 3,776 miljoonaa rajatarkastusta (ainakin passintarkastus) vuonna 2011[26]. Vuonna 2012 lentoasemilla tehtiin 4,050 miljoonaa kansainvälisen liikenteen passintarkastusta. Vilkkaimmat lentoasemat olivat tällä mittarilla Helsinki-Vantaa (3 817 tuhatta), Kittilä (58 tuhatta) ja Rovaniemi (37 tuhatta).[9] Sisämaan lentoasemilla (esim. Jyväskylä, Kuopio ja Tampere-Pirkkala) rajatarkastuksista huolehtii poliisi[4], joten näillä lentoasemilla tehtyjen tarkastusten lukumäärä ei sisälly Rajavartiolaitoksen tilastoihin.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ CLEARING THE CAUSEWAY infographics.channelnewsasia.com. Viitattu 29.12.2022. (englanniksi)
- 1 2 Ohjeita matkailijoille ja muuttajille Tulli, tulli.fi. Viitattu 16.11.2012.
- 1 2 3 Rajanylitys Rajavartiolaitos, raja.fi. Arkistoitu 23.7.2013. Viitattu 16.11.2012.
- 1 2 3 Valtioneuvoston asetus rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä 19.10.2006/901 finlex.fi. 2006. Viitattu 16.11.2012.
- ↑ Vuosikertomus 2010 (pdf) (sivu 13) Rajavartiolaitos. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 16.11.2012.
- 1 2 3 4 5 6 Rajanylityspaikat Rajavartiolaitos, raja.fi. Arkistoitu 1.11.2017. Viitattu 16.11.2012.
- 1 2 3 4 Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Valtioneuvoston asetus rajanylityspaikoista sekä… 901/2006 www.finlex.fi. Viitattu 25.11.2023.
- 1 2 3 4 5 Rajavartiolaitoksen toimintakertomus 2010 (Arkistoitu – Internet Archive)
- 1 2 3 Rajavartiolaitoksen toimintakertomus 2012 (pdf) (sivu 54: Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain. Lentoasemista Tampere-Pirkkalan tarkastusten määrää koskevat tiedot puuttuivat jostain syystä vuosikertomuksesta.) 2013-03-18 (julkaisu netissä). Rajavartiolaitos, raja.fi. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 9.5.2013.
- ↑ http://www.rajaviesti.fi/content/view/343/70/
- 1 2 3 4 5 6 7 8 Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen sulkemisesta toistaiseksi ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2024.
- ↑ Itäraja | Yö sujui itärajalla rauhallisesti – Tästä päivästä alkaen auki on enää Raja-Jooseppi Helsingin Sanomat. 24.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
- ↑ Pohjois-Karjalan rajavartiosto tiedottaa Lieksan Inarin tilapäiseen rajanylityspaikkaan liittyen - ePressi www.epressi.com. 27.10.2021. Viitattu 25.11.2023.
- ↑ Korpela, Helena: Venäjään kohdistetut pakotteet hiljensivät Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan – liikenne on pysäytetty toistaiseksi Yle Uutiset. 19.4.2022. Viitattu 25.11.2023.
- ↑ Kaakkois-Suomen rajavartioston rajanylityspaikat pysyvät suljettuina Rajavartiolaitos. 23.11.2023. Viitattu 23.11.2023.
- ↑ Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen väliaikaisesta sulkemisesta ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä Valtioneuvosto. Viitattu 7.12.2023.
- ↑ Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen väliaikaisesta sulkemisesta ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä Valtioneuvosto. Viitattu 13.12.2023.
- ↑ Parisenkymmentä autoa jonossa Vaalimaalla – näytämme itärajan avaamisen keskiyöllä suorana lähetyksenä Yle Uutiset. 12.12.2023. Viitattu 13.12.2023.
- ↑ Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen väliaikaisesta sulkemisesta ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä Valtioneuvosto. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ Itäraja | Sisäministeri Rantanen: Rajasulku jatkuu kuukaudella – kansainvälisellä rikollisuudella osuutta ilmiöön Helsingin Sanomat. 11.1.2024. Viitattu 12.1.2024.
- ↑ Suomen itäraja pysyy kiinni Valtioneuvosto. 8.2.2024. Arkistoitu 10.2.2024. Viitattu 10.2.2024.
- ↑ Suomen itäraja pysyy kiinni toistaiseksi Sisäministeriö. 4.4.2024. Viitattu 20.6.2024.
- ↑ Tilapäisiä rajaylityspaikkoja Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla vähennetään | Sisäasiainministeriö / Inrikesministeriet web.archive.org. 28.2.2019. Arkistoitu 28.2.2019. Viitattu 25.11.2023.
- ↑ Rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n muuttaminen Valtioneuvosto. Viitattu 25.11.2023.
- ↑ FINLEX ® - Säädökset alkuperäisinä: Valtioneuvoston asetus rajanylityspaikoista sekä… 499/2017 www.finlex.fi. Viitattu 25.11.2023.
- 1 2 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain (pdf) Rajavartiolaitos, raja.fi. Viitattu 3.11.2012.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rajatarkastukset (Rajavartiolaitos) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Rajanylityspaikkojen aukioloajat Venäjän rajalla (Rajavartiolaitos) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Huvialusten rajatarkastukset (Arkistoitu – Internet Archive) (raja.fi)
- Henkilöiden rajatarkastukset 2006-2009 eri rajanylityspaikoilla (Rajavartiolaitos)[vanhentunut linkki]
