Niiralan raja-asema
| Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka | |
|---|---|
| Sijainti |
  Niiralan raja-as. |
| Sijainti Suomessa |
Rajantie 821, 82675 Niirala[1] Tohmajärven Niirala |
| Venäjän vastaraja-asema | Värtsilä |
| Suomen tulli | Suomen tulli |
| Suomen rajavartiosto | Pohjois-Karjalan rajavartiosto |
| Venäjän rajavartiosto |
MAPP Värtsilä, Venäjän FSB:n Karjalan tasavallan rajahallinto |
| Venäjän tulli |
MAPP Värtsilä, Karjalan (tasavallan) tulli, Luoteinen tullihallinto[2] |
| Raja-aseman taso | kansainvälinen rajanylityspaikka (24h)[3] |
| Tiehallinnon kamerat | Tiehallinto |
Niiralan raja-asema eli Niirala–Värtsilä[3] on Tohmajärven Värtsilässä sijaitseva Suomen itärajan kansainvälinen rajanylityspaikka, valtatie 9 itäinen päätepiste, raja-aseman kautta kulkee Norjan Nesnasta Atlantin rannikolta Petroskoihin johtava Sininen tie. Vuonna 2005 Niirala muutettiin ympäri vuorokauden auki olevaksi rajanylityspaikaksi. Matkustajamäärältään Niiralan rajanylityspaikka oli vuonna 2012 Suomen itärajan 4. vilkkain ylityspaikka Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran raja-asemien jälkeen. Niiralan rajanylityspaikalla tehtiin vuonna 2012 yhteensä 1 501 511 matkustajien rajatarkastusta.[4]
Paikka on tunnettu myös Värtsilän raja-asemana. Tähän on kaksi syytä. Niirala sijaitsee Värtsilässä, joka oli itsenäinen kunta vuoden 2004 loppuun saakka. Myös rajanylityspaikan Venäjän puolella oleva raja-asema on nimeltään Värtsilä sijaintipaikkansa Värtsilän kaupunkimaisen taajaman mukaan, joka on osa Karjalan tasavallan Sortavalan piiriä. Venäjän puoleisella rajanylityspaikalla esimerkiksi Venäjän federaation tullilla on kaksi eri tullipistettä, joista maantieliikennettä palvelee MAPP Värtsilä (ven. МАПП ВЯРТСИЛЯ, MAPP Vjartsilja). Toinen tullauspiste hoitaa rautatieliikenteen tavaravirran.[2]
Niiralan kautta kulkee maantie- ja rautatieliikennettä Suomesta Sortavalaan, Petroskoihin ja muualle Karjalan tasavaltaan.
Keihäänheittäjä Seppo Räty työskenteli aiemmin Niiralan raja-asemalla.
Niiralan rajanylityspaikka suljettiin 24.11.2023 klo 00.00 alkaen valtioneuvoston päätöksellä. Kansainvälisen suojelun hakeminen keskitettiin Raja-Joosepin rajanylityspaikalle. Päätös on voimassa 23.12.2023 asti. Rajanylityspaikkojen alueille ja niiden sivustoille oli rakennettu esteaitaa. Rajojen valvontaa tehostettiin Kaakkois-Suomen rajavartioston valvomalla rajaosuudella jalka- ja ajoneuvopartioinnilla, teknisellä valvonnalla, sekä miehitetyllä ja miehittämättömällä lentotoiminnalla.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Toimipaikkojen yhteystiedot Rajavartiolaitos, raja.fi. Viitattu 19.5.2013.
- ↑ a b Tamožni - Karelskaja tamožnja - Informatsija o tamožennom organe - Tamožennyje posty (Venäjän) federatiivinen tullipalvelu, Luoteinen tullihallinto, sztu.customs.ru. Arkistoitu 11.6.2016. Viitattu 19.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Rajanylityspaikkojen aukioloajat Rajavartiolaitos, raja.fi. Arkistoitu 23.7.2013. Viitattu 19.5.2013.
- ↑ Rajavartiolaitoksen toimintakertomus 2012 (pdf) (sivu 54: Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain. Lentoasemista Tampere-Pirkkalan tarkastusten määrää koskevat tiedot puuttuivat jostain syystä vuosikertomuksesta.) 2013-03-18 (julkaisu netissä). Rajavartiolaitos, raja.fi. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 17.5.2013.
- ↑ Kaakkois-Suomen rajavartioston rajanylityspaikat pysyvät suljettuina Rajavartiolaitos. 23.11.2023. Viitattu 23.11.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Niiralan rajanylityspaikka (Arkistoitu – Internet Archive) (rajaliikenne.fi)
- Toimintaohje Niiralan rajanylityspaikalla (Arkistoitu – Internet Archive) (rajaliikenne.fi)
- Tiehallinnon kelikamera Niiralasta (Arkistoitu – Internet Archive) (tiehallinto.fi)
- Raja-asema Niiralan pitäjäyhdistyksen sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive) (vartsila.fi)
- Tohmajärvi: Rajaosaaminen (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuva Niiralan raja-asemasta Värtsilässä sekä kuvia vanhasta Värtsilästä.
- Artikkeli Palkkatyöläisessä 30. 8.2005
