Kolmen valtakunnan rajapyykki
Kolmen valtakunnan rajapyykki (ruots. Treriksröset, norj. Treriksrøysa, pohjoissaameksi Golmma riikka urna) on Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen betoninen rajapyykki Koltajärvessä.[1] Se on samalla Ruotsin pohjoisin ja Manner-Suomen läntisin piste. Rajapyykkiin rajoittuvat Suomen puolelta Enontekiön, Ruotsista Kiirunan ja Norjasta Omasvuonon kunnat.
Rajapyykki on maailman pohjoisin kolmen valtion rajapiste.[2] Suomen, Norjan ja Venäjän rajapiste Muotkavaaralla on noin 900 metriä etelämpänä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rajapiste on vanhalla Norjan ja Ruotsin rajalla, joka perustuu Strömstadin sopimukseen (1751). Kun Ruotsin ja Suomen raja määriteltiin Haminan rauhassa (1809) kulkevaksi ”Kilpisjärven ohi Norjaan” (ruots. förbi ... Kilpisjaure ända til Norrige), syntyi kolmen valtion rajapiste.[3] Tornion rajanjärjestelysopimuksessa (1810) rajojen tulkittiin kohtaavan Kuokimmuodkassa rajapyykillä 294.[4] Rajankäynnissä 1887 kuitenkin todettiin Ruotsin ja Suomen rajan kulkevan noin 150 metriä lännempänä Rajajoki-purossa.[4]
Suomen ja Norjan rajankäynnissä vuonna 1897 määritettiin rajojen tarkka yhtymäkohta, ja todettiin sen osuvan Koltajärveen rajapyykin 294 länsipuolelle. Järveen rakennettiin kivinen tekosaari ja sille 2,5 metriä korkea rajamerkki. Ruotsin edustajaa ei ollut läsnä.[1][5] Vuonna 1901 pidettyyn yhteiseen katselmukseen osallistui myös Ruotsin edustaja ja rajamerkki hyväksyttiin.[1]
Nykyinen rajamerkki on rakennettu vuonna 1926. Se rakennettiin, koska kevätjäät olivat turmelleet alkuperäistä rajamerkkiä useaan kertaan. Uusi rajamerkki on betonista tehty katkaistu kartio, jonka päällä olevaan sydänkiveen on merkitty keskeiset vuosiluvut 1897, 1901 ja 1926. Pyykin yläosa on rajamerkkiohjeiden mukaisesti maalattu keltaiseksi.[1][6]
Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rajapyykki on paikalla, missä lehtimetsä peittää tunturien rinteitä.[5]
Ruotsin kruununprinsessa Victoria kävi rajapyykillä keväällä 2005 vihkimässä käyttöön nimeään kantavan moottorikelkkareitin. Rajapyykki sijaitsee Mallan luonnonpuiston alueella ja sinne pääsee veneellä Kilpisjärveä pitkin tai kävelemällä runsaan kymmenen kilometrin matkan luonnonpuiston halki. Luonnonpuistossa ei saa poiketa merkityltä reitiltä.
Rajapyykin läheisyydessä sijaitsee myös vuonna 1993 Kalottireitin avaamisen kunniaksi pystytetty muistomerkki. Siihen on kaiverrettu tilaisuudessa olleiden Suomen, Ruotsin ja Norjan valtionpäämiesten ja heidän puolisoidensa nimikirjoitukset.
Rajapyykin saa vapaasti kiertää (mikäli mukana ei ole tullattavia tavaroita), sillä kaikki kolme rajaa ovat Schengen-alueen sisärajoja.[7] Pohjoismaiden kansalaisilla ei tarvitse olla mukana edes passia.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Siilastuvan rajavartioasema Rajavartiolaitos. Viitattu 28.11.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Jan S. Krogh: Finnish–Norwegian Border Marker Data Sheets geosite.jankrogh.com. 27.5.2010. Viitattu 7.7.2014.
- ↑ Haminan rauhansopimuksen teksti ruotsiksi ja suomeksi histdoc.net. Viitattu 29.11.2012.
- ↑ a b Nordisk familjebok. Uggleupplagan, osa 15, hakusana Kuokimmuodka. Tukholma: Nordisk familjeboks förlags aktiebolag, 1911. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.11.2012).
- ↑ a b Tietosanakirja. Osa IV, hakusana Koltapahta. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1912. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.11.2012).
- ↑ Suomen ja Norjan rajankäynti
- ↑ Rajanylitys Rajavartiolaitos. Arkistoitu 18.4.2012. Viitattu 24.8.2012.
- ↑ Liikkuminen Schengen-alueella Ulkoasiainministeriö. Viitattu 20.11.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kolmen valtakunnan rajapyykki Wikimedia Commonsissa
