Kolmen valtakunnan rajapyykki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen–Ruotsin–Norjan rajapyykistä. Myös Muotkavaaralla on kolmen valtakunnan (Suomen, Norjan ja Venäjän) rajapyykki.

Koordinaatit: 69°03′35.9″N, 20°32′55.1″E

Kolmen valtakunnan rajapyykki Suomen puolelta nähtynä.
Rajapyykin sijainti.
Suomalaisjoukot nostavat lipun rajapyykille Lapin sodan päätyttyä 27. huhtikuuta 1945.

Kolmen valtakunnan rajapyykki (ruots. Treriksröset, norj. Treriksrøysa, pohjoissaameksi Golmma riikka urna) on Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen betoninen rajapyykki Koltajärvessä.[1] Se on samalla Ruotsin pohjoisin ja Manner-Suomen läntisin piste. Rajapyykkiin rajoittuvat Suomen puolelta Enontekiön, Ruotsista Kiirunan ja Norjasta Isovuonon kunnat.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajapiste on vanhalla Norjan ja Ruotsin rajalla, joka perustuu Strömstadin sopimukseen (1751). Kun Ruotsin ja Suomen raja määriteltiin Haminan rauhassa (1809) kulkevaksi ”Kilpisjärven ohi Norjaan” (”förbi ... Kilpisjaure ända til Norrige”), syntyi kolmen valtion rajapiste.[2] Tornion rajanjärjestelysopimuksessa (1810) rajojen tulkittiin kohtaavan Kuokimmuodkassa rajapyykillä 294.[3]

Rajankäynnissä 1887 kuitenkin todettiin Ruotsin ja Suomen rajan kulkevan noin 150 metriä lännempänä Rajajoki-purossa.[3] Suomen ja Norjan rajankäynnissä vuonna 1897 määritettiin rajojen tarkka yhtymäkohta, ja todettiin sen osuvan Koltajärveen rajapyykin 294 länsipuolelle. Järveen rakennettiin kivinen tekosaari ja sille 2,5 metriä korkea rajamerkki. Ruotsin edustajaa ei ollut läsnä.[1][4] Vuonna 1901 pidettyyn yhteiseen katselmukseen osallistui myös Ruotsin edustaja ja rajamerkki hyväksyttiin.[1]

Nykyinen rajamerkki on rakennettu vuonna 1926. Se rakennettiin, koska kevätjäät olivat turmelleet alkuperäistä rajamerkkiä useaan kertaan. Uusi rajamerkki on betonista tehty katkaistu kartio, jonka päällä olevaan sydänkiveen on merkitty keskeiset vuosiluvut 1897, 1901 ja 1926. Pyykin yläosa on rajamerkkiohjeiden mukaisesti maalattu keltaiseksi.[1][5]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajapyykki on kauniilla seudulla, missä lehtimetsä peittää tunturien rinteitä.[4]

Ruotsin kruununprinsessa Victoria kävi rajapyykillä keväällä 2005 vihkimässä käyttöön nimeään kantavan moottorikelkkareitin. Rajapyykki sijaitsee Mallan luonnonpuiston alueella ja sinne pääsee moottoriveneellä Kilpisjärveä pitkin tai kävelemällä runsaan kymmenen kilometrin matkan luonnonpuiston halki. Luonnonpuistossa ei saa poiketa merkityltä reitiltä.

Rajapyykin läheisyydessä sijaitsee myös vuonna 1993 Kalottireitin avaamisen kunniaksi pystytetty muistomerkki. Siihen on kaiverrettu tilaisuudessa olleiden Suomen, Ruotsin ja Norjan valtionpäämiesten ja heidän puolisoidensa nimikirjoitukset.

Rajapyykin saa vapaasti kiertää (mikäli mukana ei ole tullattavia tavaroita), sillä kaikki kolme rajaa ovat Schengen-alueen sisärajoja.[6] Pohjoismaiden kansalaisilla ei tarvitse olla mukana edes passia.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Siilastuvan rajavartioasema Rajavartiolaitos. Viitattu 28.11.2012.
  2. Haminan rauhansopimuksen teksti ruotsiksi ja suomeksi Viitattu 29.11.2012.
  3. a b Nordisk familjebok. Uggleupplagan, osa 15, hakusana Kuokimmuodka. Tukholma: Nordisk familjeboks förlags aktiebolag, 1911. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.11.2012).
  4. a b Tietosanakirja. Osa IV, hakusana Koltapahta. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1912. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.11.2012).
  5. Suomen ja Norjan rajankäynti
  6. Rajanylitys Rajavartiolaitos. Viitattu 24.8.2012.
  7. Liikkuminen EU/Schengen-alueella 2006. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 24.8.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Trerikröset
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.