Tampere-Härmälän lentoasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampere-Härmälän lentoasema
Terminaalirakennus vuonna 2008
Terminaalirakennus vuonna 2008
IATA-koodi TMP
ICAO-koodi EFTA
Sijainti Tampere
Koordinaatit 61°27′54″N, 023°44′45.60″E
Tyyppi Julkinen / sotilaslentoasema
Ylläpitäjä Ilmailuhallitus
Valmistumisvuosi 1936
Suljettu 1979 (kaupallinen liikenne)
1982 (yleisilmailu)
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Tampere – 0 km
Kiitotie
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
27/09 23 asfaltti

Tampere-Härmälän lentoasema (IATA: TMPICAO: EFTA) oli Tampereella sijainnut kansainvälinen lentoasema. Se perustettiin Valtion lentokonetehtaan etsiessä uutta sijoituspaikkaa. Lentokentän rakennustyöt aloitettiin vuonna 1932, ja valmistuessaan vuonna 1936 se oli Suomen ainoa lentoasema sisämaassa.lähde? Terminaalirakennuksen suunnitteli Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer, ja rakennuksessa olivat lentoaseman toimisto, matkustajien odotustila, baari ja sääasema.[1]

Finnairin edeltäjä Aero Oy liikennöi Härmälästä Helsinkiin, Vaasaan, Ouluun ja Kemiin. Jatkosodassa lentokenttä oli Lentorykmentti 2:n käytössä.[2] Talvisodan jälkeen vuonna 1941 Härmälään rakennettiin ensimmäinen matkustajaterminaali. Kentällä oli sotilaallinen luonne, koska Valtion lentokonetehdas valmisti myös sotilaslentokoneita.

Reitti Helsinki–Tampere oli Aeron ensimmäinen säännöllinen kotimaan lentoreitti. 1950-luvulla Veljekset Karhumäki aloitti lennot Tukholmaan. Kenttä asfaltoitiin vasta vuonna 1958.

Suihkukoneiden aikakaudella Tampereen lentoasema tarvitsi pidemmän kiitotien, mutta Härmälän kaupunginosan kasvaessa ei vanhaa kiitotietä voinut enää pidentää. Matkustajaliikenne siirtyi uudelle Tampere-Pirkkalan lentoasemalle vuonna 1979, johon mennessä Härmälän kautta oli kulkenut 1,5 miljoonaa matkustajaa. Härmälässä oli vielä yleisilmailua vuoteen 1982 asti. Viimeinen laskuvarjohyppylento Härmälässä lennettiin kesäkuun lopussa 1983.[1]

Vanhasta Härmälän kentästä on jäljellä vielä terminaalirakennus, lentokonehalli osana messu- ja urheilukeskusta sekä osa kiitotiestä, joka toimii Pirkkahallin pysäköintialueena. Terminaalirakennuksessa on nykyään Tampereen laskuvarjokerhon kerho- ja koulutustilat buffetteineen. Tampereen kaupunki myi terminaalirakennuksen sen pitkäaikaisena vuokraajana olleelle laskuvarjokerholle vuonna 2014.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jukka Manninen: Hyppääjät ponnistelevat lentoaseman kunnostamiseksi. Aamulehti 17. lokakuuta 2019, Moro-liite s. 10. Alma Media.
  2. Ahti Saarinen: Jäätukikohdan päiväkirja, s. 12. , 2005. ISBN 952-99412-3-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]