AirBaltic
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Historiaosio päättyy vuoteen 2011. |
| airBaltic | |
|---|---|
 |
|
|
IATA: BT – ICAO: BTI
|
|
| Kutsukoodi | AIRBALTIC |
| Perustettu | 1995 |
| Laivaston koko | 36 |
| Kohteiden määrä | 71 |
| Solmukohdat |
|
| Emoyhtiö | A/S Air Baltic Corporation |
| Kotipaikka | Riika, Latvia |
| Avainhenkilö(t) | Martin Gauss (toimitusjohtaja) |
| Yhtiön sivut | www.airbaltic.com |
A/S Air Baltic Corporation, lyhennettynä AirBaltic tai airBaltic (IATA: BT, ICAO: BTI), on Latvian kansallinen lentoyhtiö, joka on perustettu vuonna 1995. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Riiassa, ja suurin osa lennoista operoidaan Riian kansainväliseltä lentoasemalta.[1]
AirBalticin muita solmukohtia ovat Vilnan kansainvälinen lentoasema ja Tallinnan Lennart Meri -lentoasema. Lisäksi yhtiö ilmoitti 14. joulukuuta 2021 perustavansa uuden solmukohdan Tampere-Pirkkalan lentoasemalle.[2] Yhtiöllä oli aiemmin tiivistä yhteistyötä Scandinavian Airlines -lentoyhtiön kanssa, muun muassa kanta-asiakasohjelman muodossa. AirBaltic työllistää noin 790 ihmistä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1996 airBaltic sai ensimmäisen Avro RJ70 -koneensa. Samana vuonna airBaltic liittyi SAS:n EuroBonus-yhteistyöhön. Vuonna 1997 aloitettiin rahtitoiminnot, ja vuonna 1998 yhtiön laivastoon liittyi Fokker 50 -konetyyppi. Vuonna 1999 tällä konetyypillä korvattiin Saab 340 -koneet.lähde?
Ensimmäiset Boeing 737-500 -koneet liittyivät airBalticin laivastoon vuonna 2003. 1. kesäkuuta 2004 airBaltic aloitti toiminnot Liettuan pääkaupungin Vilnan lentoasemalla, josta se alkoi lentää viiteen kohteeseen. Lokakuussa 2004 lentoyhtiö alkoi käyttää nimestään muotoa airBaltic.lähde?
Tammikuussa 2007 airBalticin reittiverkko kattoi 34 kohdetta Riiasta, 12 Vilnasta ja kaksi Kaliningradista. Vuoteen 2009 tultaessa on liikenne Vilnassa huomattavasti vähentynyt, sillä yhtiö lentää Vilnasta enää kolmeen kohteeseen. Yhtiö on vuonna 2009 aloittanut useita välilaskullisia reittejä, joiden avulla se on luonut uudet reitit Linköping–Bergen, Linköping–Stavanger, Tampere–Kuopio, Turku–Oulu sekä Turku–Tallinna. Kyseisiä reittejä ei kuitenkaan enää lennetä.lähde?
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja on Martin Gauss. Muun johtoryhmän muodostavat Martin Sedlacky (COO) ja Vitolds Jakovlevs (CFO).[3]
Yhtiön tilanne kesäkuussa 2011 oli, että airBaltic oli joutumassa konkurssiin, sillä viiden ensimmäisen kuukauden aikana sen tappiot olivat lähes 26 miljoonaa euroa. Väitteitä vararikkouhasta oli liikkunut jo pitkään. Tilanteen syynä talousministeri Artis Kampars piti sitä, että yrityksestä siirrettiin rahaa sen oheistoimintoja hoitaviin yrityksiin, joiden omistajia ei tiedetty. Yhtiö oli yhtenä epäiltynä rikostutkinassa, jossa tutkinnan kohteina oli myös korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen toimia. Epäiltiin muun muassa, että yhtiön johtaja Bertolt Flick olisi solminut poliitikko Ainas Slesersin kanssa ”fiktiivisiä sopimuksia”, joiden piti koskea mainostilan ostoa, mutta todellisuudessa rahoitettiinkin Sleserin vaalikampanjointia.[1]
Vuonna 2016 airBalticille saapuivat ensimmäiset Airbus A220 -koneet. Yhtiö ilmoitti luopuvansa potkurikoneista vuoteen 2021 mennessä tai aiemmin, jos se saa leasing-koneilleen uudet käyttäjät.lähde?
Kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukokuussa 2022 airBaltic lentää 71 kohteeseen 29 maassa.[4][5]
Laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
.jpg)
Nykyinen laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lokakuussa 2022 airBalticin laivasto koostuu seuraavista konetyypeistä. Laivaston keski-ikä on 3,1 vuotta.[6][7]
| Konetyyppi | Lukumäärä | Tilauksia | Matkustajapaikkoja | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|
| Airbus A220-300 | 36 | 14[8] | 145 | Konetyypin ensimmäinen käyttäjä.[9] |
| 149 | ||||
| Yhteensä | 36 | 14 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kunnas, Kaja: Latvian talousministeri: AirBaltic konkurssin partaalla, Helsingin Sanomat 11.6.2011, s. B 5
- ↑ airBaltic opens a new base in Tampere airBaltic.com. 14.12.2021. airBaltic. Viitattu 14.12.2021.
- ↑ airBaltic Management airBaltic. Arkistoitu 14.11.2020. Viitattu 12.8.2015.
- ↑ Monipuoliset lentoreitit | airBaltic www.airbaltic.com. Viitattu 22.5.2022.
- ↑ Air Baltic Flights and Destinations - FlightConnections www.flightconnections.com. Viitattu 22.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Air Baltic Fleet Details and History Planespotters.net. Viitattu 17.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Fleet | About us airBaltic. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Finlay, Mark: airBaltic Takes Its 26th Airbus A220-300 And First In 2021 Simple Flying. 2.5.2021. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Boon, Tom: airBaltic Has Now Been Flying The A220 For 5 Years Simple Flying. 16.12.2021. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta AirBaltic Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
Allianssi: Star Alliance
Lentoyhtiöt: SAS • Air Greenland
Entiset lentoyhtiöt: airBaltic • Spanair • Quantum Air • Estonian Air • Widerøe • Blue1
Aegean Airlines • AirBaltic • Air France • Air Malta • Austrian Airlines • Brussels Airlines • Cargolux • Croatia Airlines • EAT Leipzig • Finnair • Icelandair • KLM • LOT Polish Airlines • Lufthansa • Luxair • Meridiana • Scandinavian Airlines • Swiss • TAP Portugal • TAROM • TNT Airways • Turkish Airlines • Ukraine International Airlines