AirBaltic
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Historiaosio päättyy vuoteen 2011. |
| airBaltic | |
|---|---|
 |
|
|
IATA: BT – ICAO: BTI
|
|
| Kutsukoodi | AIRBALTIC |
| Perustettu | 1995 |
| Laivaston koko | 31 |
| Kohteiden määrä | 70 |
| Solmukohdat |
 Riika Vilna Tallinna |
| Emoyhtiö | A/S Air Baltic Corporation |
| Kotipaikka |
Riika, Latvia |
| Kanta-asiakasohjelma | PINS |
| Avainhenkilö(t) | Martin Gauss (toimitusjohtaja) |
| Yhtiön sivut | www.airbaltic.com |
A/S Air Baltic Corporation, lyhennettynä AirBaltic tai airBaltic (IATA: BT, ICAO: BTI), on Latvian kansallinen lentoyhtiö, joka on perustettu vuonna 1995. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Riiassa, ja suurin osa lennoista operoidaan Riian kansainväliseltä lentoasemalta. Kohteita yhtiöllä on 67, ja sen laivasto koostuu 25 lentokoneesta, joiden lisäksi sillä on kahdeksan konetta tilauksessa. Latvian valtio omistaa yhtiön osakkeista 53 prosenttia, toimitusjohtaja Bertolt Flick 47 prosenttia[1].
AirBalticin muita solmukohtia ovat Vilnan kansainvälinen lentoasema ja Tallinnan Lennart Meri -lentoasema. Lisäksi yhtiö ilmoitti 23. syyskuuta 2010 perustavansa uuden solmukohdan Oulun lentoasemalle.[2][3] Yhtiöllä oli aiemmin tiivistä yhteistyötä Scandinavian Airlines -lentoyhtiön kanssa, muun muassa kanta-asiakasohjelman muodossa. AirBaltic työllistää noin 790 ihmistä.
Sisällysluettelo
Historia 1996–2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1996 airBaltic sai ensimmäisen Avro RJ70 -koneensa. Samana vuonna airBaltic liittyi SAS:n EuroBonus-yhteistyöhön. Vuonna 1997 aloitettiin rahtitoiminnot, ja vuonna 1998 yhtiön laivastoon liittyi Fokker 50 -konetyyppi. Vuonna 1999 tällä konetyypillä korvattiin Saab 340 -koneet.lähde?
Ensimmäiset Boeing 737-500 -koneet liittyivät airBalticin laivastoon vuonna 2003. 1. kesäkuuta 2004 airBaltic aloitti toiminnot Liettuan pääkaupungin Vilnan lentoasemalla, josta se alkoi lentää viiteen kohteeseen. Lokakuussa 2004 lentoyhtiö alkoi käyttää nimestään muotoa airBaltic.lähde?
Nykysin airBalticin 30 koneen laivasto koostuu Airbussin A220, Boeingin 737-500- ja 737-300- ja Bombardierin Q400 NextGen -koneista. Vuonna 2016 airBalticille saapuivat ensimmäiset Airbus A220 -koneet. Yhtiö ilmoitti luopuvansa potkurikoneista vuoteen 2021 mennessä tai aiemmin, jos se saa leasing-koneilleen uudet käyttäjät.lähde?
Tammikuussa 2007 airBalticin reittiverkko kattoi 34 kohdetta Riiasta, 12 Vilnasta ja kaksi Kaliningradista. Vuoteen 2009 tultaessa on liikenne Vilnassa huomattavasti vähentynyt, sillä yhtiö lentää Vilnasta enää kolmeen kohteeseen. Yhtiö on vuonna 2009 aloittanut useita välilaskullisia reittejä, joiden avulla se on luonut uudet reitit Linköping–Bergen, Linköping–Stavanger, Tampere–Kuopio, Turku–Oulu sekä Turku–Tallinna. Kyseisiä reittejä ei kuitenkaan enää lennetä.lähde?
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja on Martin Gauss. Muun johtoryhmän muodostavat Martin Sedlacky (COO) ja Vitolds Jakovlevs (CFO).[4]
Yhtiön tilanne kesäkuussa 2011 oli, että airBaltic oli joutumassa konkurssiin, sillä viiden ensimmäisen kuukauden aikana sen tappiot olivat lähes 26 miljoonaa euroa. Väitteitä vararikkouhasta oli liikkunut jo pitkään. Tilanteen syynä talousministeri Artis Kampars piti sitä, että yrityksestä siirrettiin rahaa sen oheistoimintoja hoitaviin yrityksiin, joiden omistajia ei tiedetty. Yhtiö oli yhtenä epäiltynä rikostutkinassa, jossa tutkinnan kohteina oli myös korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen toimia. Epäiltiin muun muassa, että yhtiön johtaja Bertolt Flick olisi solminut poliitikko Ainas Slesersin kanssa ”fiktiivisiä sopimuksia”, joiden piti koskea mainostilan ostoa, mutta todellisuudessa rahoitettiinkin Sleserin vaalikampanjointia.[1]
Kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
| Kaupunki | Kohteet |
|---|---|
| Riika | Aberdeen, Almaty, Amsterdam, Ateena, Baku, Barcelona, Berliini, Billund, Bordeaux, Bryssel, Budapest, Catania, Dubrovnik, Düsseldorf, Frankfurt am Main, Gdańsk, Geneve, Göteborg, Hamburg, Helsinki, Kaliningrad, Kazan, Kiova, Kööpenhamina, Larnaca, Liepāja, Lissabon, Lontoo, Madrid, Málaga, Malta, Milano, Minsk, Moskova, München, Nizza, Odessa, Olbia, Oslo, Palanga, Palma de Mallorca, Pariisi, Pietari, Praha, Reykjavík, Rijeka, Ródos, Rooma, Sotši, Split, Stavanger, Tallinna, Tampere, Tbilisi, Tel Aviv, Thessaloniki, Tukholma, Turku, Varsova, Venetsia, Vilna, Wien, Zürich |
| Vilna | Amsterdam, Berliini, München, Pariisi, Riika, Tallinna |
| Tallinna | Amsterdam, Berliini, Lontoo, Pariisi, Riika, Vilna, Wien |
Kohdemuutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
AirBaltic avasi 17. joulukuuta 2013 uuden reitin Riiasta Abu Dhabiin yhteistyössä Etihad Airwaysin kanssa.[5]
Laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Konetyyppi | Laivastossa | Matkustajia | Huomioita |
|---|---|---|---|
| Boeing 737-300 | 6 | 142/144/146 | Poistuu käytöstä, korvaajana A220 |
| Boeing 737-500 | 5 | 120 | Poistuu käytöstä, korvaajana A220 |
| Q400 NextGen | 12 | 76 | Kaksimoottorinen potkuriturbiinikone,
poistuu laivastosta viimeistään 2021.[7] |
| Airbus A220 | 10 | 145 | Tilauksessa 16 |
Elokuussa 2018 sen laivaston keski-ikä oli 10 vuotta. [8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kunnas, Kaja: Latvian talousministeri: AirBaltic konkurssin partaalla, Helsingin Sanomat 11.6.2011, s. B 5
- ↑ Solmukohdasta syntyi iso ilo Kaleva. 23.9.2010. Oulu: Kaleva Oy. Viitattu 23.9.2010.
- ↑ AirBaltic valitsi Oulun liikenteensä solmukohdaksi Helsingin Sanomat. 23.9.2010. Helsinki: Sanoma News Oy. Viitattu 26.9.2010.
- ↑ airBaltic Management airBaltic. Viitattu 12.8.2015.
- ↑ airBaltic to the UAE. Airliner World, helmikuu 2014, s. 7.
- ↑ Laivasto | Tietoja airBalticista www.airbaltic.com. Viitattu 13.8.2018. (englanniksi)
- ↑ AirBaltic to replace Bombardier Q400s with jets atwonline.com. Viitattu 15.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Fleet age Air Baltic | Airfleets aviation www.airfleets.net. Viitattu 13.8.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta AirBaltic Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
Allianssi: Star Alliance
Lentoyhtiöt: SAS • Air Greenland
Entiset lentoyhtiöt: airBaltic • Spanair • Quantum Air • Estonian Air • Widerøe • Blue1
Adria Airways • Aegean Airlines • AirBaltic • Air France • Air Malta • Austrian Airlines • Brussels Airlines • Cargolux • Croatia Airlines • EAT Leipzig • Finnair • Icelandair • KLM • LOT Polish Airlines • Lufthansa • Luxair • Meridiana • Scandinavian Airlines • Swiss • TAP Portugal • TAROM • TNT Airways • Turkish Airlines • Ukraine International Airlines
