AirBaltic

airBaltic
IATA: BT – ICAO: BTI
Kutsukoodi	AIRBALTIC
Perustettu	1995
Laivaston koko	30
Kohteiden määrä	67
Solmukohdat	Riika Vilna Tallinna
Emoyhtiö	A/S Air Baltic Corporation
Kotipaikka	Riika, Latvia
Kanta-asiakasohjelma	Baltic Miles
Avainhenkilö(t)	Martin Gauss (toimitusjohtaja)
Yhtiön sivut	www.airbaltic.com
Infobox OK

A/S Air Baltic Corporation, lyhennettynä AirBaltic tai airBaltic (IATA: BT, ICAO: BTI), on Latvian kansallinen lentoyhtiö, joka on perustettu vuonna 1995. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Riiassa, ja suurin osa lennoista operoidaan Riian kansainväliseltä lentoasemalta. Kohteita yhtiöllä on 67, ja sen laivasto koostuu 25 lentokoneesta, joiden lisäksi sillä on kahdeksan konetta tilauksessa. Latvian valtio omistaa yhtiön osakkeista 53 prosenttia, toimitusjohtaja Bertolt Flick 47 prosenttia.

AirBalticin muita solmukohtia ovat Vilnan kansainvälinen lentoasema ja Tallinnan Lennart Meri -lentoasema. Lisäksi yhtiö ilmoitti 23. syyskuuta 2010 perustavansa uuden solmukohdan Oulun lentoasemalle. Yhtiöllä oli aiemmin tiivistä yhteistyötä Scandinavian Airlines -lentoyhtiön kanssa, muun muassa kanta-asiakasohjelman muodossa. AirBaltic työllistää noin 790 ihmistä.

Historia 1996–2011

Vuonna 1996 airBaltic sai ensimmäisen Avro RJ70 -koneensa. Samana vuonna airBaltic liittyi SAS:n EuroBonus-yhteistyöhön. Vuonna 1997 aloitettiin rahtitoiminnot, ja vuonna 1998 yhtiön laivastoon liittyi Fokker 50 -konetyyppi. Vuonna 1999 tällä konetyypillä korvattiin Saab 340 -koneet.^lähde?

Ensimmäiset Boeing 737-500 -koneet liittyivät airBalticin laivastoon vuonna 2003. 1. kesäkuuta 2004 airBaltic aloitti toiminnot Liettuan pääkaupungin Vilnan lentoasemalla, josta se alkoi lentää viiteen kohteeseen. Lokakuussa 2004 lentoyhtiö alkoi käyttää nimestään muotoa airBaltic.^lähde?

Nykysin airBalticin 30 koneen laivasto koostuu Boeingin 737-500 ja 737-300 ja Bombardierin CS300 ja Q400 NextGen koneista. Vuonna 2016 airBalticille saapuivat ensimmäiset Bombardier CS300 -koneet. Yhtiö ilmoitti luopuvansa potkurikoneista vuoteen 2021 mennessä tai aiemmin, jos se saa leasing-koneilleen uudet käyttäjät.^lähde?

Tammikuussa 2007 airBalticin reittiverkko kattoi 34 kohdetta Riiasta, 12 Vilnasta ja kaksi Kaliningradista. Vuoteen 2009 tultaessa on liikenne Vilnassa huomattavasti vähentynyt, sillä yhtiö lentää Vilnasta enää kolmeen kohteeseen. Yhtiö on vuonna 2009 aloittanut useita välilaskullisia reittejä, joiden avulla se on luonut uudet reitit Linköping–Bergen, Linköping–Stavanger, Tampere–Kuopio, Turku–Oulu sekä Turku–Tallinna. Kyseisiä reittejä ei kuitenkaan enää lennetä.^lähde?

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja on Martin Gauss. Muun johtoryhmän muodostavat Martin Sedlacky (COO) ja 'Vitolds Jakovlevs' (CFO).

Yhtiön tilanne kesäkuussa 2011 oli, että se on joutumassa konkurssiin, sillä viiden ensimmäisen kuukauden aikana sen tappiot olivat lähes 26 miljoonaa euroa. Väitteitä vararikkouhasta oli liikkunut jo pitkään. Tilanteen syynä talousministeri Artis Kampars piti sitä, että yrityksestä siirrettiin rahaa sen oheistoimintoja hoitaviin yrityksiin, joiden omistajia ei tiedetty. Yhtiö oli yhtenä epäiltynä rikostutkinassa, jossa tutkinnan kohteina oli myös korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen toimia. Epäiltiin muun muassa, että yhtiön johtaja Bertolt Flick olisi solminut poliitikko Ainas Slesersin kanssa ”fiktiivisiä sopimuksia”, joiden piti koskea mainostilan ostoa, mutta todellisuudessa rahoitettiinkin Sleserin vaalikampanjointia.

Kohteet

airBalticin Boeing 737-500.

AirBalticin Bombardier CS300

Kaupunki	Kohteet
Riika	Ålesund, Abu Dhabi (kausittainen), Amsterdam, Ateena (kausittainen), Baku (kausittainen), Barcelona, Bari (kausittainen), Berliini, Billund, Bryssel, Bukarest, Budapest, Burgas (kausittainen), Chisinau (kausittainen), Kööpenhamina, Düsseldorf, Frankfurt, Göteborg, Hamburg, Helsinki, Kiova, Larnaca, Lontoo, Malta (kausittainen), Milano, Minsk, Moskova - Sheremetevo, Moskova - Domodedovo, München, Nizza (kausittainen), Olbia (kausittainen), Oslo, Palanga, Palma de Mallorca (kausittainen), Pariisi, Poprad, Praha, Rijeka (kausittainen), Rooma, Pietari, Stavanger (kausittainen), Tukholma, Tallinna, Tbilisi, Tel Aviv, Turku, Venetsia (kausittainen), Wien, Vilna, Varsova, Zürich
Vilna	Amsterdam, Berliini Tegel, Kööpenhamina, Lontoo Gatwick, München, Pariisi Charles de Gaulle, Riika, Rooma Leonardo da Vinci, Tallinna
Tallinna	Riika, Tukholma Arlanda, Vilna

Kohdemuutokset

AirBaltic avasi 17. joulukuuta 2013 uuden reitin Riiasta Abu Dhabiin yhteistyössä Etihad Airwaysin kanssa.

Laivasto

airBalticin laivasto tammikuussa 2018

Konetyyppi	Laivastossa	Matkustajia	Huomioita
Boeing 737-300	6	142/144/146	Poistuu käytöstä, korvaajana CS300
Boeing 737-500	5	120	Poistuu käytöstä, korvaajana CS300
Q400 NextGen	12	76	Kaksimoottorinen potkuriturbiinikone, poistuu laivastosta viimeistään 2021.
Bombardier CS300	7	145	Tilauksessa 18

Fokker F50

Helmikuussa 2010 sen laivaston keski-ikä oli 16,1 vuotta.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta AirBaltic Wikimedia Commonsissa

• airBalticin kotisivut (englanniksi)

SAS Group

Allianssi: Star Alliance
Lentoyhtiöt: SAS • Air Greenland
Entiset lentoyhtiöt: airBaltic • Spanair • Quantum Air • Estonian Air • Widerøe • Blue1

Eurooppalaisten lentoyhtiöiden yhteistyöjärjestön (AEA) jäsenet

Adria Airways • Aegean Airlines • AirBaltic • Air France • Air Malta • Austrian Airlines • Brussels Airlines • Cargolux • Croatia Airlines • EAT Leipzig • Finnair • Icelandair • KLM • LOT Polish Airlines • Lufthansa • Luxair • Meridiana • Scandinavian Airlines • Swiss • TAP Portugal • TAROM • TNT Airways • Turkish Airlines • Ukraine International Airlines