AirBaltic
 |
|
|
|
|
|---|---|
|
|
|
| Kutsukoodi | AIRBALTIC |
| Perustettu | 1995 |
| Laivaston koko | 37 |
| Kohteiden määrä | 67 |
| Solmukohdat |  Riika Vilna Tallinna |
| Emoyhtiö | A/S Air Baltic Corporation |
| Kotipaikka | Riika, Latvia |
| Kanta-asiakasohjelma | Baltic Miles |
| Avainhenkilö(t) | Martin Gauss (toimitusjohtaja) |
|
|
|
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Historiaosio päättyy vuoteen 2011. |
A/S Air Baltic Corporation, lyhennettynä AirBaltic tai airBaltic (IATA: BT, ICAO: BTI), on Latvian kansallinen lentoyhtiö, joka on perustettu vuonna 1995. Yhtiön pääkonttori sijaitseen Riiassa, ja suurin osa lennoista operoidaan Riian lentoasemalta. Kohteita yhtiöllä on 67 ja sen laivasto koostuu 25 lentokoneesta, joiden lisäksi sillä on kahdeksan konetta tilauksessa. Latvian valtio omistaa yhtiön osakkeista 53 prosenttia, toimitusjohtaja Bertolt Flick 47 prosenttia[1].
AirBalticin muita solmukohtia ovat Vilnan kansainvälinen lentoasema ja Tallinnan Lennart Meri -lentoasema. Lisäksi yhtiö ilmoitti 23. syyskuuta 2010 perustavansa uuden solmukohdan Oulun lentoasemalle.[2][3] Yhtiöllä oli aiemmin tiivistä yhteistyötä Scandinavian Airlines -lentoyhtiön kanssa, muun muassa kanta-asiakasohjelman muodossa. AirBaltic työllistää noin 790 ihmistä.
Sisällysluettelo
Historia 1996–2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1996 airBaltic sai ensimmäisen Avro RJ70 -koneensa. Samana vuonna airBaltic liittyi SAS:n EuroBonus-yhteistyöhön. Vuonna 1997 aloitettiin rahtitoiminnot ja vuonna 1998 yhtiön laivastoon liittyi Fokker 50 -konetyyppi. Vuonna 1999 tällä konetyypillä korvattiin Saab 340 -koneet.
Ensimmäiset Boeing 737-500 -koneet liittyivät airBalticin laivastoon vuonna 2003. 1. kesäkuuta 2004 airBaltic aloitti toiminnot Liettuan pääkaupungin Vilnan lentoasemalla, josta se alkoi lentää viiteen kohteeseen. Lokakuussa 2004 lentoyhtiö alkoi käyttää nimestään muotoa airBaltic.
Lähitulevaisuudessa airBalticin 30 koneen (nykyisin 19 konetta) laivasto tulee koostumaan Boeing 737-500-, -300- ja -400-koneista. Joulukuussa 2006 airBalticille saapuivat ensimmäiset Boeing 737-300 -koneet.
Tammikuussa 2007 airBalticin reittiverkko kattoi 34 kohdetta Riiasta, 12 Vilnasta ja kaksi Kaliningradista. Vuoteen 2009 tultaessa on liikenne Vilnassa huomattavasti vähentynyt, sillä yhtiö lentää Vilnasta enää kolmeen kohteeseen. Yhtiö on vuonna 2009 aloittanut useita välilaskullisia reittejä, joiden avulla se on luonut uudet reitit Linköping–Bergen, Linköping–Stavanger, Tampere–Kuopio, Turku–Oulu sekä Turku–Tallinna.
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja on Martin Gauss. Muun johtoryhmän muodostavat Martin Sedlacky (COO) ja 'Vitolds Jakovlevs' (CFO).[4]
Yhtiön tilanne kesäkuussa 2011 oli, että se on joutumassa konkurssiin, sillä viiden ensimmäisen kuukauden aikana sen tappiot olivat lähes 26 miljoonaa euroa. Väitteitä vararikkouhasta oli liikkunut jo pitkään. Tilanteen syynä talousministeri Artis Kampars piti sitä, että yrityksestä siirretään rahaa sen oheistoimintoja hoitaviin yrityksiin, joiden omistajia ei tiedetä. Yhtiö oli yhtenä epäiltynä rikostutkinassa, jossa tutkinnan kohteina oli myös korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen toimia. Epäiltiin muun muassa, että yhtiön johtaja Bertolt Flick olisi solminut poliitikko Ainas Slesersin kanssa ”fiktiivisiä sopimuksia”, joiden piti koskea mainostilan ostoa, mutta todellisuudessa rahoitettiinkin Sleserin vaalikampanjointia.[1]
Kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kaupunki | Kohteet |
|---|---|
| Riika | Ålesund, Abu Dhabi (kausittainen), Amsterdam, Ateena (kausittainen), Baku (kausittainen), Barcelona, Bari (kausittainen), Berliini, Billund, Bryssel, Bukarest, Budapest, Burgas (kausittainen), Chisinau (kausittainen), Kööpenhamina, Düsseldorf, Frankfurt, Göteborg, Hamburg, Helsinki, Kiova, Larnaca, Lontoo, Malta (kausittainen), Milano, Minsk, Moskova - Sheremetevo, Moskova - Domodedovo, München, Nizza (kausittainen), Olbia (kausittainen), Oslo, Palanga, Palma de Mallorca (kausittainen), Pariisi, Poprad, Praha, Rijeka (kausittainen), Rooma, Pietari, Stavanger (kausittainen), Tukholma, Tallinna, Tbilisi, Tel Aviv, Turku, Venetsia (kausittainen), Wien, Vilna, Varsova, Zürich |
| Vilna | Amsterdam, Berliini Tegel, Kööpenhamina, Lontoo Gatwick, München, Pariisi Charles de Gaulle, Riika, Rooma Leonardo da Vinci, Tallinna |
| Tallinna | Riika, Tukholma Arlanda, Turku, Vilna |
Laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Konetyyppi | Laivastossa | Matkustajia | Huomioita |
|---|---|---|---|
| Boeing 737-300 | 8 | 149 | Kuusi koneista varustettu wingleteillä. |
| Boeing 737-500 | 5 | 120–126 | |
| Q400 NextGen | 12 | 76 | Kaksimoottorinen potkuriturbiinikone |
airBaltic on tilannut kaikkiaan kahdeksan Bombardier Dash 8 Q400 -tyyppistä konetta. Helmikuussa 2010 sen laivaston keski-ikä oli 16,1 vuotta.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kunnas, Kaja: Latvian talousministeri: AirBaltic konkurssin partaalla, Helsingin Sanomat 11.6.2011, s. B 5
- ↑ Solmukohdasta syntyi iso ilo Kaleva. 23.9.2010. Oulu: Kaleva Oy. Viitattu 23.9.2010.
- ↑ AirBaltic valitsi Oulun liikenteensä solmukohdaksi Helsingin Sanomat. 23.9.2010. Helsinki: Sanoma News Oy. Viitattu 26.9.2010.
- ↑ airBaltic Management airBaltic. Viitattu 12.8.2015.
- ↑ Tietoja airBalticista – laivasto airBaltic.com. Viitattu 12.8.2015.
- ↑ Airfleets: "Fleet age Air Baltic." www.airfleets.net. Viitattu 8.2.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta AirBaltic Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
Allianssi: Star Alliance
Lentoyhtiöt: SAS • Air Greenland
Entiset lentoyhtiöt: airBaltic • Spanair • Quantum Air • Estonian Air •Widerøe • Blue1
Adria Airways • Aegean Airlines • AirBaltic • Air France • Air Malta • Austrian Airlines • Brussels Airlines • Cargolux • Croatia Airlines • EAT Leipzig • Finnair • Icelandair • KLM • LOT Polish Airlines • Lufthansa • Luxair • Meridiana • Scandinavian Airlines • Swiss • TAP Portugal • TAROM • TNT Airways • Turkish Airlines • Ukraine International Airlines
