Blue1

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Blue1
Blue1 Logo.svg
IATA: KF – ICAO: BLF
Kutsukoodi BLUEFINN
Perustettu 1987
Laivaston koko 5
Kohteiden määrä 28
Solmukohdat Kööpenhaminan lentoasema
Helsinki-Vantaan lentoasema
Arlandan kansainvälinen lentoasema
Emoyhtiö Scandinavian Airlines System Aktiebolag
Kotipaikka Suomen lippu Vantaa, Suomi
Kanta-asiakasohjelma EuroBonus
Allianssi Star Alliance
Avainhenkilö(t) Theo Hermans (toimitusjohtaja, COO)
Yhtiön sivut www.flysas.com
Blue1:n pääkonttori Vantaalla.
Blue1:n aikoinaan operoiman AvroRJ:n ohjaamo
Blue1:n Boeing 717 Tegelin lentoasemalla, maalattuna yksilölliseen 'Flowing'-väritykseen.
Avro RJ85
SAS.n Boeing 737-600

Blue1 Oy oli SAS-konsernin kokonaan omistama suomalainen lentoyhtiö. Se lensi ensin itsenäisenä ja myöhemmin SAS:n tuotantoyhtiönä reittejä Suomen ja Skandinavian välillä. Nykyisin Blue1 osakkeet omistaa Cityjet. [1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö perustettiin vuonna 1988 nimellä Air Botnia, perustajanaan mm. Finncomm Airlinesin pääomistaja ja toimitusjohtaja Juhani Pakari. Yhtiö harjoitti kotimaan matkustaja- ja rahtiliikennettä mm. Helsingistä Ylivieskaan. Ensimmäiset koneet olivat Embraer Bandeiranteja, myöhemmin kalustona oli BAe Jetstream-koneita.

Tammikuussa 1998 SAS-konserni osti yhtiön. Vuonna 2003 Air Botnia otti uuden nimen Blue1, koska Botnia-nimen samankaltaisuus Bosnia-nimen kanssa aiheutti epäselvyyksiä yhtiön laajentuessa Keski-Euroopan reiteille.[2] Yhtiö sai lokakuussa 2003 kaksi Avro RJ-100 -konetta. Ensimmäinen kone (OH-SAM) saapui 22. lokakuuta ja aloitti liikennöinnin 26. lokakuuta.[3] Toinen kone (OH-SAN) saapui 31. lokakuuta.[4] Pian tämän jälkeen vuonna 2004 yhtiö aloitti Suomen sisäiset lennot halpalentoyhtiökonseptilla Flying Finn -yhtiön mallin mukaan ja liittyi Star Alliance -yhtymään ensimmäisenä alueellisena jäsenenä. Yhtiö liittyi allianssiin lokakuussa 2010 ja erosi marraskuussa 2013.

Reittivalikoimaa laajennettiin Pohjoismaihin, ja SAS:n omistuksessa Blue1:n keskeiseksi tehtäväksi tuli toimia syöttöliikenneyhtiönä SAS:lle. Samalla Suomen sisäistä liikennettä laajennettiin, ja myöhemmin ryhdyttiin liikennöimään myös Keski- ja Etelä-Euroopan useisiin suuriin kaupunkeihin sekä kesäkaudella myös Etelä-Euroopan turistikohteisiin.

Blue1 siirtyi yhden konetyypin laivueeseen. Vanhojen Avro RJ85- sekä McDonnell Douglas MD-90 -koneiden tilalle hankittiin leasing-sopimuksella vuokrattuja 115-paikkaisia Boeing 717-koneita. Alun perin ne piti muokata 120-paikkaisiksi, mutta tätä ei tehty. Blue1 tavoitteli uusilla koneilla entistä enemmän liikematkustajia ja avasi uusia reittejä muun muassa Helsingistä Müncheniin ja Amsterdamiin ja Lappeenrannasta Kööpenhaminaan. [5][6] Reitit kuitenkin lopetettiin vuonna 2011. Blue1 ilmoitti keskittyvän Pohjoismaiden välisiin reitteihin.[7]

1. marraskuuta 2012 alkaen Blue1 alkoi toimia tuotantoyhtiönä SAS:lle.[8] Tämä tarkoittaa sitä, että Blue1:n lentojen markkinointi siirtyi SAS:lle, ja samalla lennonnumeroihin vaihtui Blue1:n tunnuksen KF tilalle SAS:n tunnus, SK. Samalla verkkosivusto Blue1.fi korvattiin sivustolla www.sas.fi.

Säännöllinen liikennöinti Suomessa lopetettiin, viimeisenä Helsinki–Vaasa-reitti 18.8.2013.[9] Blue1 lensi kuitenkin Helsingistä talvikaudella Kittilään ja Kuusamoon.

Blue1 on jonkin verran poikennut aiemmin ilmoitetusta Pohjoismaihin keskittymisestä. Se lensi muun muassa Helsingistä Nizzaan ympäri vuoden, tosin harvakseltaan. Toisaalta vuonna 2014 luovuttiin Pohjoismaiden ulkopuolisista reiteistä kokonaan. Yrityksen toiminta supistui viimeisinä vuosina voimakkaasti[10], ja siitä on tiedotettu hyvin suppeasti. Yhtiö ilmoitti 17.6.2014 aloittavansa YT-neuvottelut[11], joiden tarkoitus oli vähentää jopa puolet henkilöstöstä, eli noin 160 työntekijää, koska koneiden määrä vähennettiin 9:stä 5:een.

Myynti Cityjetille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2015 SAS ilmoitti myyvänsä Blue1:n irlantilaiselle CityJetille.Yrityskauppa liittyi järjestelyyn, jossa SAS vuokraa Cityjetiltä kahdeksan uutta kanadalaista Bombardier CRJ900-lentokonetta. Samalla SAS luovuttaa Blue1 osakkeet Cityjetille.

Laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön lentokone laivasto vuonna 2015
Konetyyppi Paikkaluku Lukumäärä Tilauksia Huomioita
Boeing 717-200 115 5 0 Koneista luovuttiin lokakuussa 2015.

Poistuvat 717:t oli tarkoitus korvata emoyhtiö SAS:n laivastosta siirrettävillä Boeing 737-600 -koneilla, jotka olisivat kuitenkin olleet SAS:san väreissä.[12] Myöhemmin SAS kuitenkin ilmoitti, ettei näin tapahdu, vaan se pohtii vaihtoehtoisia suunnitelmia.[13]

Reittikohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blue1 lenti reittilentoja pääasiassa Helsinki-Vantaan ja Tukholman Arlandan lentoasemilta. Yhtiö lensi myös vaihteleviin sesonki kohteisiin, kesällä etenkin Välimeren seudun maihin ja talvella Pohjois-Suomen hiihtokeskuksiin.

Viimeisiä kohteita, johon Blue1 lensi omalla laivastollaan.

Kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. SAS myy Blue1:n Cityjetille | SMT www.smt.fi. Viitattu 26.8.2018.
  2. Blue1:n viestintäjohtaja Tom Christides, Blue1-yrityspresentaatio 12.12.2006
  3. Blue 1 ensimmäinen Avro RJ-100 saapui Lentoposti.fi. 22.10.2003. Viitattu 4.10.2017.
  4. Blue 1 toinen Avro RJ-100 saapui Lentoposti.fi. 31.10.2003. Viitattu 4.10.2017.
  5. Blue1 kaksinkertaistaa lentolaivueensa Boeing 717-matkustajakoneilla Viitattu 27.5.2010.
  6. Blue1 uusii kalustoaan ja lisää reittejään Yle. Viitattu 27.5.2010.
  7. Muutoksia Blue1:n toiminnassa (uutinen 17.6.2011)
  8. Blue1.fi on nyt SAS.fi SAS. Viitattu 6.11.2012.
  9. SAS poistui Suomen sisäisiltä reiteiltä - viimeinen lento Vaasasta lennetty lentoposti.fi. Viitattu 22.8.2013.
  10. Blue1 Oy:n liikevaihto laskussa ja tulos plussalla Kauppalehti. Viitattu 16.6.2014.
  11. Blue1 vähentää rajusti: Jopa puolet väestä ulos Viitattu 21.6.2014.
  12. News: Europe in brief. Airliner World, syyskuu 2015, s. 9. Key Publishing. ISSN 1465-6337. (englanniksi)
  13. Lentoyhtiö Blue1 kohta ilman koneita Viitattu 20.8.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]