Finncomm Airlines

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Finnish Commuter Airlines
IATA: BE – ICAO: FCM
Kutsukoodi Finncomm
Perustettu 1993
Lakkautettu 2011
Laivaston koko 16
Kohteiden määrä 19
Kotipaikka Seinäjoki
Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus

Finnish commuter airline (Finncomm) (IATA: BEICAO: FCM, kutsukoodi: FINNCOMM) oli suomalainen vuonna 1993 perustettu lentoyhtiö. Elokuussa 2011 brittiläinen Flybe ja Finnair ostivat Finncommin osakekannan yhteisyrityksensä Flybe Nordic AB:n omistukseen. Osakekannasta 60 % on Flyben ja 40 % Finnairin omistuksessa. Omistajanvaihdoksen yhteydessä Finncommin nimi muutettiin Flybe Finlandiksi.

Yhtiö lensi vuodesta 1998 saakka syöttöliikennettä Finnairille, jonka kanssa yhtiöllä oli code sharing -sopimus. Finnair oli siirtänyt vähemmän käytettyjä reittejään Finncommille, jolle kerääntyi kotimaan lentovuoroja enemmän kuin millään muulla yhtiöllä Suomessa.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finncomm Airlinesin ATR 42-500 (OH-ATA) Seinäjoen lentoasemalla.

Yhtiö aloitti liikennöinnin 1993 tilauslentoyhtiönä nimellä Etelä-Pohjanmaan Lentokeskus Oy. Ensimmäinen lentokone oli Cessna 402 (OH-CHS)[2], myöhemmin yhtiö kasvatti laivastoaan kahdella Mitsubishi MU-2:lla (OH-WBA,[3] OH-STA[4]). Yhteistyö Finnairin kanssa alkoi vuonna 1998, kun Finncomm Airlines aloitti säännöllisen lentoliikenteen suunnitellen, toteuttaen ja markkinoiden ruotsalaisen Golden Airin Suomen toiminnot Saab 340 -koneilla. Finncomm Airlines sai omat reittilentoluvat vuonna 2003. Vuonna 2005 yhtiön toimitusjohtaja Juhani Pakari allekirjoitti 207 miljoonan euron arvoisen sopimuksen kahdeksasta uudesta ATR 42 -koneesta.[5]

Finncomm Airlines aloitti operoinnin omilla koneillaan, kun kaksi 49-paikkaista Embraer ERJ 145 -suihkukonetta liittyivät laivastoon. Ensimmäinen lento Embraer EJR 145 -koneella tehtiin 9. marraskuuta 2003.[6] Ensimmäinen uusi 48-paikkainen ATR 42-500-potkuriturbiinikone liittyi laivastoon 30. marraskuuta 2005[7] ja ensimmäinen 68-paikkainen ATR 72-500 vuonna 2007. Vuoden 2008 alussa yhtiön laivasto koostui kahdestatoista koneesta, joista yksi oli vuokrattu Aer Arannilta.[8]

Yhteistyö Finncomm Airlinesin ja Golden Airin välillä päättyi vuodenvaihteessa 2007–2008, kun Finnairin Saab 340 -huolto lakkautettiin. Tämän seurauksena kaikki jäljellä olevat Saab 340 -lentokoneet siirtyivät muihin tehtäviin. Vuoden 2008 alusta kaikki Finncomm Airlinesin lennot lennettiin yhtiön omilla koneilla.[9]

Finncomm Airlines toimi Finnairin syöttöliikenneyhtiönä ja suunnitteli aikataulunsa yhteistyössä Finnairin kanssa ottaen jatkoyhteydet huomioon. Finncomm sekä Finnair tiivistivät yhteistyötään entisestään heinäkuussa 2007, kun yhtiöt solmivat code sharing -yhteistyösopimuksen, jonka myötä Finnairin lennonnumero lisättiin useimmille Finncommin lennoille.[10]

Marraskuun alussa 2009 Finncomm ilmoitti siirtyvänsä suurempiin suihkukoneisiin ja lisäävänsä kapasiteettia. Vuonna 2009 yhtiö kuljetti kaikkiaan 870 000 matkustajaa.[11] Kaksi 76-paikkaista Embraer 170 -konetta korvasivat laivaston kaksi 49-paikkaista Embraer ERJ 145 -suihkukonetta. Viimeinen Embraer ERJ 145 -lentokone poistui Finncomm Airlinesin laivastosta marraskuun lopulla 2009. Ensimmäinen uusista ERJ 170 -koneista lensi ensilentonsa Finncommin väreissä 16.11.2009 reitillä Helsingistä Kemi-Tornion lentoasemalle. Toinen kone aloitti liikenteen tammikuussa 2010.[12]

Yhtiön toiminta oli murrosvaiheessa kesällä 2010, kun latvialainen AirBaltic kävi neuvotteluja Finncommin ostamisesta. Yhtiöt ehtivät tehdä jo yhteistyösuunnitelman, johon sisältyi muun muassa Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän reittien lopettaminen.[13] Finnair vastusti AirBaltic-yhteistyötä, ja yhtiöt päätyivät käräjäoikeuteen selvittelemään erimielisyyksiään.

Konfliktille tuli päätös syyskuun 2010 alussa, kun Finnair ilmoitti tehneensä Finncommin kanssa esisopimuksen kaikkien 12 ATR-lentokoneen ja Finncommin lentoliikennettä hoitavan tytäryhtiön omistuksellisista järjestelyistä, jolloin Finnairista tulisi Finncommin vähemmistöomistaja. Kauppahinnan ilmoitettiin olevan vajaat 50 miljoonaa euroa. Tavoitteena oli toteuttaa järjestely vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Esisopimuksen myötä Finncomm palasi Turun, Porin, Tampereen, Tallinnan ja Jyväskylän reittien liikennöijäksi.[14] Seinäjoen reitti oli käynnistetty uudelleen jo aiemmin elokuussa Etelä-Pohjanmaan kuntien ja yritysten kanssa tehdyn sopimuksen myötä.[15] Joulukuussa 2010 Finnair kuitenkin kertoi Finncomm-järjestelyiden viivästyvän. [16]

Finncomm Group[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finncomm Group oli loppuaikoinaan laajaksi kasvanut konserni, joka tuotti erilaisia ilmailualan palveluja joko suoraan tai välillisesti. Yhtiöllä oli lentotoiminnan lisäksi myös muuta liiketoimintaa, esimerkiksi Finncomm Training Academy -niminen koulutusorganisaatio.[17] Se tuotti koulutuspalveluja niin omalle henkilökunnalle kuin ulkopuolisillekin asiakkaille. Lisäksi konserniin kuului maapalveluyhtiö Inter Handling sekä Finnish Aircraft Maintenance Oy (FAM).

Inter Handling Oy oli Finncommin sekä yksityisten sijoittajien puoliksi omistama maapalveluyritys, joka toimi Helsinki-Vantaan, Turun sekä Porin lentoasemilla. Inter Handling työllisti 90 henkilöä ja vastasi Finncomm Airlinesin maapalvelutoiminnasta Helsingissä. [1] Inter Handling harjoitti myös catering toimintaa ja pyöritti Helsinki-Vantaan lentoaseman henkilökunnalle tarkoitettua Stand 1 -nimistä lounasravintolaa Finncommin tiloissa Öljykujalla. [2]

FAM oli vuonna 2008 perustettu Finnairin sekä Finncommin puoliksi omistama huoltoyritys, jonka toimilupa kattoi ATR, Embraer ERJ 145 sekä Embraer 170 -suihkukoneet. FAM:n suurimpana asiakkaana oli Finncomm, sillä FAM vastasi yhtiön koko laivaston linjahuolloista sekä ATR-koneiden osalta myös raskaista huollosta. Lisäksi FAM teki huoltotöitä ulkopuolisille asiakkaille. Yhtiön toimipaikka oli Helsinki-Vantaan lentoasema ja se työllisti noin 90 henkilöä. [3]

Finncomm Airlinesin toimitusjohtajana toimi Juhani Pakari, lentotoiminnanjohtajana Niilo Syrjäniemi, Continuing airworthiness managerina Kari Nyman, talouspäällikkönä Pirjo Savijoki ja markkinointijohtajana Tuure Holkko.[18]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö oli lähes täysin yksityisten Etelä-Pohjanmaalta kotoisin olevien omistajien hallussa. Eräitä yhtiön omistajia olivat toimitusjohtaja Juhani Pakari, hänen isänsä Heikki Pakari, hallituksen puheenjohtaja Jaakko Keskinen, Kalle Keskinen, Ville Keskinen, Jukka Peltola, Taisto Saikkonen ja Jarkko Haukkala perheineen. [19]

Vuonna 2006 yhtiön liikevaihto oli 55 miljoonaa euroa, joka oli 70 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Liikevoitto oli 4,7 miljoonaa euroa, joka oli 8,6 % liikevaihdosta.[20]

Vuonna 2007 yhtiö kasvatti liikevaihtonsa 74 miljoonaan euroon. Lisäksi Finncomm Airlines nousi Suomen toiseksi suurimmaksi lentoyhtiöksi ja kotimaanlentojen markkinajohtajaksi.[21] Saab 340 -koneiden poistuttua liikenteestä syntynyt kalustovaje paikattiin yhteistyösopimuksella irlantilaisen Aer Arannin kanssa.[21] Vuoden 2007 puolella matkustajamäärä kotimaanliikenteessä kasvoi 60 prosenttia.[22] Yhtiö joutui lopettamaan lennot Lappeenrantaan loppuvuodesta kannattamattomina.[23]

Vuonna 2008 yhtiön liikevaihto oli yli 95 miljoonaa euroa.[24]

Palvelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finncomm Airlines lähti vuonna 2006 mukaan halpahinnoitteluun lanseeraamalla oman nettikaupan Matka 2006 -messujen yhteydessä. Finncomm Airlinesin lennoille myytiin lippuja oman verkkosivun kautta, mutta myös yhteistyökumppani Finnairin sivuilta.[25] Yhtiö kertoi, että se ei pidä itseään perinteisenä halpalentoyhtiönä, sillä yhtiö tarjosi lennoillaan välipalaluontoisen aterian eikä se perinyt matkatavaroista lisämaksua.[26] Finncomm Airlines sekä Finnair solmivat heinäkuussa 2007 code sharing -sopimuksen, joka lisäsi Finncomm Airlinesin näkyvyyttä kansainvälisissä varausjärjestelmissä.[27]

Lentotoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finncomm Airlinesin Embraer ERJ 145LU (OH-EBE).

Finncomm Airlines oli yksi Helsinki-Vantaan lentoaseman suurimpia käyttäjiä ja lentojen määrällä mitattuna suurin operaattori kotimaan lentoliikenteessä: yhtiö lensi lähes puolet Suomessa lennettävistä reittilennoista. [4] Syyskuussa 2009 yhtiön lennoista 94,2 % lähti aikataulunmukaisesti ja 98,8 % suunnitelluista lennoista lennettiin. Lennon katsotaan lähteneen aikataulussa, mikäli myöhästyminen on alle 15 minuuttia.[28]

Vuonna 2006 yhtiö kuljetti yli 400 000 matkustajaa. Vuoden 2007 alkupuolella lentojen määrä lisääntyi 19,3 % ja matkustajia reiteillä oli 50,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna.[29] Vuonna 2008 Finncomm kuljetti 876 505 matkustajaa 30 219 lennollaan. Matkustajien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 39 prosenttia ja lentojen määrä 24 prosenttia.[30]. Lokakuussa 2009 Finncomm teki kaikkien aikojen ennätyksensä kuljettaen kuukauden aikana 84 426 matkustajaa. Tammi-lokakuun matkustajamäärä oli yhden prosentin pienempi kuin vuotta aiemmin, vaikka taantumasta johtuen kaikkien lentoyhtiöiden yhteenlaskettu matkustajamäärä kotimaassa väheni 12,6 %. [5]

Vaaratilanteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finncomm joutui muuttamaan koulutustaan sekä menetelmiään Ilmailuhallinnon vaatimuksesta vuoden 2007 alussa. Joulukuun 2006 aikana yhtiön koneille sattui kolme vakavaa vaaratilannetta.[31]

Yhtiölle sattui yhteensä kymmenen vaaratilannetta vuonna 2006.[32] 11. joulukuuta 2007 tapahtuneessa vaaratilanteessa puolestaan Seinäjoelle laskeutumassa ollut kone ajautui kiitotien sivuun ja rikkoi kaksi lamppua. Tutkinnassa todettiin vaaratilanteen aiheuttajiksi sää sekä inhimilliset tekijät. Koneessa ei havaittu mitään sellaista vikaa, joka olisi voinut aiheuttaa tapahtuman.[33] Uudenvuodenpäivänä 2007 tapahtuneessa vaaratilanteessa yhtiön kone lähestyi Seinäjoen lentoaseman kiitotietä lentäen liian matalalla. Ilmeiseksi syyksi epäillään korkeusmittarin virheellistä ilmanpaineasetusta.[34] Onnettomuustutkintakeskus tutki asiaa. Myöhemmässä vaaratilanteessa juuri lentoon lähteneen koneen nokka nousi liian ylös ja kone kallistui 35,5 astetta. Miehistö oli asettamassa lentoreittiä kesken nousun, vaikka tämä olisi pitänyt asettaa jo maassa.[35]

Ilmailuhallinto rajoitti Finncomm Airlinesin toimintaa 9. tammikuuta 2007 alkaen. Näkyvyyden ja tuuliolojen sekä lentäjien kokemuksen vaatimuksia tiukennettiin ATR 42 -lentokoneilla tapahtuvassa lentotoiminnassa. Lisäksi lentäjille määrättiin lisäkoulutusta ja yhtiöltä vaadittiin pitkän tähtäimen suunnitelma lentäjien koulutuksen parantamiseksi. Ilmailuhallinto huomautti myös, ettei lentotoiminnan laajentamiselle ATR 72 -koneisiin ollut edellytyksiä, ennen kuin puutteet on korjattu.[36][37]

ATR 72 -koneita koskeva kielto poistettiin sittemmin. Säärajoitukset poistuivat sitä mukaa kuin lentäjät läpäisivät vaaditun lisäkoulutuksen.[38]

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finncomm Airlines käytti ATR-potkuriturbiinikonetta, joka tuottaa valmistajan mukaan päästöjä lennolla vähemmän kuin henkilöauto tai jopa sähköjuna, jos sähkö on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. ATR kertoo potkuriturbiinikoneen olevan vähemmän saastuttava matkustusmuoto kuin suihkukone, sillä se kuluttaa istuinpaikkaa kohden jopa runsaan kolmanneksen vähemmän polttoainetta kuin suihkukone. Vähentääkseen jäänpoistoaineen käyttöä yhtiö säilytti lentokoneensa maakuntakentillä halleissa.[39][40][41]

Reittikohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finncomm Airlinesin ATR 42:n (OH-ATC) peräsin.

Finncomm Airlines tilasi kesällä 2005 ranskalais-italialaiselta ATR-yhteenliittymältä kahdeksan uutta ATR 42 -lentokonetta. Kokonaisarvoltaan 250 miljoonan Yhdysvaltain dollarin sopimukseen sisältyi myös optio kahdeksan koneen lisätilauksesta.[45]

Joulukuussa 2006 vastaanotettu neljäs kone jäi tilauksen viimeiseksi ATR 42 -koneeksi, koska viimeiset neljä alkuperäisen tilauksen kahdeksasta koneesta ja kolme kahdeksasta optiosta vaihdettiin ATR 72 -koneiksi. Tammikuussa 2008 yhtiö ilmoitti tilanneensa viisi uutta ATR 72-500 -konetta. Yhtiön ATR-laivasto olisi näin ollen koostunut neljästä ATR 42- ja kahdestatoista ATR 72 -koneesta.[46] Uusilla ATR 42- ja ATR 72 -koneilla korvattiin kaupallisen käyttöikänsä loppupuolella olleet Saab 340:t Suomen sisäisillä reiteillä. Lisäksi uusilla ATR-koneilla kasvatettiin kapasiteettia ja lisättiin vuoroja sekä avattiin uusia reittejä.

Marraskuun alussa 2009 Finncomm ilmoitti siirtyvänsä suurempiin suihkukoneisiin ja korvaavansa kahdella 76-paikkaisella Embraer 170 koneella laivaston kaksi 49-paikkaista Embraer ERJ 145 -suihkukonetta. Ensimmäinen Embraer 170 aloitti liikenteen marraskuussa 2009 ja seuraava liittyi laivastoon tammikuussa 2010.[12] Embraer 170 -koneet vuokrattiin Finnairilta. Finncomm Airlinesin laivasto koostui tällöin neljästä ATR 42 -koneesta ja yhdeksästä ATR 72-koneesta sekä kahdesta Embraer 170 -koneesta. Finncomm Airlinesin laivaston keski-ikä oli tässä vaiheessa kaksi vuotta.[47]

Finncomm Airlinesin laivasto kesäkuussa 2011[47]
Konetyyppi Käytössä Tilauksia Istuimia Rekisterit Huomioita
ATR 42-500 4 0 48 OH-ATB–ATD
ATR 72-212A (-500) 9 3[48][49] 68–72 OH-ATE–ATM
Embraer 170 2 0 76 OH-LEI ja OH-LEK Aikaisempi käyttäjä Finnair.

Laivastosta poistuneet koneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finncomm airlinesin entiset koneet[50]

Konetyyppi Käytöstä poistuneita Istuimia Rekisterit Laivastossa vuosina Huomioita
Cessna 402 1 6 OH-CHS -
Embraer 145LU 2 49 OH-EBE, OH-EBF 2003–2009 Aikaisempi käyttäjä Crossair.
Mitsubishi MU-2N 2 7 OH-STA, OH-WBA -
Saab 340A 2 33 OH-FAE, OH-ISE Poistuivat vuonna 2007
Saab 340B 1 34 OH-FAF Poistui loppuvuodesta 2007
ATR 42-500 1 48 OH-ATA Poistui loppuvuodesta 2011

Kilpailu omistajuudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 2010 AirBaltic ilmaisi kiinnostuksensa ostaa Finncomm.[11] Suomen kansallinen lentoyhtiö ja Finncommin yhteistyökumppani Finnair ilmoitti puolestaan, että sillä on etuosto-oikeus Finncommin osakkeisiin. Finnair pyrki estämään Finncommin siirtymisen AirBalticin omistukseen. Finnair haki heinäkuun lopulla 2010 Helsingin käräjäoikeudelta päätöksen väliaikaisesta turvaamistoimesta, joka esti Finncommin osakkeiden myynnin muille kuin toisille pääosakkaille tai Finnairille. Esto päättyi elokuussa 2010.

Helsingin Sanomat uutisoi 31. heinäkuuta 2010 AirBalticin aloittavan yhteistyön Finncomm Airlinesin kanssa. Uuden yhteistyökuvion myötä Finncomm Airlinesin lennot Helsingistä Poriin, Seinäjoelle ja Jyväskylään olisivat loppuneet elokuussa 2010. Samaisen uutisen mukaan yhtiö harkitsisi omien yhteyksiensä lopettamista Helsingistä Varkauteen, Savonlinnaan, Vaasaan ja Kokkolaan. Vastaavasti Finncomm Airlines olisi aloitanut lennot Helsingistä Ouluun 8 kertaa päivässä ja Helsingistä Rovaniemelle kuudesti päivässä.

Uutinen lentojen paniikinomaisesta lopettamisesta tuli yllätyksenä Porin ja Seinäjoen yrityksille, eikä katkeria sanoja säästelty. Muun muassa Porin Sampo-Rosenlewin toimitusjohtaja Jali Prihti kärjistää, että mikäli lentokoneella ei pääse Helsingistä Poriin ja takaisin, niin samalla voi yhtiön pääkonttorinkin siirtää Algeriaan.[51] Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn väläyttää mahdollisuutta, että Atria siirtäisi joitakin toimintoja pois Seinäjoelta säännöllisen lentoyhteyden puuttumisen takia.[52]

Finncomm Airlines ei vastannut Finnairin tekemään tarjouspyyntöön muutamalle reitilleen. Näin ollen Finnair uhkasi siirtyä käyttämään englantilaisen Flyben laivastoa muun muassa reiteillä Helsingistä Tampereelle, Tallinnaan ja Turkuun. Tämä ei kuitenkaan toteutunut.

Syyskuussa 2010 Finnair ilmoitti solmineensa aiesopimuksen, jolla se ostaa koko osakepääoman yhtiöistä, jotka omistavat Finncomm Airlinesin käyttämät lentokoneet. Lisäksi Finnair ilmoitti ostavansa 20 % osuuden Finncomm Airlines lentoyhtiöstä. Kaupan arvoksi ilmoitettiin 38 miljoonaa euroa. [53] Kauppa ei toteutunut.

Flybe Nordic -kauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1.7.2011 Finnair ja Flybe ilmoittivat ostavansa Finncommin koko lentotoiminnan. Flybe omistaa 60 % ja Finnair 40 % uudesta Flybe Nordic -nimisestä yhtiöstä, josta tuli Finncomm Airlinesin uusi omistaja.[54] Yhtiöiden omistajat vakuuttivat, että Finncommin reitit tulevat säilymään, joskin jokaisen reitin tulee olla liiketaloudellisesti kannattava.[55] Finncomm Airlines Oy:n uusi nimi on ollut 27.10.2011 alkaen Flybe Finland Oy. [56]

Kauppasumma oli 25 miljoonaa euroa käteisenä. Lisäksi lentokoneista maksettiin 104 miljoonaa euroa, josta vähennettiin 70 miljoonan velkavastuu. Finncommin omistajat saivat kaikkiaan siis 59 miljoonaa euroa. Suurimman osan jakoivat Juhani Pakari ja Jaakko Keskinen yhtiöidensä kautta, yhteensä 26 miljoonaa euroa. PSS Trade Oy sai noin 10 miljoonaa euroa. Jarkko Haukkalan omistama Länsi-Suomen Yrityspalvelu sai myynnistä noin 9,5 miljoonaa. Martti Lepistön osuus oli reilut seitsemän miljoonaa ja Avicon Oy sai kymmenen prosentin osuudella 5,9 miljoonaa.[57]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Finncomm tukkii kapteenipulan eläkeläisillä Taloussanomat. Viitattu 10.4.2008.
  2. Cessna 402 (OH-CHS) Airliners.net-palvelussa
  3. Mitsubishi MU-2 (OH-WBA) Airliners.net-palvelussa
  4. Mitsubishi MU-2 (OH-STA) Airliners.net-palvelussa
  5. Finncomm Airlines hankkii oman laivaston Tekniikka & Talous. Viitattu 3.11.2008.
  6. Finncomm teki ensimmäisen Embraer-lentonsa Lentoposti.fi. 9.11.2003. Viitattu 4.10.2017.
  7. Finncomm lehdistötiedote: Ensimmäinen ATR-42-500 on saapunut Finncomm Airinesin laivastoon Finncomm. Viitattu 4.8.2007.
  8. Finncomm turvautuu irlantilaisten apuun www.ksml.fi. Viitattu 3.11.2008.
  9. Finncomm Airlines lopettaa lennot Saab- kalustolla lennalomalle.com. Viitattu 28.12.2007.
  10. Finncomm Airlines ja Finnair syventävät yhteistyötään Taloussanomat. Viitattu 4.8.2007.
  11. a b Sinervä, Ilkka: Air Baltic kärkkyy Finncommin omistajaksi. Kauppalehti.fi. 16.7.2010 15:10. Helsinki: Kauppalehti Oy. Viitattu 23.7.2010.
  12. a b Isompia lentokoneita Kemi/Tornio-Helsinki -lentoreitille Kauppalehti. Viitattu 7.11.2009.
  13. Helsingin Sanomat: "Lentoja lopettava Finncomm aloittaa yhteistyön AirBalticin kanssa" 31.7.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.8.2010. fi
  14. Helsingin Sanomat: "Finnair turvaa Finncomm-yhteistyön jatkon yrityskaupalla" 9.9.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.9.2010. fi
  15. Taloussanomat: "Finncomm palaa sittenkin Seinäjoelle" 13.8.2010. Taloussanomat. Viitattu 9.9.2010. fi
  16. Finnairin Finncomm-järjestelyt viivästyvät Taloussanomat. 8.12.2011.
  17. Lehdistötiedote: Finncomm Training Academy aloittaa 29.9.2006. Finncomm Airlines. Viitattu 13.7.2007.
  18. Finncomm Airlinesin vastuuhenkilöt Fonecta Inoa. Viitattu 3.11.2008.
  19. Lentoyhtiön tulos sakkasi kovassa vauhdissa Kauppalehti. Viitattu 9.9.2010.
  20. Finncomm Airlines aikoo tuplata liikevaihtonsa Kauppalehti. Viitattu 4.8.2007.
  21. a b Finncomm ja Aer Arann yhteistyosopimukseen Finncomm Airlines. Viitattu 3.10.2008.
  22. Kotimaan liikenteessa kasvua yli 60% Finncomm Airlines. Viitattu 3.10.2008.
  23. Lappeenrannan reittilennot alkavat taas MTV3. Viitattu 20.10.2008.
  24. Yrityshaku Viitattu 7.11.2009.
  25. Verkkokauppa avataan 19.1.2006. Finncomm Airlines. Viitattu 4.8.2007.
  26. Hinnat alk. 39e 30.8.2007. Finncomm Airlines. Viitattu 30.8.2007.
  27. Taloussanomat: Finncomm Airlines ja Finncomm syventävät yhteistyötään 13.7.2007. Taloussanomat. Viitattu 4.8.2007.
  28. Info Finncomm. Viitattu 10.10.2009.
  29. Lisää lentoja Vaasaan kesällä- Finncomm airlines kasvoi alkuvuonna Finncomm Airlines. Viitattu 4.8.2007.
  30. Lappeenrannan reittilennot alkavat taas MTV3. Viitattu 20.10.2008.
  31. Pöntinen, Petri: Finnairin liittolaiselle sattunut vakavia vaaratilanteita Suomen Kuvalehti. Viitattu 4.8.2007.
  32. Lentoyhtiö Finncommille rajoituksia vaaratilanteiden takia MTV3. Viitattu 20.10.2008.
  33. Onnettomuustutkintakeskus: Kiitotieltä sivuun ajautuminen Seinäjoella 11.12.2006 (Tiedote C 7/2006 L) Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 2.8.2007.
  34. Jyri Raivio: Finncommin kone oli mennä metsään Seinäjoella 9.1.2007 22:00. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.2.2007.
  35. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus D 1/2007 L 16.7.2007
  36. Ilmailuhallinto: Lentotoiminnan rajoittaminen yhtiönne ATR 42 koneilla (Kirje Finnish Commuter Airlines Oy:lle; Dnro 4/40/2007) 9.1.2007. Suomen Kuvalehti. Viitattu 26.1.2007.
  37. Finnish Commuter Airlines Oy: Lentotoimintarajoitukset Finncommin lentotoimintaan (Kirje Ilmailuhallinnolle) 8.1.2007. Suomen Kuvalehti. Viitattu 26.1.2007.
  38. Finncomm aloittanut lentäjiensä täydennyskoulutuksen YLE Uutiset. 18.02.2007 18:53. Yleisradio Oy. Viitattu 19.2.2007.
  39. Finncomm ja ympäristö Finncomm. Viitattu 12.7.2007.
  40. ATR: The Green Power of Tomorrow ATR. Viitattu 5.9.2007.
  41. ATR: ATR The Optimum Choice for a Friendly Environment ATR. Viitattu 5.9.2007.
  42. Finncomm Airlines: "Kohteemme." www.fc.fi. Viitattu 24.7.2010.
  43. Kampanjat Finncomm Airlines. Viitattu 3.10.2008.
  44. Finncomm Airlines aloittaa lennot Vilnaan Lennälomalle.com. Viitattu 18.10.2009.
  45. Kahdeksan uutta lentokonetta 13.6.2005. Finncomm Airlines. Viitattu 4.12.2006.
  46. Finncomm tilaa viisi uutta ATR-lentokonetta 21.1.2008. Finncomm Airlines. Viitattu 8.2.2008.
  47. a b Finncomm Airlines: "Laivasto." www.fc.fi. Viitattu 24.7.2010.
  48. Finncomm tilaa viisi uutta ATR-lentokonetta Finncomm Airlines. Viitattu 31.8.2008.
  49. Finncomm Airlines signs five ATR-72-500s. ATR. Viitattu 3.9.2008. (englanniksi)
  50. Finncomm Airlines Fleet CH-Aviation. Viitattu 17.10.2009.
  51. Lentojen lopetus sapettaa puimuritehtaalla Yle Uutiset. Viitattu 3.8.2010.
  52. Atria tuskailee lentoliikenteen katoamista Seinäjoelta Yle Uutiset. Viitattu 3.8.2010.
  53. Finnair solmi aiesopimuksen Finncommin ostamisesta OMXgroup Uutiset. Viitattu 26.2.2011.
  54. Finnair, Flybe to buy Finnish regional carrier Reuters. Viitattu 2.7.2011.
  55. Finncomm-kaupan osapuolet vakuuttavat Suomen reittien säilyvän Yle. Viitattu 2.7.2011.
  56. Flybe Finland Oy:n yritysrekisteritiedot (Y-tunnus 0955641-9)
  57. Finncomm-kaupasta miljoonavoitot Pohjanmaalle Kauppalehti. Viitattu 2.7.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Finncomm Airlines.