Lepsämä

Lepsämä on maalaiskylä Nurmijärvellä. Yli 2 000 asukkaan kylästä on kolme kilometriä itään Nurmijärven toiseen maalaiskylään Perttulaan ja viisi kilometriä kaakkoon Nurmijärven kunnan suurimpaan taajamaan Klaukkalaan, johon kuuluu Lepsämän vieressä oleva Lintumetsän asutusalue. Lepsämästä länteen mentäessä alkaa Vihdin kunnan raja.

Lepsämän peltomaisemaa.

Palvelut

Kylässä sijaitsee Lepsämän koulu, jonka vanha päärakennus on peruskorjattu. Koulua on laajennettu 1980-luvulla, jolloin rakennettiin luokkatila ja jumppasali. Luokkia ja ruokasalin sisältävä uusi talo rakennettiin vuonna 2000. Aiemmin Lepsämässä oli muun muassa myös kauppa, kaksi pankkia ja posti. Lepsämä on kasvanut viime vuosina varsin voimakkaasti, vuonna 2005 Lepsämä oli koko Suomen nopeimmin kasvava kylä.

Luonto

Lepsämän kylä on muodostunut jokilaaksoon, jonka pohjalla kiemurtelee nykyään kovin pieneksi kutistunut Lepsämänjoki, eräs Vantaanjoen sivuhaaroista. Jokilaakson rinteet on vuosisatojen varrella raivattu pelloiksi ja perinteinen vanha asutus on sijoittunut laakson reunoille, siihen missä kalliot alkavat. Lepsämänjoki tulvii keväisin ja on siksi suosittu muuttolintujen levähdyspaikka. Lepsämänjoen jokilaakso on tunnustettu kulttuurimaisemaksi, jonka vuoksi mm. uusimmassa seutukaavassa jokilaakson alue on rakennuskiellossa, jottei upea jokimaisema tuhoutuisi uusien talojen myötä. Klaukkalan Lintumetsä, joka sijaitsee Lepsämän vieressä ei kuulu itse kylään.

Kuuluisia lepsämäläisiä

• Kalle Juhonpoika Johansson (Eno Kalle), 1900-luvun alussa elänyt arkkiveisujen tekijä
• Marko Reijonen eli Suomen vuoden 2009 euroviisuedustaja Waldo
• Matti Vanhanen
• Antti Kalliomäki
• Hannele Lauri
• Dome Karukoski

Lepsämän rosvot

Kuuluisat Nurmijärven rosvot olivat pääasiassa Lepsämästä lähtöisin. Södergårdin kartanon nuorin poika Mikko jäi 1820-luvulla perinnönjaossa toiseksi veljelleen Johanille ja alkoi muutaman ystävänsä kanssa varastella torpista omaisuutta, lähinnä vaatteita ja kankaita. Joukko kasvoi ja sai vahvistusta. Mukaan tuli Heikki Krig (s. Henrik Hjorth eli Riikin Heikki), joukon tunnetuin mies. Aluksi lähes harmittomat rötöstelyt saivat lopuksi niin raakoja piirteitä (kuten pahoinpitelyjä, kidutuksia ja tappoja), että paikalliset viranomaiset pyysivät valtiovallan apua rosvojahtiin. Niinpä autonominen Suomi lähetti avuksi lähes 700 venäläissotilasta. Jahtiporukka vaati käyttöönsä paikallisilta asukkailta majoitustiloja ja ruokaa. Osa torppareista ja talonpojista tuskastui sotilaisiin ja avusti salaa rosvoja toimittamalla heille ruokaa ja antamalla majapaikan. Lopulta jahti tuotti tulosta ja rosvot vietiin Hämeen Linnaan vankilaan. Siellä he muun muassa järjestivät vankilakapinan ja olivat vähällä polttaa koko linnan. Joukon jäsenille tuomittiin rangaistukseksi raippoja ja kuolemantuomioita, jotka sittemmin muutettiin karkotuksiksi Siperiaan. Myös vankilatuomioita annettiin jutun selvitysvaiheessa 1822. Riikin Heikki päätti rötöstelynsä jo vankilakapinan aikana ja välttyi tuomiolta.

Lähteet

• Heikki Ylikangas: Nurmijärven rosvot. Maankuulun rikollissakin nousu ja tuho 1820-luvun Suomessa (2003)
• Tuomioja, Erkki: Heikki Ylikangas: Nurmijärven rosvot. Maankuulun rikollissakin nousu ja tuho 1820-luvun Suomessa tuomioja.org. Viitattu 17.5.2009.

Aiheesta muualla

Lepsämän kylän sivut: www.lepsama.fi

Nurmijärven kylät