Röykkä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Röykkä
Röykän koulu
Röykän koulu
Pinta-ala 3,74[1] km² 
Väkiluku 1 591[1]
Väestötiheys 425,4 as./km²
Postinumero(t) 05100
Lähialueet Leppälampi, Kiljava, Rajamäki, Perttula ja Vihdin Vihtijärvi

Röykkä on lähes 2 000 ihmisen asuttama taajama Nurmijärven kunnan luoteisosassa, melko lähellä Vihdin kunnanrajoja. Lännessä, Korventien varrella sijaitsee Leppälammen kylä. Taajaman itäpuolella puolestaan sijaitsee Vaaksinjärvi.

Röykässä on muun muassa alakoulu, ruokakauppa, huonekaluliike, kebab-pizzeria Kulma ja partureita. Sääksjärvellä sijaitseva "Röykänranta", virallisesti Kotolahti, on suosittu uimaranta Röykässä. Röykänranta on rauhoitettu moottoriveneiltä. Röykänrannan pohjoisrannalla on Rakkaudenhautana tunnettu eli Kytäjän kartanon tyttären yksityinen hauta. Röykän suurin ja kasvavin asuinalue on Kassakumpu, jossa sijaitsee toistaiseksi kylän ainoat pienkerrostalot omikotitalojen oheessa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Röykän taajamaa esittävä kartta.

Taajaman halki kulkee Lopentienä tunnettu seututie 132 ja sen pohjoisosan vierestä kulkee Hangon ja Mäntsälän välinen valtatie 25.

Etäisyyksiä Röykästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Junaraide lakkautetun rautatieaseman läheisyydessä.

Röykän alueen tunnettu historia alkaa vuodesta 1540, jolloin Korven kylässä olevat talot Ali-Korpi ja Yli-Korpi mainitaan verotusluetteloissa. Ali-Korven isäntänä oli Juho Juhonpoika vuosina 1540–1555. Merkittävää Röykän kylän synnylle oli Suomen ensimmäisen keuhkotautiparantolan eli Nummelan parantolan perustaminen ja sen asiakkaiden ja vieraiden tarpeisiin perustetun Röykän aseman syntyminen 1900-luvun alussa. Tällöin aseman kupeeseen kehittyi "Röykän suokaupunkina" tunnettu alue.

1960-luvulla kylässä oli kolme pankkia, kaksi kauppaliikettä, V. Kumpulainen Oy:n vaihdetehdas sekä Lin-Pukineen tekstiilitehdas, joka toimi alun perin kansakouluksi rakennetun talon tiloissa. Koulu siirtyi parin vuosikymmenen ajaksi Korven kylään muutaman kilometrin päähän talon käytyä pieneksi; nykyinen koulu noin kilometrin päässä alkuperäisestä on uudisrakennus. Tekstiilitehdas suljettiin jo 1960-luvun lopuilla, ja vaihdetehdas siirtyi uudistiloihin Riihimäelle keväällä 1975. Tehdasrakennukseen sijoittui Styroxtehdas, joka tuhoutui tulipalossa keväällä 1988; sen tilalle rakennettiin uusi, edelleen toimiva seuraavana syksynä.

Tekstiilitehtaan talon osti taksiautoilija Eino Tekkala, joka rakensi taloon kylän ensimmäisen taksiradiokeskuksen; hän liikennöi talosta käsin 1970-luvun lopulle, kunnes jäi eläkkeelle. Kauppaliikkeiden naapurina oli pienessä huvilassa asuva parturikampaaja, joka olikin erittäin suosittu; hän supisti palveluaan 1970-luvun lopuilla iän karttuessa, mutta miltei loppuun asti hänellä oli muutama vakioasiakas. Lopulta 1980-luvulla hän jäi eläkkeelle ja muutti paikkakunnalta. Pankit sulkeutuivat yksi kerrallaan vuosina 1980–2002; postitoimisto muuttui elintarvikeliikkeen hoitamaksi asiamiespostiksi.

Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Röykän entisen sairaalan eli Nummelan keuhkotautiparantolan rakennukset.

Kylässä on Bruno Granholmin piirtämä Hyvinkää–Hanko-rautatien rautatieasema (Röykän rautatieasema). Itse rata vihittiin käyttöön vuonna 1873, ja Röykän asema otettiin käyttöön vuonna 1911. Asema suljettiin vuonna 1967; se oli satunnaisessa käytössä, mm. työsiirtolana, asuntoina ja varsin pitkään tyhjillään. Vuonna 2000 kulttuuriohjaaja Reetta Naumanen ja muusikko Joe-Poika Westerbacka ostivat autioituneen ja akuutin remontin tarpeessa olevan asemarakennuksen ja alkoivat kunnostaa sitä kodikseen. Westerbacka ja Naumanen myivät aseman malli ja juontaja Ellen Jokikunnakselle vuonna 2007. Nykyään Westerbacka ja Naumanen omistavat Urjalan rautatieaseman.

Kylän halki kulkevan Vanhan Lopentien varressa Salervon kotiin johtavan paikallistien, Vaaksintien, risteyksessä oli hänen piirustuksiensa mukaan rakennettu omaleimainen penkein varustettu katos linja-autopysäkillä. Rakennukseen sijoitettiin myöhemmin kolikoilla toimiva yleisöpuhelin; juopuneet polttivat rakennuksen 1980-luvun alkupuolella. Kunta puratti perustusten jäännökset. Vastapäätä sijainneet, tyhjilleen jääneet kaksi kioskirakennusta purettiin tarpeettomina hiukan myöhemmin.

Kylän pohjoislaidassa, lähellä Vihdin rajaa, sijaitsee entinen Röykän sairaala, joka nykyään toimii majoituspaikkana nimellä Forenom Hostel Röykkä.[2]

Tunnettuja asukkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Röykän kansallisesti tunnetuimpiin asukkaisiin kuului kirjailija Elmer Diktonius (1896–1961), joka asui Tuomistonojalla.

Kylässä asui vakituisesti useitakin huomattavia henkilöitä; tunnetuimmat olivat keskustan kansanedustaja, maanviljelysneuvos Matti Mattila sekä arkkitehti Toivo Salervo.[3] Monet kylässä asuneet koululaiset, jotka keräsivät kasveja Röykän metsistä, tutustuivat Salervoon: eläkeläisenä arkkitehti saattoi paneutua mieliharrastukseensa eli maalata vesivärein kuvia luonnonkasveista metsissä; hänellä oli aina aikaa keskustella uteliaiden lasten kanssa ja kertoa eri kasveista. Hänen vilpitön ja teeskentelemätön käytöksensä teki hänestä koko kylän epävirallisen "isosedän".

Myös tunnettu ja suosittu näyttelijä Leo Jokela, jolla oli kesämökki juuri kunnanrajan takana Vihdin puolella, oli usein tavattu ja suosittu kesävieras niin Röykän kaupoissa kuin kylän muissakin palveluissa. Myös TV:n viihdeformaateista tunnettu Ellen Jokikunnas on Röykän asukas.

Röykässä asuu myös Formula 3:ssa menestynyt ex-kilpa-autoilija Jorma "Bisse" Airaksinen. Bisse piti 1980- ja -90-luvuilla Röykässä legendaarista keskiolutbaari Bissen grilliä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2018 Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019. [vanhentunut linkki]
  2. Forenom Hostel Röykkä forenom.com. Viitattu 20.7.2023.
  3. Vaaksinjärvi - geokätköily Geocaching.com. Viitattu 26.3.2019.
  4. grilliä

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]