Vihtijärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo vihtiläisestä kylästä. Vihtijärvi on myös kylä Vehmaalla.

Vihtijärvi on Vihdin noin 500 asukkaan kylä,[1] joka sijaitsee kunnan koillisosassa Lopen rajalla. Matkaa Vihdin kirkonkylään on noin 24 km ja Nummelan keskustaan noin 30 km. Kylän kautta kulkevat seututie 132 (1950-luvun lopulle saakka valtatie 3) Vantaan Keimolasta Lopelle ja siitä erkaneva seututie 133 Karkkilaan. Vihtijärven korkein kohta on Rokokallio. Vihtijärvellä sijaitsee Vihtijärven VPK:n talo Nummitupa, jota käytetään harraste- ja juhlatilana.[2]

Vihtijärvellä sijaitsevan Hiiskulan kartanon perusti vuonna 1836 vapaaherra Arthur Wilhelm Klinckowström ostamalla Kourlaan kuuluneet Hurran, Kaupin, Syökärin ja Kuloin rälssitilat Carl Henrik Tollin konkurssipesästä. Vuonna 1869 kartanon osti nykyisen omistajan esi-isä, kollegionasessori, myöhemmin hovineuvos Alexander Wilhelm Brummer, joka myöhemmin osti myös Tervalammen säteritilan.[3]

Kahvila-ravintola Syökerin tupa Lopentien ja Karkkilantien risteyksessä.

Vihtijärven kyläyhdistys katsoi, että kylä sijaitsee syrjässä Vihdin kunnan päätaajamista, ja lähti ajamaan sen liittämistä Nurmijärven kuntaan, jonka raja sijaitsee Vihtijärven eteläosassa. Valtiovarainministeriön päätöksellä esitys hylättiin vuonna 2017 perusteena haitallinen vaikutus Vihdin kunnan talouteen.[4][5] Vihdin kunnanhallitus myönsi joulukuussa 2018 valtuudet sopimusneuvottelujen käynnistämisestä Nurmijärven kunnan kanssa Vihtijärven vesihuoltojärjestelmän järjestämisestä.[6]

Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihtijärven koulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihtijärven koulu on noin 50 oppilaan alakoulu.[7] Vihdin kunnan säästötoimet uhkasivat lopettaa Vihtijärven koulun toiminnan. Aktiivinen kyläyhdistys ryhtyi talkoisiin ja pelasti koulun muun muassa Hiiskulan kartanolta saadun taloudellisen tuen avulla.[8]

Kappeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihtijärven kylässä sijaitsee Vihdin luterilaisen seurakunnan kappeli ja hautausmaa. Vuonna 1961 valmistuneen tiilestä ja graniitista rakennetun 100-paikkaisen kappelin ovat suunnitelleet Tarja ja Esko Toiviainen, ja saliin vuonna 1975 valmistuneet urut on rakentanut Veikko Virtanen. Kappelin yhteydessä on erillinen kellotorni. Hiiskulan kartanon patruunan Hans Brummerin ehtojen mukaisesti lahjoituskiinteistön nimeksi tuli Anteron rukoushuone ja hautausmaa.[9]

Vuoden kylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenmaan liiton maakuntahallitus valitsi Vihtijärven vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 2010.[8] Vihtijärvi valittiin lisäksi myös koko Suomen vuoden kyläksi.[10][11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Lopentiestä maaseutuasumisen esimerkkialue" Nurmijärven Uutiset. Viitattu 21.10.2019.
  2. Vihtijarvi – Paikat ja tarinat – Historia ja kulttuuri – Nummitupa. Viitattu 21.10.2019.
  3. Vihtijarvi – Tietoa kylästä – Historia. Viitattu 21.10.2019.
  4. Muu päätös 3013/2017 Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 11.9.2019.
  5. Maria Aittoniemi: Vihti säilyttää kruununsa Vihdin Uutiset. Viitattu 11.9.2019.
  6. Vihtijärvi sai luvan Nurmijärven Uutiset. Viitattu 11.9.2019.
  7. Vihtijärven koulu Vihdin kunta. Viitattu 23.10.2019.
  8. a b Kyläkoulunsa pelastanut Vihtijärvi on vuoden uusmaalainen kylä YLE. Viitattu 23.10.2019.
  9. Vihtijarvi – Palvelut ja yritykset – Kappeli ja hautausmaa. Viitattu 21.10.2019.
  10. Vuoden uusmaalaiset kylät ja kaupunginosat vuodesta 1988. Uudenmaan liitto. Viitattu 21.10.2019.
  11. Tässä on vuoden kylä. Iltalehti, 29.8.2010. Viitattu 21.10.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]