Artur Vilhelm Klinckowström
Artur Vilhelm Klinckowström (8. toukokuuta 1807 Tukholma – 29. marraskuuta 1860 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri ja vapaaherra.[1]
Klinckowströmin vanhemmat olivat kenraaliluutnantti, vapaaherra Otto Wilhelm Klinckowström ja Sara Cuthbert ja puoliso vuodesta 1831 Lovisa Emilia Haasse. Klinckowström tuli lippujunkkariksi 1. Suomen jalkaväkirykmentin Turun pataljoonaan 1823. Hänet ylennettiin 1826 vänrikiksi Lappeenrannan ja myöhemmin Viipurin jalkaväkirykmenttiin ja siirrettiin 1828 Henkivartioväen Moskovan rykmenttiin. Sen riveissä hän osallistui Turkin sotaan 1828–1829. Klinckowström ylennettiin aliluutnantiksi 1830 ja siirrettiin alikapteenina Lappeenrannan jalkaväkirykmenttiin maaliskuussa 1832, mutta määrättiin jo toukokuussa 23. jalkaväkidivisioonan komentajan adjutantiksi Helsinkiin. Vuonna 1835 hänet siirrettiin Henkivartioväen Volynian rykmenttiin ja vuonna 1836 Suomen kenraalikuvernöörin nuoremmaksi adjutantiksi.[1]
Kapteeniksi Klinckowström ylennettiin 1839 ja everstiluutnantiksi 1844, jolloin hänet määrättiin palvelukseen Henkivartioväen Suomen tarkk’ampujapataljoonan 2. komppaniaan. Everstiksi 1846 ylennettynä Klinckowström siirrettiin Krementšugin jääkärirykmenttiin tammikuussa 1846 ja määrättiin maaliskuussa 2. suomenmaalaisen linjapataljoonan komentajaksi. Vuonna 1848 hänet siirrettiin 9. suomenmaalaisen linjapataljoonan komentajaksi. Klinckowström nimitettiin 1853 Suomen sotaväen ja luotsilaitoksen ylisotaoikeuden vakinaiseksi jäseneksi, armeijan jalkaväessä. Eron sotapalveluksesta hän sai kenraalimajurina joulukuussa 1856.[1]
Klinckowström omisti sekä Kärkniemen että Päistärpään allodiaalisäterit Karunassa vuodesta 1841 ja Hiiskulan kartanon Vihtijärvellä 1845–1860. Klinckowströmin suvun aatelisarvo laillistettiin Suomessa 1822 keisarin käskyllä. Suku merkittiin Suomen ritarihuoneeseen vuonna 1824 vapaaherrallisena sukuna numero 17.[1]
Maanviljelijä, valtiopäivämies Artur Emil Vilhelm Klinckowström oli Klinckowströmin ja Haassen poika.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Artur Vilhelm Klinckowström Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 16.2.2020)
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Artur Emil Vilhelm Klinckowström. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 17.11.2020.
|
