Suomen valtiovarainministeriö

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Valtiovarainministeriö)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valtiovarainministeriö
Finansministeriet (VM)
VM-tunnus fi-sv pysty sininen L100 RGB.png
Ministeri(t)
– Valtiovarainministeri Annika Saarikko
– Kuntaministeri Sirpa Paatero
Kansliapäällikkö Juha Majanen
Budjetti 21,4 mrd. € (2022)[1]
Työntekijöitä 420[2]
Osoite Snellmaninkatu 1, Helsinki
www.vm.fi
Valtiovarainministeriön pääasiallisena toimitilana on Valtioneuvoston linna.
Mitä saan veroeuroillani?

Valtiovarainministeriö (lyh. VM,[3] ruots. Finansministeriet, FM) on Suomen valtioneuvoston osa, jonka tehtävänä on valmistella Suomen hallituksen talouspolitiikkaa ja valtion talousarvio. Se pyrkii vakauttamaan talouden kehitystä sekä toimimaan verojärjestelmän asiantuntijana. Ministeriö vastaa myös valtion henkilöstöpolitiikasta, valtionhallinnon kehittämisestä, kunta- ja aluehallinnosta, julkisen hallinnon digitalisaatiosta sekä rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta.[4]

Valtiovarainministeriö sai alkunsa autonomian ajalla vuonna 1809, kun Suomeen perustettiin hallituskonselji, sittemmin Suomen senaatti. Hallituskonseljissa toimi talousosasto, jolle kuului maan yleinen hallinto.[5]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiovarainministeriötä johtaa valtiovarainministeri. Hallituksessa on usein myös toinen ministeri, jonka vastuualueelle kuuluu osa ministeriön asioista. Ministereiden työnjaosta sovitaan hallitusta muodostettaessa. Ministeriön ylin virkamies on valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen. Muita ministeriön korkeita virkamiehiä ovat hallintopolitiikan alivaltiosihteeri (Susanna Huovinen), kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri (Leena Mörttinen) sekä talouspolitiikan koordinaattori (Lauri Kajanoja). [6]

Ministeriössä työskentelee noin 420 henkilöä.[7] Ministeriö toimii Valtioneuvoston linnassa sekä Mariankadulla, Helsingin Kruununhaassa.[8]

Kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin johdolla toimiva koordinoiva johtoryhmä käsittelee ministeriön strategiset asiakokonaisuudet. Koordinoivaan johtoryhmään kuuluvat lisäksi alivaltiosihteerit, hallinto- ja kehitysjohtaja, talouspolitiikan koordinaattori sekä viestintäjohtaja. Valtiovarainministeriö on jakautunut seitsemään osastoon.[9], jotka ovat

  • kansantalousosasto
  • budjettiosasto
  • vero-osasto
  • rahoitusmarkkinaosasto
  • kunta- ja aluehallinto-osasto
  • julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT-osasto)
  • valtionhallinnon kehittämisosasto, jonka yhteydessä toimii valtion työmarkkinalaitos.

Osastojen johtamisesta vastaavat osastopäälliköt.[6]

Ministeriön sisäisestä hallinnosta vastaa kehittämis- ja hallintotoiminto, johon kuuluu myös viestintä. Suoraan johdon alaisuudessa toimivat EU-sihteeristö ja kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö. Lisäksi ministeriössä toimii valtiovarain controller -toiminto, joka on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja.

Valtiovarainministeriön hallinnonala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla työskentelee yli 12 000 henkilöä. Näistä suurin osa on vero- ja tullihallinnon palveluksessa.[10]

Virastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiöt ja liikelaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahastot ja muut laitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituskonseljin talousosasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hallituskonselji

Suomen valtiovarainministeriön historia alkaa 1809 muodostetusta hallituskonseljista (vuodesta 1816 Keisarillinen Suomen senaatti). Sen talousosaston valtiovaraintoimituskunta muutettiin maan itsenäistyttyä valtiovarainministeriöksi. Myös 1809 perustetun hallituskonseljin kamaritoimituskunnan tehtävät siirrettiin sen lakkauttamisen yhteydessä vuonna 1917 valtiovarainministeriölle.[17]

Keskushallinnon toimikenttä oli suppea, ja talousasioilla oli siinä merkittävä osa. Kolmen toimituskunnan (valtiovarain-, kamari- ja tili- sekä sotilas) tehtävät liittyivät valtiontalouteen. Esimerkiksi sotilastoimikunta hoiti ruotujakoisen armeijan lakkauttamisen jälkeen armeijan taloutta, mihin kuului huomattava veronkanto- ja varainhoitotehtävä.[17] Sotilasmenot olivat tuolloin valtiontalouden suurin menoerä.[18] Valtiovaraintoimituskunnan tehtäväkenttä ulottui valtiontalouden (budjetti ja menot) ulkopuolelle myös talous- ja elinkeinopolitiikkaan.[18] Valtiontalouden tulot kuuluivat pääosin kamaritoimituskunnan tehtäviin. Se valvoi veronkantoa sekä tarkasti maakirjoja ja muita yleisiä tilejä pitäen kirjaa myös konseljin menoista. Lisäksi sen toimintaan kuului henkikirjat ja väkilukutilastolaitos.[18]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo: Valtionrakentaja: Valtiovarainministeriön historia I. Valtiovarainministeriö, 2009. ISBN 978-951-37-5568-3

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tutkibudjettia.fi Valtiovarainministeriö. Viitattu 15.5.2022.
  2. Ministeriö työpaikkana Valtiovarainministeriö. Viitattu 25.09.2022.
  3. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 31.5.2013.
  4. Ministeriö Valtiovarainministeriö. Viitattu 25.9.2022.
  5. Historiaa Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 4.9.2009. Viitattu 28.11.2009.
  6. a b Johto ja organisaatio Valtiovarainministeriö. Viitattu 15.7.2016.
  7. Ministeriö työpaikkana Valtiovarainministeriö. Viitattu 25.9.2022.
  8. Yhteystiedot Valtiovarainministeriö. Viitattu 25.9.2022.
  9. Osastot Valtiovarainministeriö. Viitattu 15.7.2016.
  10. Hallinnonala Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 7.1.2010. Viitattu 28.11.2009.
  11. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.2.2013.
  12. Yhtiöt ja liikelaitokset Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 2.6.2008. Viitattu 28.11.2009.
  13. a b c d 2 § Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset, rahastot, yhtiöt ja muut toimielimet Valtioneuvoston asetus valtiovarainministeriöstä 26.6.2003/610. 15.11.2007/1023. Finlex. Viitattu 28.11.2009.
  14. Hallinto ja organisaatio 7.8.2008. Kuntien eläkevakuutus. Arkistoitu 25.11.2009. Viitattu 28.11.2009.
  15. 5 § Valtuuskunta Laki Kuntien takauskeskuksesta. 3.11.2006/944. Kuntien takauskeskus. Arkistoitu 7.10.2007. Viitattu 28.11.2009.
  16. Laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta (254/1993). Finlex. Oikeusministeriö. Viitattu 28.11.2009.
  17. a b Valtionrakentaja: Valtiovarainministeriön historia I, s. 16–17.
  18. a b c Valtionrakentaja: Valtiovarainministeriön historia I, s. 19.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo: Kriisinselvittäjä: Valtiovarainministeriön historia II. Valtiovarainministeriö, 2009. ISBN 978-951-37-5569-0

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]