Tämä on suositeltu artikkeli.

Haukilahti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Haukilahti
Gäddvik
Kaupungin kartta, jossa Haukilahti korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Haukilahti korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Tapiola
Koordinaatit 60°9′46″N, 24°46′30″E
Kaupunginosa nro 14[1]
Pinta-ala 3,2 km² [2]
Väkiluku 5 717 [3]
Väestötiheys 1 787 as./km²
Postinumerot 02170[4]
Lähialueet Matinkylä, Niittykumpu, Olari, Tapiola, Westend

Haukilahti (ruots. Gäddvik) on Espoon kaupunginosa, joka kuuluu Suur-Tapiolan suurpiiriin. Kaupunginosa sijaitsee Suomenlahden rannalla, ja sen maa-alue on vanhaa maankohoamisaluetta, joka on kohonnut merestä viimeisen jääkauden jälkeisinä vuosituhansina. Kaupunginosaa reunustavat 20–30 metrin korkuiset mäet, jotka nousivat ensimmäisenä merenpinnan yläpuolelle. Haukilahdessa oli vuoden 2015 alussa 5 745 asukasta, ja sen väestötiheys oli 1 795 henkilöä neliökilometriä kohden.

Haukilahden moderni historia alkaa noin 1500-luvulta, mutta alueen kehitys nykytilaansa on tapahtunut pääosin vasta toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin kaupunginosaan rakennettiin paljon uusia omakoti-, rivi- ja kerrostaloja. Haukilahti kasvoi sotien jälkeen pienestä helsinkiläisten lomanviettopaikasta noin 6 000 asukkaan esikaupunkialueeksi, minkä seurauksena alueen pääelinkeino muuttui maanviljelystä nykyiseen palvelu- ja kaupan alan liiketoimintaan.

Maantiede, luonto ja geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gräsanoja laskee Haukilahden sataman pohjukkaan

Haukilahden pinta-ala on 3,2 neliökilometriä.[2] Kaupunginosa rajautuu lännessä Matinkylään, idässä Westendiin ja pohjoisessa Niittykumpuun. Haukilahden eteläpuolella avautuu Suomenlahteen kuuluva Miessaarenselkä, joka on saanut nimensä selän eteläpuolella sijaitsevasta Miessaaresta. Haukilahden ja Matinkylän rajalla virtaava Gräsanoja laskee Haukilahden satama-altaaseen.[5]

Haukilahden kaupunginosan reunoja kiertävät jono 20–30 metrin korkuisia kallioalueita (Hauenkallio, Telamäki, Rajakallio, Pitkänkallio). Näiden alueiden väliin jää matalia painautumia (5–15 m merenpinnasta). Kaupunginosan matalimmat alueet sijaitsevat Telaniityllä ja Pattisten puistossa, joka on Haukilahden maatunut lahdelma. Kaupunginosan alueen maaperää hallitsevat nykyisin matalien alueiden savimaa ja korkeiden paikkojen kalliot, joiden päällä on paikoittain ohut karikekerros.[6]

Haukilahden maanmuodot ovat kokonaisuudessaan muotoutuneet viimeisimmän jääkauden jälkeen alueen kohotessa merestä maannousemisen seurauksena. Alue muodostui tuhansien vuosien aikana alkuun Litorinameren ulkosaareksi, josta tuli myöhemmin kookas sisäsaari maankohoamisen jatkuessa. Haukilahden alue oli edelleen saari ajanlaskun alun aikoihin noin 2 000 vuotta sitten, kun merenpinta oli 7–8 metriä nykyistä korkeammalla.[6]

Kaupunginosan kasvillisuutta hallitsivat 3 000–4 000 vuotta sitten jalot lehtipuut, jotka hävisivät ilmaston kylmentyessä. Metsien rehevyys niukkeni, jolloin valoisat mäntyjen ja koivujen hallitsemat sekametsät valtasivat Haukilahden alueella sijainneet saaret. Joitakin vuosisatoja ennen ajanlaskun alkua Haukilahden alueen ilmasto alkoi jäälleen muuttua merelliseksi ja alueelle levisivät tiheät kuusikot. Samalla Pitkänkallionmäen luoteispuolella sijainnut merenlahti alkoi soistua.[6]

Haukilahden kerrostaloalueet sijoittuvat sataman länsipuolelle Mellstenin rantatielle, Pitkänkallionmäen ja Hauenkallionmäen korkeimmille kohdille sekä Westendin rajalle ja Haukilahdenkadun varteen. Rivitaloalueita on muun muassa entisen Toppelundin palstan pohjoisosassa, Telämäen ja Pattistenpuiston alueilla sekä Pitkänkallionmäen ympärillä. Alueen liikerakennukset ovat Haukilahdenkadun varrella.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Haukilahden historia

Alueen ensimmäiset asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat ihmisen jättämät merkit Haukilahdessa ovat pronssikautiset röykkiöhaudat Hauenkalliolla vesitornin lähellä. Haukilahti oli tuolloin vielä kallioinen ja osin soistunut saari.[8] Gäddvikin kylä mainitaan ensi kertaa vuoden 1544 maakirjassa, jossa se oli merkitty kuulumaan Espoon keskiaikaiseen nimismiespitäjään, Finnovikeniin.[8] Gäddvik puuttuu kirjoista vuodesta 1560 aina vuoteen 1756, jolloin alueelle muutti virolaisia torppareita.[8] Haukilahden alueelle oli merkitty 1774 tehtyyn Gräsan kartanon maita esittävään karttaan kuusi torppaa.[9]

Venäjän vallan aika ja toista maailmansotaa edeltäneet vuosikymmenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaatopaikkana käytetty varastoluolan sisäänkäynti asema kahden alueella Länsiväylän läheisyydessä

Varakkaat helsinkiläiset alkoivat 1800-luvun lopulla perustaa Haukilahteen huviloitaan. Gräsan kartanon maista lohkottiin vuoteen 1917 mennessä 28 erillistä palstaa.[9] Vuonna 1924 valmistunut palstajako näkyy edelleen kaupunginosan tonttirakenteessa.[9]

Haukilahteen sijoittui myös Venäjän keisarikunnan rakentaman Krepost Sveaborgin maarintaman tukikohta XXXIV (34), jonka linnoitustyöt alkoivat ensimmäisen maailmansodan ollessa jo käynnissä keväällä 1916. Linnoitteita ei koskaan käytetty taisteluissa, ja asemat jäivät osin keskeneräisiksi venäläisten poistuessa Suomesta itsenäistymisen jälkeen 1918.[10]

Haukilahden kehitys pysyi pitkään muuta Espoota hitaampana, sillä sinne ei ollut nopeita maaliikenneyhteyksiä Helsingistä tai muualta Espoosta. Kulku Haukilahteen tapahtui vielä 1930-luvulla laivalla, mutta tilanne muuttui, kun valtio päätti 1932 rakentaa Jorvaksentien (nykyinen Länsiväylä) torjuakseen työttömyyttä Helsingin länsipuoleisilla alueilla. Uusi tie lyhensi matka-aikaa Helsinkiin merkittävästi[11] ja johti alueen palstoittamisen kiihtymiseen.[9]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strömberg-hakuvalonheitin Haukilahden Pitkänkallionmäellä helmikuussa 1940

Haukilahden Pitkänkallionmäelle sijoitettiin talvisodassa Helsingin ilmatorjunnan 51. Valonheitinpatterin seitsemäs jaos, jonka tehtävänä oli valaista Helsinkiin pimeän turvin pyrkiviä pommikoneita. Jaos aloitti toimintansa 13. lokakuuta 1939, kun se oli vastaanottanut kalustonsa.[12] Jaoksen lottakanttiini lopetettiin Moskovan rauhan solmimisen jälkeen maaliskuun lopulla ja sen miehistö kotiutettiin 5. huhtikuuta.[12] Haukilahden valonheitinpatteri palasi toimintaan jatkosodan alulla 12. heinäkuuta 1941 yleisen liikekannallepanon jälkeen.[13] Pitkänkallionmäen patteri osallistui myös Helsingin suurpommitusten torjuntaan. Haukilahden patterista vastasivat naislotat heinäkuun 1944 lopusta aina 15. lokakuuta 1944 saakka, jolloin patteri lopetti lopullisesti toimintansa.[13]

Sotien jälkeiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omakotitalojen rakentaminen lisääntyi voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun evakkoja alettiin asuttaa muualle Suomeen. Haukilahdesta lohkottiin tontteja muun muassa nykyisen Salakkatien alueelta, jonne asutettiin rintamamiehiä.[14]

Haukilahden rakennuskanta kasvoi selvästi 1950-luvulle tultaessa alueen parantuneiden liikenneyhteyksien ansiosta. Vuoden 1957 peruskartassa on nähtävissä Haukilahden pohjoisosaan syntyneet uudet pientaloalueet. Kaupunginosan tiestö oli vielä melko alkeellista, eteläosan rakentaminen hyvin vähäistä ja maankäyttö yleisesti ottaen suhteellisen tehotonta. Kerros- tai rivitaloja ei ollut vielä rakennettu. Haukilahden rantojen asutus oli pääasiassa huvilamuotoista ja kausiluontoista.[15] Uudenmaan lääninhallitus määräsi 4. toukokuuta 1950 Haukilahteen rakennuskiellon kaavan laatimista varten. Kiellon aikana tehtiin jonkin verran rakentamista poikkeusluvilla.[15]

1968 käyttöön otettu vesitorni

1960-luvulla asutus alkoi Jorvaksentien laidalla lisääntyä hiljalleen. Rannan lähellä oli vielä 60-luvun alussa maatila, kalastustila ja huvila-asuntoja ja Jorvaksentie oli ainoa tieyhteys Haukilahdesta Westendiin.[14] Kaupunginosan rakentaminen tapahtui 1960-luvun alkuvuosina yhden rivitalon vuositahdilla.[16] Haukilahden rakentaminen voimistui entisestään, kun Espoosta tuli kauppala 1963.[17] Kunnallinen kaavoitusmonopoli syntyi Espoossa 1966, kun oikeudet kaavoitukseen siirtyivät lääninhallitukselta kunnalle.[18] Tämän seurauksena kaikille asuinalueilla alettiin laatia yleiskaavaa, ja Haukilahden kaavan luonnos valmistui tammikuussa 1964. Kaavoituksen aikanakin rakennustoiminta jatkui poikkeusluvin.[17] Kaavaluonnoksessa suurin osa teistä oli jo merkitty nykyisille paikoilleen.[14]

1960-luvulla rakennettuja kerrostaloja Haukilahden rannassa

Nopeimman rakentamisen vaihe oli vuosina 1963–1967.[17] Haukilahden asuntokanta kasvoi 1960-luvulla noin 30-kertaiseksi, ja alueelle nousi yli 1 300 uutta asuntoa.[19] Uudet rakennukset olivat pääasiassa rivi- ja kerrostaloja.[19] Kaupunginosan maamerkiksi muodostunut vesitorni otettiin käyttöön syyskuussa 1968.[20] Haukilahden rakennuksia suunnittelemassa olivat muun muassa arkkitehdit Matti Aaltonen, Jaakko Laapotti ja Toivo Korhonen.[16]

1970-luvulta nykypäivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukilahden keskeisimmät alueet olivat jo 1970-luvun vaihteessa rakennettu.[17] Alueen ensimmäinen kaava saatiin voimaan vasta 6. toukokuuta 1974 sisäministeriön vahvistettua sen. Kaava lähinnä vahvisti jo valmistuneen rakentamisen tilan.[21] Sama 1974 vahvistettu kaava oli edelleen 2000-luvulla suurimmin osin voimassa Haukilahden alueella; muutokset ovat olleet lähinnä niin sanottuja yhden tai kahden tontin kokoisia ”postimerkkikaavoja”.[21] Rakennustahti hidastui, ja 1970-luvulla tuli enää 674 ja 1980-luvulla 411 uutta asuntoa.[19] Entisen Toppelundin palstan pohjoisosaan valmistuivat 1980-luvulla Toppelundin koulu, monitoimitalo Simpukka, Haukilahden kirjasto ja -päiväkoti.[21]

1990-luvun lama ja kaavoitetun rakennusmaan loppuminen vähensivät uusien asuntojen rakentamista, ja vuosikymmenen aikana uusia asuntoja nousikin puolet vähemmän 1980-lukuun nähden. Haukilahteen valmistuivat 1990-luvulla muun muassa uusi kauppakeskus Länsiviitta ja rannan läheisyydessä sijaitseva Toppelundin päiväkoti.[21] Haukilahden nykyinen satama vihittiin pitkien rakennustöiden jälkeen käyttöön elokuussa 1997.[22] 2000-luvulla uusia rakennuksia tuli enää alle 100, mikä johtuu pitkälti kaavoitetun maan loppumisesta alueella.[19]

Kaupunginosan rakennuskanta ei näyttänyt 2010-luvun alussa enää merkittävästi kasvavan, sillä alueelle oli tarkoitus rakentaa vain 32 uutta asuinrakennusta seuraavan vuosikymmenen aikana.[23] Espoon kaupunki kaavoitti toukokuussa 2016[24] uuden asuinalueen Toppelundinpuiston Mellstenintien puoleiseen laitaan. Alueen kaavamuutos toteutui tosin alkuperäistä suunnitelmaa suppeampana, esimerkiksi kaavoitetun rakennusoikeuden jäädessä noin puoleen alun perin suunnitellusta.[25]

Palveluja ja toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukilahden alueella oli 2013 noin 1 037 työpaikkaa. Eniten työllistivät terveys- ja sosiaalipalvelut (144 työpaikkaa), tukku- ja vähittäiskauppa (175 työpaikkaa) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (116 työpaikkaa).[26]

Päiväkodit, koulut ja vanhusten palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukilahden koulun ja lukion nelikerroksinen rakennus

Haukilahdessa on kaksi kunnan ylläpitämää suomenkielistä päiväkotia (Haukilahden ja Toppelundin päiväkodit)[27][28] ja yksi ruotsinkielinen yksityinen päiväkoti, jolla on ostopalvelusopimus Espoon kaupungin kanssa.[29] Haukilahden päiväkotia on suunniteltu purettavaksi, ja sen tilalle uutta kaksi kertaa isompaa päiväkotia.[30] Kaupunginosassa aloitti 1995 ranskankielinen kielikylpypäiväkoti, joka kuitenkin lopetti toimintansa myöhemmin ja siirtyi Helsingin Kruununhakaan.[31]

Haukilahdessa sijaitsee kaksi peruskoulua, vuonna 1985[32] toimintansa aloittanut Toppelundin koulu ja Haukilahden koulu.[33][34] Haukilahden koulun kanssa samassa rakennuksessa toimi aiemmin Haukilahden lukio,[35] joka siirtyi syyslukukaudesta 2016 alkaen Aalto-yliopiston kampukselle Otaniemeen vaihtamatta kuitenkaan nimeään.[36] Haukilahden koulu ja lukio jatkavat 1951 perustetun yksityisen edeltäjänsä, Etelä-Espoon yhteiskoulun toimintaa,[35] joka oli perustamisensa aikaan Espoon toinen oppikoulu.[37] Kaikki Haukilahden oppilaitokset olivat vuonna 2016 Espoon kaupungin ylläpitämiä.

Haukilahden keskustassa kauppakeskus Länsiviitan lähellä sijaitsee Espoon kaupungin ylläpitämä Haukitalo. Rakennuksessa järjestettävään vanhuksille suunnattuun toimintaan kuuluvat erilainen ryhmätoiminta ja hyvinvointikurssit.[38] Pitkänkallionmäen läheisyydessä sijaitsee yksityisen Esperi Caren ylläpitämä hoivakoti Opri ja Oleksi, jossa on 16 asukaspaikkaa.[39]

Muut julkiset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhusten palveluiden lisäksi Haukitalossa järjestetään muun muassa Espoon Työväenopiston ja liikuntapalveluiden ohjattuja liikuntaryhmiä ja kunnallinen hammashoito.[40] Rakennuksessa toimii myös lounasravintola Haukitalo.[41]

Kaupunginosassa on myös oma kirjasto, jonka toiminnan jatkamisesta on kamppailtu kaupungin kanssa.[42] Kirjasto sijaitsee Toppelundin koulun kanssa samassa rakennuksessa, jonka vieressä sijaitsee myös punatiilirakenteinen pääasiassa nuorisotilana toimiva Haukilahden monitoimitila.[43]

Kaupalliset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppakeskus Länsiviitta
AHTI Business Park Länsiväylältä nähtynä

Haukilahdessa toimii 1990-luvulla avattu kauppakeskus Länsiviitta ja 1968 avattu Sorsakivi.[44] Länsiviitassa on nykyisin R-kioski,[45] parturiliike Toporiina[46] ja S-market[47] entisten Alepan ja Sparin tiloissa.[44] Länsiviitan pohjoispäässä on Haukilahden vanha kauppakeskus, jonka tiloissa toimii nykyisin Kotipizza[48]. Sorsakiven tiloissa on K-Market[49] ja SOL-pesula.[50]

Haukilahden näkyvimmän maamerkin, vesitornin huipulla 76 metrin korkeudessa sijaitsee 150-paikkainen näköalaravintola Haikaranpesä.[51] Satamassa on Haukilahden paviljonki -niminen ravintola (120 paikkaa sisällä + 250 terassilla),[52] jonka tiloissa toimii myös venekerho Espoon Merenkävijöiden (EMK) toimisto.[53] Mellstenin rannassa on pääasiassa viikonloppuisin auki oleva kahvila,[54] jossa on 60 asiakaspaikkaa sisällä ja 240 terassilla.[55] Haukikappelin kanssa samassa rakennuksessa toimii ravintola Ukkohauki, joka tarjoilee buffet-lounasta arkisin ja viikonloppuisin.[56] Haukilahden venekerhon vuonna 1996 valmistuneeseen kerhorakennukseen[22] avattiin keväällä 2016 terassikahvila Haukilahden ranta Café & Bar.[57][58] Kauppakeskus Länsiviitassa toimivat ravintolat E.T. Charlie[59] ja Yuzu Sushi Bar[60]. Haukilahdensolmun läheisyydessä sijaitsevassa, vuonna 1978 valmistuneessa,[14] toimistorakennuksessa oli joulukuussa 2014 muun muassa Talvivaaran Kaivososakeyhtiön[61], Norilsk Nickel Finlandin[62] ja Suomen Purjehduksen ja Veneilyn[63] toimistot. Nykyisin nimellä AHTI Business Park[64] tunnettu rakennus on aiemmin toiminut Datasaab-Valmetin pääkonttorina.[14]

Liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon rantaraitin opaste Haukilahden satamassa

Haukilahdessa on toiminut vuodesta 1980 juniorijalkapalloseura Haukilahden Pallo (HooGee, ruots. Gäddviks Boll).[65] Ostoskeskus Länsiviitan yläkerrassa toimii Haukilahden kuntokeskus -niminen kuntosali[66] ja vanhassa ostoskeskuksessa Livia-kuntoklubi[67]. Espoon kaupunki ylläpitää Haukilahden ranta-alueella kulkevaa Rantaraitiksi kutsuttua hiekkatietä[68] ja Hauenkalliolla sijaitsevaa 1980-luvun alussa[69] rakennettua 0,8 kilometrin pururataa.[70] Haukilahden rantaviivalla on useita uimarantoja, ja alueella on uinnin lisäksi harrastettu muun muassa avantouintia ja 1970-luvulta lähtien myös surffausta.[69] Nykyisin esimerkiksi Surfing ry pitää kotirantanaan Haukilahtea.[71] Espoon kaupunki ylläpitää talvisin avantoa Mellstenin kahvilan edessä olevalla uimarannalla.[72]

Haukilahdessa on kolme pallokenttää, Haukilahden kenttä (”Sandika”[69]) vanhalla maanottopaikalla, Haukilahden koulun ja lukion kenttä, sekä Toppelundin koulun kenttä.[73] Kentät jäädytetään pakkastalvina ulkoluistinradoiksi.[74] Edellä mainittujen pallokenttien lisäksi Mellstenin rannassa on rantalentopallokenttä.[75]

Haukilahden Seura ry[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukilahden kaupunginosan kotiseutuyhdistys, Haukilahden Seura ry (ruots. Gäddvikssällskapet), perustettiin vuodenvaihteessa 1964–1965, kun kaupunginosan muutos pienestä huvila-alueesta asumalähiöksi oli kiivaimmillaan.[76] Seura oli aktiivisessa toiminnassa aina 1970-luvun alulle, mutta toiminta hiljeni useamman vuoden ajaksi yhdistyksen avainhenkilöiden kuoltua. Toiminta elpyi 1980-luvun alkuun mennessä, ja seura onkin sen jälkeen järjestänyt alueella erilaista toimintaa, kuten yleisötapahtumia ja erilaisia asukasaktiviteetteja. Se on myös jakanut lähialueiden kouluihin stipendejä, julkaissut Haukilahden Viesti -lehteä ja ollut vaikuttamassa alueen kaavoitus- ja rakennushankkeisiin.[76] Haukilahden Seura on nykyisin Espoon kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen. Seuran jäsenmäärä on vaihdellut sadan ja kahdensadan välillä.[76]

Uskonnollinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukikappeli 1991–2016

Haukilahti kuuluu Olarin seurakuntaan, joka on osa Espoon seurakuntayhtymää.[77] Haukilahti-Niittykummun alueella oli 4 029 Olarin seurakuntaan kuuluvaa taloutta, jotka muodostivat 27 prosentin osuuden seurakunnan jäsentalouksista.[78]

Olarin seurakunta ylläpiti kauppakeskus Länsiviitan lähellä sijaitsevaa, 15. syyskuuta 1991 vihittyä[79] Haukikappelia, jossa oli mahdollista järjestää kaste- ja vihkitilaisuuksia sekä rajoitetusti myös siunaustilaisuuksia. Haukikappelin kappelisalissa oli istumapaikat sadalle vieraalle.[80] Olarin seurakunta myi Haukikappelin ja viimeinen messu Haukikappelissa pidettiin keväällä 2016.[81][82] Haukikappelin tilalle on rakenteilla uusia asuintaloja.[83]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukilahden väestön kehitys vuosina 1975–2017.

Haukilahden 5 745 henkilön väestöstä suurin osa on työikäisiä 25–64-vuotiaita.[3] Kaupunginosan väkiluku kasvoi tasaisesti muuta Espoota hieman hitaammin vuoteen 1984 saakka, jolloin kaupunginosassa asui 6 372 henkilöä.[84] Kasvu taittui 1980-luvun puolivälissä, mistä lähtien alueen väestö on pienentynyt perheiden lasten muuttaessaan kotoaan. Arvioiden mukaan alle 18-vuotiaiden määrä supistuu alueella reilulla 900 hengellä, kun taas yli 70-vuotiaita haukilahtelaisia on vuonna 2021 peräti 1 400 nykyistä enemmän.[85] Vieraskielisten osuus Haukilahden asukkaista oli tammikuussa 2015 alle 6,5 prosenttia, joka on lähes puolet vähemmän kuin Espoossa keskimäärin (13,3 %).[86]

Väestön ikäjakauma vuodenvaihteessa 2015–2016[3]
0–5 6–15 16–24 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75–84 85+ Kaikki
351 685 557 573 722 880 652 673 429 195 5 717
6,14 % 11,98 % 9,74 % 10,02 % 12,63 % 15,39 % 11,40 % 11,77 % 7,50 % 3,41 % 100,00 %

Työllisyys, palkkataso ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Haukilahdessa asui 2 669 työllistä henkilöä. Alueen väestön suurimpia työllistäjiä olivat tukku- ja vähittäiskauppa; kuljetus ja varastointi; majoitus- ja ravitsemistoiminta (585 henkilöä), julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus; koulutus; terveys- ja sosiaalipalvelut (581 henkilöä), sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; hallinto- ja tukipalvelutoiminta (530 henkilöä).[85]

Ylen tulokoneen mukaan Haukilahden alueen yli 18-vuotiaasta väestöstä ylemmän korkeakoulututkinnon oli suorittanut 29 prosenttia, ammattikoulun tai lukion 25 prosenttia, alimman korkea-asteen 14 prosenttia ja alemman korkeakoulututkinnon 14 prosenttia. Tutkijoita oli neljä prosenttia väestöstä.[87] Vuonna 2013 alueen veronalaisista tuloista laskettu väestön keskitulo oli 52 825 euroa, mikä oli yli 40 prosenttia korkeampi koko Espoon lukuun nähden.[88] Taloussanomien vuoden 2012 tilastojen pohjalta kokoamassa vertailussa Haukilahden postinumeroalue (02170) oli 15. vaurain alue koko Suomessa.[89]

Äänestäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallinen kokoomus on ollut Haukilahden suurin puolue vuosina 2007–2015 pidetyissä eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa, ja se on saanut yli puolet alueen äänistä. Toiseksi ja kolmanneksi suurimmat äänisaaliit alueelta ovat yleisimmin saaneet Ruotsalainen kansanpuolue (~15 %) ja Vihreä liitto (~10 %).[90][91][92][93][94][95] Presidentinvaaleissa 2006 ja 2012 ensimmäisellä ja toisella kierroksella eniten ääniä sai Sauli Niinistö.[96][97][98][99]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsiväylä Haukilahdensolmun kohdalla

Haukilahden alueella on kaikkiaan 29 joukkoliikenteen pysäkkiä[100], joille kulkevat muun muassa seuraavat HSL:n bussilinjat:

10 ja 10K[101] OtaniemiTapiolaWestendMatinkyläPuolarmetsä
111 ja 111T[102] Kamppi – Westend – Haukilahti
112[103]   Kamppi – Haukilahti – Matinkylä
132N ja 132NT[104]   Kamppi – Haukilahti – Matinkylä – Friisilänaukio
503[105] Merihaka – Matinkylä

Näiden kaupunginosassa useammalla pysäkillä pysähtyvien linjojen lisäksi kaupunginosan pohjoisosassa on Haukilahdensolmun moottoritieliittymä, jonka kahden bussipysäkin kautta kulkee joukko muita seutu- ja Espoon sisäisen liikenteen busseja.[106] Alueella on palvelulinjan pysäkkejä Ukkohauentiellä, Kiiskitiellä ja Pitkänkalliontiellä. Palvelulinjan autot pysähtyvät kuitenkin tarpeen mukaan myös muuallakin kuin niille ennalta määrätyillä pysäkeillä.[100] Haukilahden bussiliikenne tulee muuttumaan merkittävästi Länsimetron valmistuessa 2017. Kaikki entiset linja poistuvat ja niiden tilalle tulevat uudelleen reititetyt linjat 111 (Otaniemi–Hyljelahti ja 112 (Tapiola–Matinkylä).[107]

Länsiväylän ansiosta kaupunginosaan on hyvät liikenneyhteydet Helsingistä ja Kirkkonummelta. Haukilahden katuverkosto ei ole merkittävästi muuttunut vuoden 1964 kaavaluonnoksesta tiennimiä lukuun ottamatta. Liikenteen valtaväylinä on vielä tänäkin päivänä luonnoksesta löytyvät Haukilahdenkatu, Toppelundintie ja Hauenkalliontie (luonnoksessa Haukilahdentie, Toppelundintie ja Kokkovuorentie). Kaupunginosan sisääntuloväylänä toimii Länsiväylän Haukilahdensolmuun yhdistyvä Haukilahdenkatu.[14]

Haukilahdessa on venesatama, jossa on yhteensä 637 venepaikkaa (170 kaupungin hallinnassa) ja 324 autopaikkaa.[108] Sataman alueella toimii neljä venekerhoa, Haukilahden venekerho, Espoon merenkävijät, Mellstenin venekerho ja Matinkylän venekerho.[108] Satamasta on kesäisin reittiveneyhteys M/S Ilveksellä läheiseen Isoon Vasikkasaareen.[109]

Kuvia Haukilahdesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juutilainen, Seppo & Melkko, Markku & Miettinen, Heikki (toim.): Haukilahti – Gäddvik. Espoo: Haukilahden seura – Gäddvikssällskapet ry, 2006. ISBN 978-951-857467-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) espoo.fi. 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  2. a b Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. a b c Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2015/2016 (PDF) espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  4. Haukilahden postipiirit Espoon karttapalvelussa kartat.espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 1.1.2015.
  5. Haukilahti Espoon karttapalvelussa kartat.espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 3.9.2014.
  6. a b c Haukilahti – Gäddvik: s. 6–10
  7. Haukilahden ajantasa-asemakaava Espoon karttapalvelussa kartat.espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 23.12.2014.
  8. a b c Haukilahti – Gäddvik: s. 12–14
  9. a b c d Haukilahti – Gäddvik: s. 44–47
  10. Haukilahti – Gäddvik: s. 16–19
  11. Haukilahti – Gäddvik: s. 15–16
  12. a b Haukilahti – Gäddvik: s. 23–25
  13. a b Haukilahti – Gäddvik: s. 25–28
  14. a b c d e f Haukilahti – Gäddvik: s. 35–43
  15. a b Haukilahti – Gäddvik: s. 49–51
  16. a b Haukilahti – Gäddvik: s. 60–63
  17. a b c d Haukilahti – Gäddvik: s. 52–54
  18. Espoonlahti (PDF) (s. 1) sipoo.fi. Sipoon kunta. Viitattu 5.1.2015.
  19. a b c d Haukilahden asuntokanta 1920–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 1.2.2015.
  20. Haukilahti – Gäddvik: s. 91–95
  21. a b c d Haukilahti – Gäddvik: s. 54–57
  22. a b Haukilahti – Gäddvik: s. 95–100
  23. Pietiläinen, Jari: Haukilahden asukasluku vähenee pian roimasti 24.4.2012. Länsiväylä. Viitattu 2.9.2014.
  24. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 25.5.2016 Leppäsillanmäen ja Toppelund II asemakaavamuutokset espoo.fi. 2.6.2016. Espoon kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  25. Toppelundin kaavoitussuunnitelmat muuttuivat espoo.fi. 20.11.2015. Espoon kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  26. Haukilahden työpaikat 2008–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 31.8.2016.
  27. Haukilahden päiväkoti espoo.fi. 29.12.2011. Espoon kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  28. Toppelundin päiväkoti espoo.fi. 29.12.2011. Espoon kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  29. Espoon kielikylpypäiväkoti Espoon kielikylpypäiväkoti. Viitattu 2.9.2014.
  30. Haukilahden päiväkodin koko tuplaantuu lansivayla.fi. 16.4.2015. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 31.8.2016.
  31. Who are We? ranskalainenpaivakoti.fi. 7.11.2014. Club des Cinq. Viitattu 31.8.2016. (archive.org)
  32. Haukilahti – Gäddvik: s. 74–76
  33. Toppelundin koulu espoo.fi. 11.3.2014. Viitattu 31.8.2016.
  34. Haukilahden koulu espoo.fi. 11.1.2012. Viitattu 5.9.2014.
  35. a b Haukilahti – Gäddvik: s. 86–89
  36. Sundqvist, Vesa: Haukilahden lukio muutti kampukselle – oppilaat pääsevät maistamaan yliopistoelämää yle.fi. 17.8.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 31.8.2016.
  37. Etelä-Espoon yhteiskoulu 1952–1977 yksityiskoulut.fi. Yksityiskoulujen Liitto ry. Viitattu 2.9.2014.
  38. Haukilahden palvelukeskus espoo.fi. 12.1.2012. Espoon kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  39. Esperi Hoivakoti Opri ja Oleksi esperi.fi. Esperi Care Oy. Viitattu 31.8.2016.
  40. Haukilahden palvelukeskus espoo.fi. 12.1.2012. Espoon kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  41. Lounasravintola Haukitalo espoo.fi. 9.1.2012. Espoon kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  42. Pietiläinen, Jari: Espoossa taistellaan pikkukirjastojen puolesta: "Lukeminen on väärä säästökohde" lansivayla.fi. 11.4.2014. Länsiväylä. Viitattu 2.9.2014.
  43. Haukilahden monitoimitalo espoo.fi. 26.8.2014. Espoon kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  44. a b Haukilahti – Gäddvik: s. 68
  45. Kioskihaku r-kioski.fi. R-Kioski Oy. Viitattu 2.9.2014.
  46. Toporiina - Liikkeet toporiina.fi. Toporiina Oy. Viitattu 2.9.2014.
  47. S-market Haukilahti hok-elanto.fi. HOK-Elanto. Viitattu 2.9.2014.
  48. Ravintolahaku kotipizza.fi. Kotipizza Oyj. Viitattu 2.9.2014.
  49. Sorsakivi k-market.fi. Kesko. Viitattu 2.9.2014.
  50. Hae lähin pesula sol.fi. SOL Palvelut Oy. Viitattu 2.9.2014.
  51. Ravintola Haikaranpesä ravintolahaikaranpesa.fi. Ravintola Haikaranpesä. Viitattu 2.9.2014.
  52. Haukilahden paviljonki - Etusivu haukilahdenpaviljonki.fi. Haukilahden paviljonki. Viitattu 2.9.2014.
  53. Yhteystiedot emk.fi. Espoon merenkävijät. Viitattu 2.9.2014.
  54. Café Mellsten - Etusivu cafemellsten.com. Café Mellsten. Viitattu 2.9.2014.
  55. Café Mellsten - Yksityistilaisuudet cafemellsten.com. Café Mellsten. Viitattu 2.9.2014.
  56. Etusivu ravintolaukkohauki.fi. Ravintola Ukkohauki. Viitattu 16.11.2014.
  57. Haukilahden Ranta Cafe & Barin julkaisu facebook.com. 27.4.2016. Facebook Inc. Viitattu 13.6.2016.
  58. Palautteet haukilahdenranta.fi. Ravintola Haukilahden ranta. Viitattu 13.6.2016.
  59. Etusivu etcharlie.fi. E. T. Charlie. Viitattu 1.12.2014.
  60. Etusivu yuzu.fi. Yuzu Sushi Bar. Viitattu 1.12.2014.
  61. Yhteystiedot talvivaara.com. Talvivaara Mining Company Plc. Viitattu 6.11.2014.
  62. Ota yhteyttä nornik.fi. Norilsk Nickel Harjavalta Oy. Viitattu 6.11.2014.
  63. Toimisto spv.fi. Suomen Purjehdus ja Veneily ry. Viitattu 6.11.2014.
  64. Ota yhteyttä ahtibusinesspark.fi. AHTI Business Park. Viitattu 6.11.2014.
  65. HooGee hoogee.fi. Haukilahden Pallo HooGee ry. Viitattu 2.9.2014.
  66. Haukilahden kuntokeskus - Etusivu haukilahdenkuntokeskus.fi. Haukilahden kuntokeskus. Viitattu 2.9.2014.
  67. Livia Club - Yhteystiedot liviaclub.fi. Livia Club. Viitattu 2.9.2014.
  68. Rantaraitti pituustilanne kartta 10.7.2014 (PDF) espoo.fi. 10.7.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  69. a b c Haukilahti – Gäddvik: s. 82–83
  70. Kuntoradat espoo.fi. 23.6.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  71. Surfing ry kotisivu surfing-ry.org. Surfing ry. Viitattu 2.9.2014.
  72. Avannot espoo.fi. 27.8.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  73. Pallokentät espoo.fi. 11.3.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 4.9.2014.
  74. Luistelukentät espoo.fi. 8.5.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 4.9.2014.
  75. Katukoris ja beachvolley espoo.fi. 18.6.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 4.9.2014.
  76. a b c Haukilahti – Gäddvik: s. 108–112
  77. Seurakunnat espoonseurakunnat.fi. Espoon seurakuntayhtymä. Viitattu 9.11.2014.
  78. Espoon seurakuntasuunnitelma 2009–2015 (PDF) (Sivu 5) espoonseurakunnat.fi. Espoon seurakuntayhtymä. Viitattu 31.8.2016.
  79. Haukilahti – Gäddvik: s. 76–81
  80. Haukikappeli espoonseurakunnat.fi. Espoon seurakuntayhtymä. Viitattu 9.11.2014.
  81. Seurakunta myy Haukikappelin – toiminta loppuu 2016 Länsiväylä. 9.12.2013. Viitattu 5.9.2016.
  82. Katoaako lähikirkkosi? Katso kartalta, mistä tiloista pk-seurakunnat luopuvat valomerkki.fi. 20.5.2016. Viitattu 5.9.2016.
  83. Haukilahti, asemakaavanmuutos, alue 230961 Espoon kaupunki. Viitattu 5.9.2016.
  84. Haukilahden väestörakenne 1975-2014 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 8.9.2014.
  85. a b Espoossa asuva työllinen työvoima toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12. aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 7.11.2014.
  86. Espoon väestörakenne 2014 / 2015 (PDF) (s. 11) espoo.fi. Espoon Kaupunki. Viitattu 14.7.2015.
  87. Jaakkola, Johan & Tebest, Teemo: Onko naapurisi hyvätuloisempi ja paremmin koulutettu kuin sinä? Tarkista tulokoneesta (postinumero 02170) yle.fi. 31.10.2014. Yle. Viitattu 14.11.2014.
  88. Haukilahden ja Espoon tulotaso 2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 31.8.2016.
  89. Honkanen, Veera: Suomen rikkaat ja köyhät asuvat Espoossa taloussanomat.fi. 7.7.2014. Taloussanomat. Viitattu 4.12.2014.
  90. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (europarlamenttivaalit 2009) vaalit.fi. 10.6.2009. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  91. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (europarlamenttivaalit 2014) vaalit.fi. 30.5.2014. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  92. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (eduskuntavaalit 2007) vaalit.fi. 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  93. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (eduskuntavaalit 2011) vaalit.fi. 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  94. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (kunnallisvaalit 2008) vaalit.fi. 31.10.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  95. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (eduskuntavaalit 2015) vaalit.fi. 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 23.4.2015.
  96. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (presidentinvaalit 2006 K1) vaalit.fi. 17.1.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  97. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (presidentinvaalit 2006 K2) vaalit.fi. 1.2.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  98. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (presidentinvaalit 2006 K1) vaalit.fi. 24.1.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  99. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (presidentinvaalit 2006 K2) vaalit.fi. 8.2.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  100. a b Haukilahden alueellinen esteettömyyskartoitus (PDF) (Sivu 22) espoo.fi. Marraskuu 2011. Espoon kaupunki. Viitattu 27.11.2014.
  101. Bussi 10 aikataulut.reittiopas.fi. HSL. Viitattu 23.10.2014.
  102. Bussi 111 aikataulut.reittiopas.fi. HSL. Viitattu 23.10.2014.
  103. Linjakartta (bussi 112) aikataulut.reittiopas.fi. HSL. Viitattu 23.10.2014.
  104. Bussi 132 aikataulut.reittiopas.fi. HSL. Viitattu 23.10.2014.
  105. Bussi 503 aikataulut.reittiopas.fi. HSL. Viitattu 23.10.2014.
  106. Haukilahdensolmu – Pysäkkiaikataulu aikataulut.reittiopas.fi. HSL. Viitattu 23.10.2014.
  107. Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma 2014 (PDF) (s. 28) hsl01.hosting.documenta.fi. 2014. Helsinki: HSL. Viitattu 14.3.2015.
  108. a b Venesatamat espoo.fi. 11.1.2012. Espoon kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  109. Saaristoveneiden aikataulut 2014 visitespoo.fi. Espoon Matkailu Oy. Viitattu 2.9.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haukilahti.