Tämä on suositeltu artikkeli.

Haukilahti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Haukilahti
Gäddvik
Kaupungin kartta, jossa Haukilahti korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Haukilahti korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Tapiola
Koordinaatit 60°9′46″N, 24°46′30″E
Kaupunginosa nro 14[1]
Pinta-ala 3,2 km² [2]
Väkiluku 5 746 [3]
Väestötiheys 1 787 as./km²
Postinumerot 02170[4]
Lähialueet Matinkylä, Niittykumpu, Olari, Tapiola, Westend

Haukilahti (ruots. Gäddvik) on Espoon kaupunginosa, joka kuuluu Suur-Tapiolan suurpiiriin. Kaupunginosa sijaitsee Suomenlahden rannalla, ja sen maa-alue on vanhaa maankohoamisaluetta, joka on kohonnut merestä viimeisen jääkauden jälkeisinä vuosituhansina. Kaupunginosaa reunustavat 20–30 metrin korkuiset mäet, jotka nousivat ensimmäisenä merenpinnan yläpuolelle. Haukilahdessa oli vuoden 2015 alussa 5 745 asukasta, ja sen väestötiheys oli 1 795 henkilöä neliökilometriä kohden.

Haukilahden moderni historia alkaa noin 1500-luvulta, mutta alueen kehitys nykytilaansa on tapahtunut pääosin vasta toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin kaupunginosaan rakennettiin paljon uusia omakoti-, rivi- ja kerrostaloja. Haukilahti kasvoi sotien jälkeen pienestä helsinkiläisten lomanviettopaikasta noin 6 000 asukkaan esikaupunkialueeksi, minkä seurauksena alueen pääelinkeino muuttui maanviljelystä nykyiseen palvelu- ja kaupan alan liiketoimintaan.

Maantiede, luonto ja geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gräsanoja laskee Haukilahden sataman pohjukkaan

Haukilahden pinta-ala on 3,2 neliökilometriä.[2] Kaupunginosa rajautuu lännessä Matinkylään, idässä Westendiin ja pohjoisessa Niittykumpuun. Haukilahden eteläpuolella avautuu Suomenlahteen kuuluva Miessaarenselkä, joka on saanut nimensä selän eteläpuolella sijaitsevasta Miessaaresta. Haukilahden ja Matinkylän rajalla virtaava Gräsanoja laskee Haukilahden satama-altaaseen.[5]

Haukilahden kaupunginosan reunoja kiertävät jono 20–30 metrin korkuisia kallioalueita (Hauenkallio, Telamäki, Rajakallio, Pitkänkallio). Näiden alueiden väliin jää matalia painautumia (5–15 m merenpinnasta). Kaupunginosan matalimmat alueet sijaitsevat Telaniityllä ja Pattisten puistossa, joka on Haukilahden maatunut lahdelma. Kaupunginosan alueen maaperää hallitsevat nykyisin matalien alueiden savimaa ja korkeiden paikkojen kalliot, joiden päällä on paikoittain ohut karikekerros.[6]

Haukilahden maanmuodot ovat kokonaisuudessaan muotoutuneet viimeisimmän jääkauden jälkeen alueen kohotessa merestä maannousemisen seurauksena. Alue muodostui tuhansien vuosien aikana alkuun Litorinameren ulkosaareksi, josta tuli myöhemmin kookas sisäsaari maankohoamisen jatkuessa. Haukilahden alue oli edelleen saari ajanlaskun alun aikoihin noin 2 000 vuotta sitten, kun merenpinta oli 7–8 metriä nykyistä korkeammalla.[6]

Kaupunginosan kasvillisuutta hallitsivat 3 000–4 000 vuotta sitten jalot lehtipuut, jotka hävisivät ilmaston kylmentyessä. Metsien rehevyys niukkeni, jolloin valoisat mäntyjen ja koivujen hallitsemat sekametsät valtasivat Haukilahden alueella sijainneet saaret. Joitakin vuosisatoja ennen ajanlaskun alkua Haukilahden alueen ilmasto alkoi jäälleen muuttua merelliseksi ja alueelle levisivät tiheät kuusikot. Samalla Pitkänkallionmäen luoteispuolella sijainnut merenlahti alkoi soistua.[6]

Haukilahden kerrostaloalueet sijoittuvat sataman länsipuolelle Mellstenin rantatielle, Pitkänkallionmäen ja Hauenkallionmäen korkeimmille kohdille sekä Westendin rajalle ja Haukilahdenkadun varteen. Rivitaloalueita on muun muassa entisen Toppelundin palstan pohjoisosassa, Telämäen ja Pattistenpuiston alueilla sekä Pitkänkallionmäen ympärillä. Alueen liikerakennukset ovat Haukilahdenkadun varrella.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Haukilahden historia

Alueen ensimmäiset asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat ihmisen jättämät merkit Haukilahdessa ovat pronssikautiset röykkiöhaudat Hauenkalliolla vesitornin lähellä. Haukilahti oli tuolloin vielä kallioinen ja osin soistunut saari.[8] Gäddvikin kylä mainitaan ensi kertaa vuoden 1544 maakirjassa, jossa se oli merkitty kuulumaan Espoon keskiaikaiseen nimismiespitäjään, Finnovikeniin.[8] Gäddvik puuttuu kirjoista vuodesta 1560 aina vuoteen 1756, jolloin alueelle muutti virolaisia torppareita.[8] Haukilahden alueelle oli merkitty 1774 tehtyyn Gräsan kartanon maita esittävään karttaan kuusi torppaa.[9]

Venäjän vallan aika ja toista maailmansotaa edeltäneet vuosikymmenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaatopaikkana käytetty varastoluolan sisäänkäynti asema kahden alueella Länsiväylän läheisyydessä

Varakkaat helsinkiläiset alkoivat 1800-luvun lopulla perustaa Haukilahteen huviloitaan. Gräsan kartanon maista lohkottiin vuoteen 1917 mennessä 28 erillistä palstaa.[9] Vuonna 1924 valmistunut palstajako näkyy edelleen kaupunginosan tonttirakenteessa.[9]

Haukilahteen sijoittui myös Venäjän keisarikunnan rakentaman Krepost Sveaborgin maarintaman tukikohta XXXIV (34), jonka linnoitustyöt alkoivat ensimmäisen maailmansodan ollessa jo käynnissä keväällä 1916. Linnoitteita ei koskaan käytetty taisteluissa, ja asemat jäivät osin keskeneräisiksi venäläisten poistuessa Suomesta itsenäistymisen jälkeen 1918.[10]

Haukilahden kehitys pysyi pitkään muuta Espoota hitaampana, sillä sinne ei ollut nopeita maaliikenneyhteyksiä Helsingistä tai muualta Espoosta. Kulku Haukilahteen tapahtui vielä 1930-luvulla laivalla, mutta tilanne muuttui, kun valtio päätti 1932 rakentaa Jorvaksentien (nykyinen Länsiväylä) torjuakseen työttömyyttä Helsingin länsipuoleisilla alueilla. Uusi tie lyhensi matka-aikaa Helsinkiin merkittävästi[11] ja johti alueen palstoittamisen kiihtymiseen.[9]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strömberg-hakuvalonheitin Haukilahden Pitkänkallionmäellä helmikuussa 1940

Haukilahden Pitkänkallionmäelle sijoitettiin talvisodassa Helsingin ilmatorjunnan 51. Valonheitinpatterin seitsemäs jaos, jonka tehtävänä oli valaista Helsinkiin pimeän turvin pyrkiviä pommikoneita. Jaos aloitti toimintansa 13. lokakuuta 1939, kun se oli vastaanottanut kalustonsa.[12] Jaoksen lottakanttiini lopetettiin Moskovan rauhan solmimisen jälkeen maaliskuun lopulla ja sen miehistö kotiutettiin 5. huhtikuuta.[12] Haukilahden valonheitinpatteri palasi toimintaan jatkosodan alulla 12. heinäkuuta 1941 yleisen liikekannallepanon jälkeen.[13] Pitkänkallionmäen patteri osallistui myös Helsingin suurpommitusten torjuntaan. Haukilahden patterista vastasivat naislotat heinäkuun 1944 lopusta aina 15. lokakuuta 1944 saakka, jolloin patteri lopetti lopullisesti toimintansa.[13]

Sotien jälkeiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omakotitalojen rakentaminen lisääntyi voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun evakkoja alettiin asuttaa muualle Suomeen. Haukilahdesta lohkottiin tontteja muun muassa nykyisen Salakkatien alueelta, jonne asutettiin rintamamiehiä.[14]

Haukilahden rakennuskanta kasvoi selvästi 1950-luvulle tultaessa alueen parantuneiden liikenneyhteyksien ansiosta. Vuoden 1957 peruskartassa on nähtävissä Haukilahden pohjoisosaan syntyneet uudet pientaloalueet. Kaupunginosan tiestö oli vielä melko alkeellista, eteläosan rakentaminen hyvin vähäistä ja maankäyttö yleisesti ottaen suhteellisen tehotonta. Kerros- tai rivitaloja ei ollut vielä rakennettu. Haukilahden rantojen asutus oli pääasiassa huvilamuotoista ja kausiluontoista.[15] Uudenmaan lääninhallitus määräsi 4. toukokuuta 1950 Haukilahteen rakennuskiellon kaavan laatimista varten. Kiellon aikana tehtiin jonkin verran rakentamista poikkeusluvilla.[15]

1968 käyttöön otettu vesitorni

1960-luvulla asutus alkoi Jorvaksentien laidalla lisääntyä hiljalleen. Rannan lähellä oli vielä 60-luvun alussa maatila, kalastustila ja huvila-asuntoja ja Jorvaksentie oli ainoa tieyhteys Haukilahdesta Westendiin.[14] Kaupunginosan rakentaminen tapahtui 1960-luvun alkuvuosina yhden rivitalon vuositahdilla.[16] Haukilahden rakentaminen voimistui entisestään, kun Espoosta tuli kauppala 1963.[17] Kunnallinen kaavoitusmonopoli syntyi Espoossa 1966, kun oikeudet kaavoitukseen siirtyivät lääninhallitukselta kunnalle.[18] Tämän seurauksena kaikille asuinalueilla alettiin laatia yleiskaavaa, ja Haukilahden kaavan luonnos valmistui tammikuussa 1964. Kaavoituksen aikanakin rakennustoiminta jatkui poikkeusluvin.[17] Kaavaluonnoksessa suurin osa teistä oli jo merkitty nykyisille paikoilleen.[14]

1960-luvulla rakennettuja kerrostaloja Haukilahden rannassa

Nopeimman rakentamisen vaihe oli vuosina 1963–1967.[17] Haukilahden asuntokanta kasvoi 1960-luvulla noin 30-kertaiseksi, ja alueelle nousi yli 1 300 uutta asuntoa.[19] Uudet rakennukset olivat pääasiassa rivi- ja kerrostaloja.[19] Kaupunginosan maamerkiksi muodostunut vesitorni otettiin käyttöön syyskuussa 1968.[20] Haukilahden rakennuksia suunnittelemassa olivat muun muassa arkkitehdit Matti Aaltonen, Jaakko Laapotti ja Toivo Korhonen.[16]

1970-luvulta nykypäivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukilahden keskeisimmät alueet olivat jo 1970-luvun vaihteessa rakennettu.[17] Alueen ensimmäinen kaava saatiin voimaan vasta 6. toukokuuta 1974 sisäministeriön vahvistettua sen. Kaava lähinnä vahvisti jo valmistuneen rakentamisen tilan. Sama 1974 vahvistettu kaava oli edelleen 2000-luvulla suurimmin osin voimassa Haukilahden alueella; muutokset ovat olleet lähinnä niin sanottuja yhden tai kahden tontin kokoisia ”postimerkkikaavoja”.[21] Rakennustahti hidastui, ja 1970-luvulla tuli enää 674 ja 1980-luvulla 411 uutta asuntoa.[19] Entisen Toppelundin palstan pohjoisosaan valmistuivat 1980-luvulla Toppelundin koulu, monitoimitalo Simpukka, Haukilahden kirjasto ja -päiväkoti.[21]

1990-luvun lama ja kaavoitetun rakennusmaan loppuminen vähensivät uusien asuntojen rakentamista, ja vuosikymmenen aikana uusia asuntoja nousikin puolet vähemmän 1980-lukuun nähden. Haukilahteen valmistuivat 1990-luvulla muun muassa uusi kauppakeskus Länsiviitta ja rannan läheisyydessä sijaitseva Toppelundin päiväkoti.[21] Haukilahden nykyinen satama vihittiin pitkien rakennustöiden jälkeen käyttöön elokuussa 1997.[22] 2000-luvulla uusia rakennuksia tuli enää alle 100, mikä johtuu pitkälti kaavoitetun maan loppumisesta alueella.[19]

Kaupunginosan rakennuskanta ei näyttänyt 2010-luvun alussa enää merkittävästi kasvavan, sillä alueelle oli tarkoitus rakentaa vain 32 uutta asuinrakennusta seuraavan vuosikymmenen aikana.[23] Espoon kaupunki kaavoitti toukokuussa 2016[24] uuden asuinalueen Toppelundinpuiston Mellstenintien puoleiseen laitaan. Alueen kaavamuutos toteutui tosin alkuperäistä suunnitelmaa suppeampana, esimerkiksi kaavoitetun rakennusoikeuden jäädessä noin puoleen alun perin suunnitellusta.[25]

Palveluja ja toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukilahden alueella oli 2013 noin 1 037 työpaikkaa. Eniten työllistivät terveys- ja sosiaalipalvelut (144 työpaikkaa), tukku- ja vähittäiskauppa (175 työpaikkaa) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (116 työpaikkaa).[26]

Päiväkodit, koulut ja vanhusten palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukilahden koulun ja lukion nelikerroksinen rakennus

Haukilahdessa on kaksi kunnan ylläpitämää suomenkielistä päiväkotia (Haukilahden ja Toppelundin päiväkodit)[27][28] ja yksi ruotsinkielinen yksityinen päiväkoti, jolla on ostopalvelusopimus Espoon kaupungin kanssa.[29] Haukilahden päiväkodin sisäilmaongelmista kärsinyt alkuperäinen rakennus purettiin[30] syksyllä 2017,[27] ja sen tilalle rakennettiin uusi kaksikerroksinen päiväkoti. Uudet tilat nostavat Haukilahden päiväkodin päivähoitopaikkojen määrän 147:ään.[31] Kaupunginosassa aloitti 1995 ranskankielinen kielikylpypäiväkoti, joka kuitenkin lopetti toimintansa myöhemmin ja siirtyi Helsingin Kruununhakaan.[32]

Haukilahdessa sijaitsee kaksi peruskoulua, vuonna 1985[33] toimintansa aloittanut Toppelundin koulu ja Haukilahden koulu.[34][35] Haukilahden koulun kanssa samassa rakennuksessa toimi aiemmin Haukilahden lukio,[36] joka siirtyi syyslukukaudesta 2016 alkaen Aalto-yliopiston kampukselle Otaniemeen vaihtamatta kuitenkaan nimeään.[37] Haukilahden koulu ja lukio jatkavat 1951 perustetun yksityisen edeltäjänsä, Etelä-Espoon yhteiskoulun toimintaa,[36] joka oli perustamisensa aikaan Espoon toinen oppikoulu.[38]

Haukilahden keskustassa kauppakeskus Länsiviitan lähellä sijaitsee Espoon kaupungin ylläpitämä Haukitalo. Rakennuksessa järjestettävään vanhuksille suunnattuun toimintaan kuuluvat erilainen ryhmätoiminta ja hyvinvointikurssit.[39] Pitkänkallionmäen läheisyydessä sijaitsee yksityisen Esperi Caren ylläpitämä hoivakoti Opri ja Oleksi, jossa on 16 asukaspaikkaa.[40]

Muut julkiset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhusten palveluiden lisäksi Haukitalossa järjestetään muun muassa Espoon Työväenopiston ja liikuntapalveluiden ohjattuja liikuntaryhmiä ja kunnallinen hammashoito.[41] Rakennuksessa toimii myös lounasravintola Haukitalo.[42]

Koulun ja päiväkodin välissä sijaitsee myös punatiilirakenteinen pääasiassa nuorisotilana toimiva Haukilahden monitoimitila.[43] Kaupunginosassa on oma kirjasto, jonka toiminnan jatkamisesta on kamppailtu kaupungin kanssa.[44] Kirjasto on toiminut samoissa tiloissa Toppelundin koulun kanssa, mutta muuttaa samaan uuteen rakennukseen päiväkodin kanssa vuodenvaihteessa 2018–2019.[45]

Kaupalliset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppakeskus Länsiviitta
AHTI Business Park Länsiväylältä nähtynä

Haukilahdessa toimii 1990-luvulla avattu kauppakeskus Länsiviitta ja 1968 avattu Sorsakivi.[46] Länsiviitassa on nykyisin R-kioski,[47] parturiliike Toporiina[48] ja S-market[49] entisten Alepan ja Sparin tiloissa.[46] Länsiviitan pohjoispäässä on Haukilahden vanha kauppakeskus, jonka tiloissa toimii nykyisin Kotipizza[50] ja georgialaista ruokaa tarjoileva ravintola Rioni.[51] Sorsakiven tiloissa on K-Market[52] ja SOL-pesula.[53]

Haukilahden näkyvimmän maamerkin, vesitornin huipulla 76 metrin korkeudessa sijaitsee 150-paikkainen näköalaravintola Haikaranpesä.[54] Satamassa toimivat Haukilahden ranta-[55] ja Haukilahden paviljonki -ravintolat,[56] jonka tiloissa toimii myös venekerho Espoon Merenkävijöiden (EMK) toimisto.[57] Mellstenin rannassa osan vuodesta auki oleva kahvila Café Mellsten,[58] jossa on 60 asiakaspaikkaa sisällä ja 320 terassilla.[59] Kauppakeskus Länsiviitassa toimivat ravintolat Ra-Yu Sushi[60] ja E.T. Charlie.[61] Haukilahdensolmun läheisyydessä sijaitsevassa, vuonna 1978 valmistuneessa,[14] toimistorakennuksessa oli joulukuussa 2018 muun muassa Norilsk Nickel toimisto.[62] Rakennuksessa oli myös Talvivaara Kaivososakeyhtiön toimisto[63] ennen yhtiön konkurssia vuonna 2018.[64] Nykyisin nimellä AHTI Business Park[65] tunnettu rakennus on aiemmin toiminut Datasaab-Valmetin pääkonttorina.[14]

Liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon rantaraitin opaste Haukilahden satamassa

Haukilahdessa on toiminut vuodesta 1980 juniorijalkapalloseura Haukilahden Pallo (HooGee, ruots. Gäddviks Boll).[66] Ostoskeskus Länsiviitan yläkerrassa toimii Haukilahden kuntokeskus -niminen kuntosali[67] ja vanhassa ostoskeskuksessa Livia-kuntoklubi[68]. Espoon kaupunki ylläpitää Haukilahden ranta-alueella kulkevaa Rantaraitiksi kutsuttua hiekkatietä[69] ja Hauenkalliolla sijaitsevaa 1980-luvun alussa[70] rakennettua 0,8 kilometrin pururataa.[71] Haukilahden rantaviivalla on useita uimarantoja, ja alueella on uinnin lisäksi harrastettu muun muassa avantouintia ja 1970-luvulta lähtien myös surffausta.[70] Nykyisin esimerkiksi Surfing ry pitää kotirantanaan Haukilahtea.[72] Espoon kaupunki ylläpitää talvisin avantoa Mellstenin kahvilan edessä olevalla uimarannalla.[73]

Haukilahdessa on kolme pallokenttää, Haukilahden kenttä (”Sandika”[70]) vanhalla maanottopaikalla, Haukilahden koulun ja lukion kenttä, sekä Toppelundin koulun kenttä.[74] Kentät jäädytetään pakkastalvina ulkoluistinradoiksi.[75] Edellä mainittujen pallokenttien lisäksi Mellstenin rannassa on rantalentopallokenttä.[76]

Haukilahden Seura ry[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukilahden kaupunginosan kotiseutuyhdistys, Haukilahden Seura ry (ruots. Gäddvikssällskapet), perustettiin vuodenvaihteessa 1964–1965, kun kaupunginosan muutos pienestä huvila-alueesta asumalähiöksi oli kiivaimmillaan.[77] Seura oli aktiivisessa toiminnassa aina 1970-luvun alulle, mutta toiminta hiljeni useamman vuoden ajaksi yhdistyksen avainhenkilöiden kuoltua. Toiminta elpyi 1980-luvun alkuun mennessä, ja seura onkin sen jälkeen järjestänyt alueella erilaista toimintaa, kuten yleisötapahtumia ja erilaisia asukasaktiviteetteja. Se on myös jakanut lähialueiden kouluihin stipendejä, julkaissut Haukilahden Viesti -lehteä ja ollut vaikuttamassa alueen kaavoitus- ja rakennushankkeisiin.[77] Haukilahden Seura on nykyisin Espoon kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen. Seuran jäsenmäärä on vaihdellut sadan ja kahdensadan välillä.[77]

Uskonnollinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukikappeli 1991–2016

Haukilahti kuuluu Olarin seurakuntaan, joka on osa Espoon seurakuntayhtymää.[78] Haukilahti-Niittykummun alueella oli 4 029 Olarin seurakuntaan kuuluvaa taloutta, jotka muodostivat 27 prosentin osuuden seurakunnan jäsentalouksista.[79]

Olarin seurakunta ylläpiti kauppakeskus Länsiviitan lähellä sijaitsevaa, 15. syyskuuta 1991 vihittyä[80] Haukikappelia, jossa oli mahdollista järjestää kaste- ja vihkitilaisuuksia sekä rajoitetusti myös siunaustilaisuuksia. Haukikappelin kappelisalissa oli istumapaikat sadalle vieraalle.[81] Olarin seurakunta myi Haukikappelin ja viimeinen messu Haukikappelissa pidettiin keväällä 2016.[82][83] Haukikappelin tilalle on rakenteilla uusia asuintaloja.[84]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukilahden väestön kehitys vuosina 1975–2017.

Haukilahden 5 746 henkilön väestöstä suurin osa on työikäisiä 25–64-vuotiaita.[3] Kaupunginosan väkiluku kasvoi tasaisesti muuta Espoota hieman hitaammin vuoteen 1984 saakka, jolloin kaupunginosassa asui 6 372 henkilöä.[85] Kasvu taittui 1980-luvun puolivälissä, mistä lähtien alueen väestö on pienentynyt perheiden lasten muuttaessaan kotoaan. Arvioiden mukaan alle 18-vuotiaiden määrä supistuu alueella reilulla 900 hengellä, kun taas yli 70-vuotiaita haukilahtelaisia on vuonna 2021 peräti 1 400 nykyistä enemmän.[23] Vieraskielisten osuus Haukilahden asukkaista oli tammikuussa 2015 alle 6,5 prosenttia, joka on lähes puolet vähemmän kuin Espoossa keskimäärin (13,3 %).[86]

Väestön ikäjakauma vuodenvaihteessa 2016–2017[3]
0–5 6–15 16–24 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75–84 85+ Kaikki
342 772 557 550 722 706 666 658 443 199 5 746

Työllisyys, palkkataso ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2015 lopussa Haukilahdessa asui 2 509 työllistä henkilöä. Alueen väestön suurimpia työllistäjiä olivat tukku- ja vähittäiskauppa; kuljetus ja varastointi; majoitus- ja ravitsemistoiminta (514 henkilöä), julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus; koulutus; terveys- ja sosiaalipalvelut (543 henkilöä), sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; hallinto- ja tukipalvelutoiminta (475 henkilöä).[87]

Ylen tulokoneen mukaan Haukilahden alueen yli 18-vuotiaasta väestöstä ylemmän korkeakoulututkinnon oli suorittanut 29 prosenttia, ammattikoulun tai lukion 25 prosenttia, alimman korkea-asteen 14 prosenttia ja alemman korkeakoulututkinnon 14 prosenttia. Tutkijoita oli neljä prosenttia väestöstä.[88] Vuonna 2016 alueen veronalaisista tuloista laskettu väestön keskitulo oli 57 141 euroa, mikä oli yli 44 prosenttia korkeampi koko Espoon lukuun nähden.[89] Taloussanomien vuoden 2012 tilastojen pohjalta kokoamassa vertailussa Haukilahden postinumeroalue (02170) oli 15. vaurain alue koko Suomessa.[90]

Äänestäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri puolueiden kannatusosuudet vuosien 2007–2017 kunnallis-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa.

Kansallinen kokoomus on ollut Haukilahden suurin puolue vuosina 2007–2017 pidetyissä eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa, ja se on saanut noin puolet alueen äänistä. Toiseksi ja kolmanneksi suurimmat äänisaaliit alueelta ovat yleisimmin saaneet Ruotsalainen kansanpuolue (14–20 %) ja Vihreä liitto (9–14 %).[91][92][93][94][95][96][97][98] Presidentinvaaleissa 2006 ja 2012 ensimmäisellä ja toisella kierroksella eniten ääniä sai Sauli Niinistö.[99][100][101][102] Niinistö oli myös suosituin ehdokas vuoden 2018 presidentinvaalissa yli 75 prosentin kannatuksella.[103]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsiväylä Haukilahdensolmun kohdalla

Haukilahden alueella oli vuonna 2018 kaikkiaan 31 joukkoliikenteen pysäkkiä,[5][104] joille kulkevat muun muassa seuraavat HSL:n bussilinjat:

104[105] Lauttasaari (M) – Westend – Haukilahti
111[106] Otaniemi – Tapiola (M) – Westend – Matinkylä (M) – Hyljelahti
112[107] Tapiola (M) – Niittykumpu – Haukilahti – Matinkylä (M)
112N[108] Kamppi – Lauttasaari (M) – Westend – Matinkylä (M) – Friisilä

Näiden useammalla pysäkillä pysähtyvien linjojen lisäksi kaupunginosan pohjoisosassa on Haukilahdensolmun moottoritieliittymä, jonka kahden bussipysäkin kautta kulkee joukko seutuliikenteen yölinjoja.[109] Haukilahtea palveli aiemmin joukko Espoon sisäisen liikenteen ja kuntienvälisen seutuliikenteen busseja, mutta nämä korvattiin Länsimetron aukeamisen jälkeen tammikuussa 2018 metroa tukevalla liityntälinjastolla.[110][111]

Haukilahteen sijoitettiin seitsemän kaupunkipyöräasemaa[112] keväällä 2018, kun Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräjärjestelmä laajeni Etelä-Espooseen. Järjestelmä on käytössä huhtikuun alusta lokakuun lopulle.[113]

Länsiväylän ansiosta kaupunginosaan on hyvät liikenneyhteydet Helsingistä ja Kirkkonummelta. Haukilahden katuverkosto ei ole merkittävästi muuttunut vuoden 1964 kaavaluonnoksesta tiennimiä lukuun ottamatta. Liikenteen valtaväylinä ovat edelleen luonnoksesta löytyvät Haukilahdenkatu, Toppelundintie ja Hauenkalliontie (luonnoksessa Haukilahdentie, Toppelundintie ja Kokkovuorentie). Kaupunginosan sisääntuloväylä on Länsiväylän Haukilahdensolmuun yhdistyvä Haukilahdenkatu.[14]

Haukilahdessa on venesatama, jossa on yhteensä 637 venepaikkaa (170 kaupungin hallinnassa) ja 324 autopaikkaa. Sataman alueella toimii neljä venekerhoa, Haukilahden venekerho, Espoon merenkävijät, Mellstenin venekerho ja Matinkylän venekerho.[114] Satamasta on kesäkuun alusta syyskuun alkuun saaristoveneyhteys läheiseen Isoon Vasikkasaaren ulkoilusaareen.[115]

Kuvia Haukilahdesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juutilainen, Seppo & Melkko, Markku & Miettinen, Heikki (toim.): Haukilahti – Gäddvik. Espoo: Haukilahden seura – Gäddvikssällskapet ry, 2006. ISBN 978-951-857467-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) espoo.fi. 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  2. a b Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 2.12.2018. (archive.org)
  3. a b c Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2016/2017 (PDF) Espoon Kaupunki. Viitattu 20.12.2017.
  4. Haukilahden postipiirit Espoon karttapalvelussa kartat.espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 1.1.2015.
  5. a b Haukilahti Espoon karttapalvelussa kartat.espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 1.12.2018.
  6. a b c Haukilahti – Gäddvik: s. 6–10
  7. Haukilahden ajantasa-asemakaava Espoon karttapalvelussa kartat.espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 23.12.2014.
  8. a b c Haukilahti – Gäddvik: s. 12–14
  9. a b c d Haukilahti – Gäddvik: s. 44–47
  10. Haukilahti – Gäddvik: s. 16–19
  11. Haukilahti – Gäddvik: s. 15–16
  12. a b Haukilahti – Gäddvik: s. 23–25
  13. a b Haukilahti – Gäddvik: s. 25–28
  14. a b c d e f Haukilahti – Gäddvik: s. 35–43
  15. a b Haukilahti – Gäddvik: s. 49–51
  16. a b Haukilahti – Gäddvik: s. 60–63
  17. a b c d Haukilahti – Gäddvik: s. 52–54
  18. Espoonlahti (PDF) (s. 1) sipoo.fi. Sipoon kunta. Viitattu 5.1.2015.
  19. a b c d Haukilahden asuntokanta 1920–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 1.2.2015.
  20. Haukilahti – Gäddvik: s. 91–95
  21. a b c Haukilahti – Gäddvik: s. 54–57
  22. Haukilahti – Gäddvik: s. 95–100
  23. a b Pietiläinen, Jari: Haukilahden asukasluku vähenee pian roimasti lansivayla.fi. 24.4.2012. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 2.12.2018.
  24. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 25.5.2016 Leppäsillanmäen ja Toppelund II asemakaavamuutokset espoo.fi. 2.6.2016. Espoon kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  25. Toppelundin kaavoitussuunnitelmat muuttuivat espoo.fi. 20.11.2015. Espoon kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  26. Haukilahden työpaikat 2008–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 31.8.2016.
  27. a b Haukilahden päiväkoti espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 2.12.2018.
  28. Toppelundin päiväkoti espoo.fi. 29.12.2011. Espoon kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  29. Espoon kielikylpypäiväkoti Espoon kielikylpypäiväkoti. Viitattu 2.9.2014.
  30. Tuominen-Halomo, Anneli: Tapiolan kirjaston tulevaisuus on taas auki – Haukilahden kirjastolle löytyi ratkaisu lansivayla.fi. 28.9.2016. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 2.12.2018.
  31. Haukilahden päiväkodin koko tuplaantuu lansivayla.fi. 16.4.2015. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 2.12.2018.
  32. Who are We? ranskalainenpaivakoti.fi. 7.11.2014. Club des Cinq. Viitattu 31.8.2016. (archive.org)
  33. Haukilahti – Gäddvik: s. 74–76
  34. Toppelundin koulu espoo.fi. 11.3.2014. Viitattu 31.8.2016.
  35. Haukilahden koulu espoo.fi. 11.1.2012. Viitattu 5.9.2014.
  36. a b Haukilahti – Gäddvik: s. 86–89
  37. Sundqvist, Vesa: Haukilahden lukio muutti kampukselle – oppilaat pääsevät maistamaan yliopistoelämää yle.fi. 17.8.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 31.8.2016.
  38. Etelä-Espoon yhteiskoulu 1952–1977 yksityiskoulut.fi. Yksityiskoulujen Liitto ry. Viitattu 2.9.2014.
  39. Haukilahden palvelukeskus espoo.fi. 12.1.2012. Espoon kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  40. Esperi Hoivakoti Opri ja Oleksi esperi.fi. Esperi Care Oy. Viitattu 2.12.2018.
  41. Haukilahden palvelukeskus espoo.fi. 12.1.2012. Espoon kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  42. Lounasravintola Haukitalo espoo.fi. 9.1.2012. Espoon kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  43. Haukilahden monitoimitalo espoo.fi. 26.8.2014. Espoon kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  44. Pietiläinen, Jari: Espoossa taistellaan pikkukirjastojen puolesta: ”Lukeminen on väärä säästökohde” lansivayla.fi. 11.4.2014. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 2.12.2018.
  45. Haukilahden kirjasto helmet.fi. Helmet. Viitattu 2.12.2018.
  46. a b Haukilahti – Gäddvik: s. 68
  47. Kioskihaku r-kioski.fi. R-Kioski Oy. Viitattu 2.9.2014.
  48. Toporiina - Liikkeet toporiina.fi. Toporiina Oy. Viitattu 2.9.2014.
  49. S-market Haukilahti hok-elanto.fi. HOK-Elanto. Viitattu 2.9.2014.
  50. Kotipizza Espoo - Haukilahti kotipizza.fi. Kotipizza Oyj. Viitattu 2.12.2018.
  51. Paljakka, Anna: Uusi georgialainen ravintola ei pröystäile puitteillaan mutta tuoksut vakuuttavat heti – kanapata on täysosuma, jonka soosin haluaa pyyhkiä viimeistä pisaraa myöten hs.fi. 29.5.2018. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 2.12.2018.
  52. Sorsakivi k-market.fi. Kesko. Viitattu 2.12.2018.
  53. Espoo, Haukilahden Palvelupesula sol.fi. SOL. Viitattu 2.12.2018.
  54. Ravintola Haikaranpesä ravintolahaikaranpesa.fi. Ravintola Haikaranpesä. Viitattu 2.9.2014.
  55. Yhteystiedot haukilahdenranta.fi. Ravintola Haukilahden Ranta. Viitattu 2.12.2018.
  56. Yhteystiedot haukilahdenpaviljonki.fi. Haukilahden paviljonki. Viitattu 2.12.2018.
  57. Seura emk.fi. Espoon merenkävijät. Viitattu 2.12.2018.
  58. Etusivu cafemellsten.com. Café Mellsten. Viitattu 2.12.2018.
  59. Yksityistilaisuudet cafemellsten.com. Café Mellsten. Viitattu 2.12.2018.
  60. Halava, Johanna: Haukilahti saa japanilaisen bistron – listalla tietenkin haukitempuraa lansivayla.fi. 2.9.2018. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 2.12.2018.
  61. Etusivu etcharlie.fi. E. T. Charlie. Viitattu 2.12.2018.
  62. Yhteystietomme nornickel.fi. Norilsk Nickel Harjavalta Oy. Viitattu 2.12.2018.
  63. Yhteystiedot talvivaara.com. Ahtium Plc. Viitattu 2.12.2018.
  64. Mannermaa, Jarkko: Ahtium eli entinen Talvivaara hakeutuu konkurssiin: osakkeisiin sijoittaneet menettivät rahansa – katso kovan onnen kaivoksen käänteet yle.fi. 6.3.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 2.12.2018.
  65. Ota yhteyttä ahtibusinesspark.fi. AHTI Business Park. Viitattu 6.11.2014.
  66. HooGee hoogee.fi. Haukilahden Pallo HooGee ry. Viitattu 2.9.2014.
  67. Haukilahden kuntokeskus - Etusivu haukilahdenkuntokeskus.fi. Haukilahden kuntokeskus. Viitattu 2.9.2014.
  68. Livia Club - Yhteystiedot liviaclub.fi. Livia Club. Viitattu 2.9.2014.
  69. Rantaraitti pituustilanne kartta 10.7.2014 (PDF) espoo.fi. 10.7.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  70. a b c Haukilahti – Gäddvik: s. 82–83
  71. Kuntoradat espoo.fi. 23.6.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  72. Surfing ry kotisivu surfing-ry.org. Surfing ry. Viitattu 2.9.2014.
  73. Avannot espoo.fi. 27.8.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  74. Pallokentät espoo.fi. 11.3.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 4.9.2014.
  75. Luistelukentät espoo.fi. 8.5.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 4.9.2014.
  76. Katukoris ja beachvolley espoo.fi. 18.6.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 4.9.2014.
  77. a b c Haukilahti – Gäddvik: s. 108–112
  78. Seurakunnat espoonseurakunnat.fi. Espoon seurakuntayhtymä. Viitattu 9.11.2014.
  79. Espoon seurakuntasuunnitelma 2009–2015 (PDF) (Sivu 5) espoonseurakunnat.fi. Espoon seurakuntayhtymä. Viitattu 31.8.2016.
  80. Haukilahti – Gäddvik: s. 76–81
  81. Haukikappeli espoonseurakunnat.fi. Espoon seurakuntayhtymä. Viitattu 2.12.2018. (archive.org)
  82. Seurakunta myy Haukikappelin – toiminta loppuu 2016 lansivayla.fi. 9.12.2013. Viitattu 2.12.2018.
  83. Törrönen, Minna & Ylhävuori, Tarmo: Katoaako lähikirkkosi? Katso kartalta, mistä tiloista pk-seurakunnat luopuvat kirkkojakaupunki.fi. 17.5.2016. Kirkko ja kaupunki. Viitattu 2.12.2018.
  84. Haukilahti, asemakaavanmuutos, alue 230961 Espoon kaupunki. Viitattu 5.9.2016.
  85. Haukilahden väestörakenne 1975-2014 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 8.9.2014.
  86. Espoon väestörakenne 2014 / 2015 (PDF) (s. 11) espoo.fi. Espoon Kaupunki. Viitattu 14.7.2015.
  87. Espoossa asuva työllinen työvoima toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12. aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 2.12.2018.
  88. Jaakkola, Johan & Tebest, Teemo: Onko naapurisi hyvätuloisempi ja paremmin koulutettu kuin sinä? Tarkista tulokoneesta (postinumero 02170) yle.fi. 31.10.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 2.12.2018.
  89. Espoon 15 vuotta täyttänyt väestö valtionveronalaisten tulojen (euroa) 31.12. aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 3.12.2018.
  90. Honkanen, Veera: Suomen rikkaat ja köyhät asuvat Espoossa Taloussanomat. 7.7.2014. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 2.12.2018.
  91. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (europarlamenttivaalit 2009) vaalit.fi. 10.6.2009. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  92. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (europarlamenttivaalit 2014) vaalit.fi. 30.5.2014. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  93. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (eduskuntavaalit 2007) vaalit.fi. 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  94. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (eduskuntavaalit 2011) vaalit.fi. 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  95. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (kunnallisvaalit 2008) vaalit.fi. 31.10.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  96. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (kunnallisvaalit 2012) vaalit.fi. 31.10.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  97. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (kunnallisvaalit 2017) vaalit.fi. 3.5.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  98. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (eduskuntavaalit 2015) vaalit.fi. 2.6.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  99. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (presidentinvaalit 2006 K1) vaalit.fi. 17.1.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  100. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (presidentinvaalit 2006 K2) vaalit.fi. 1.2.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  101. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (presidentinvaalit 2012 K1) vaalit.fi. 24.1.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  102. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (presidentinvaalit 2012 K2) vaalit.fi. 8.2.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  103. Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (presidentinvaalit 2018 K2) vaalit.fi. 4.4.2018. Oikeusministeriö. Viitattu 3.12.2018.
  104. Haukilahti HSL:n reittioppaassa reittiopas.hsl.fi. HSL. Viitattu 1.12.2018.
  105. Linja 104 reittiopas.hsl.fi. HSL. Viitattu 1.12.2018.
  106. Linja 111 reittiopas.hsl.fi. HSL. Viitattu 1.12.2018.
  107. Linja 112 reittiopas.hsl.fi. HSL. Viitattu 1.12.2018.
  108. Linja 112N reittiopas.hsl.fi. HSL. Viitattu 1.12.2018.
  109. Pysäkki – Haukilahdensolmu reittiopas.hsl.fi. HSL. Viitattu 1.12.2018.
  110. Strafica Oy, HSL: Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma 2014, s. 17 & 28. Helsinki: HSL, 21.5.2015. HSL:n julkaisuja 8/2015 (ISSN 1798-6184). ISBN 978-952-25325-7-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.12.2018).
  111. Pajuriutta, Satu: Kierteleviä bussireittejä, puoli tuntia pidempiä työmatkoja – länsimetron uusi liityntäliikenne kismitti osaa matkustajista hs.fi. 2.1.2018. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 2.12.2018.
  112. Kaupunkipyöräasemat kaupunkipyorat.hsl.fi. HSL. Viitattu 2.12.2018.
  113. Kaupunkipyöräkaudella 2018 tehtiin uusia ennätyksiä hsl.fi. 1.11.2018. HSL. Viitattu 2.12.2018.
  114. Venesatamat espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 1.12.2018.
  115. Saaristoveneiden aikataulut 2014 visitespoo.fi. Visit Espoo. Viitattu 1.12.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]