Kauklahti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kauklahti
Köklax
Kauklahti 1.jpg
Kaupungin kartta, jossa Kauklahti korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kauklahti korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Kauklahti
Kaupunginosa nro 44[1]
Pinta-ala 2,7 km² [2]
Väkiluku 10 149 www.aluesarjat.fi 1.1.2018
Osa-alueet

Suur-Kauklahden kaupunginosat ovat Kauklahti, Espoonkartano, Kurttila ja Vanttila.

Pienalueita ovat mm. Bassenmäki, Hansakallio, Hansavalkama, Kauklahdenpuisto, Kuninkaankartano, Järvikylä, Mynttilä, Kyytimäki, Myntinsyrjä, Näkinkylä, yms.
Postinumerot 02780

Kauklahti (ruots. Köklax, puhekielessä usein Kökkeli) on Espoon länsiosassa Kehä III:n varrella sijaitseva kaupunginosa.

Kauklahdessa oli vuodenvaihteessa 2017/18 jo 10 149 asukasta, ja Kauklahti onkin voimakkaasti kasvava kaupunginosa, kun viime vuosina alueen väkimäärä on lisääntynyt 5-8% kasvuvauhtia.

Suurin osa muuttajista on nuoria lapsiperheitä ja suomenkielisiä, ja Kauklahden ruotsinkielisten asukkainen osuus onkin ensimmäistä kertaa pudonnut alle 10% osuuden ollessa 'enää' 9,4%.

Lähimmät suuret keskukset ovat Espoon keskus idässä ja Espoonlahti etelässä. Suur-Kauklahteen lukeutuvat Espoonkartano, Vanttila ja Kurttila.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauklahden nimi on muuntunut alkuperäisestä nimestä Kaukalaksi, joka tarkoitti Espoonlahden perukasta koilliseen työntynyttä pitkää ja kapeaa lahtea.[3] Alkujaan sana laksi on suomen kielessä tarkoittanut lahtea.

Kauklahti on Espoon vanhimpia asuinalueita; vanhin asutuksesta kertova arkeologinen löytö on tehty lähellä Espoonkartanoa ja on peräisin kivikaudelta noin 4000 eaa. 1200-luvulle asti Kauklahti oli hämäläisten kauppapaikka, kunnes lahti kasvoi umpeen ja alueelle tuli ruotsalaista väestöä. Kauklahden kautta kulki myös vanha Turusta Viipuriin johtanut Kuninkaantie.

Helsingin-Turun rantarata valmistui 1903, ja alusta lähtien sillä oli asema myös Kauklahdessa. Aseman ympärille muodostui pian huomattava teollisuustaajama. Sinne perustettiin muun muassa useita tiilitehtaita ja muuta pienteollisuutta ja 1900-luvulla Kauklahden lasitehdas samoin kuin sota-ajan teollisuutta.

Kauklahden suomenkielinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1891 Åminnen kartanossa.lähde? Espoon kunta otti kansakoulun hallintaansa 1902. Useiden muuttojen jälkeen koulu sai oman koulutalon vuonna 1911. Uusi ajanmukaisempi arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema koulutalo; Hansakallion Koulu, vihittiin 25. toukokuuta 1959. Kymmenen luokkahuonetta ja erikoistiloja sisältävä koulu oli osittain yksikerroksinen ja osittain kaksikerroksinen. Kahdessa rivitalossa oli asunnot 12 opettajalle. Hansakallion koulua peruskorjattiin ja laajennettiin 2009-2011, laajennuksen myötä rivitalot purettiin. Kauklahden ruotsinkielinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1906 Sakan tilalla. Nykyinen koulurakennus Kurttilassa valmistui 1910 ja kuuluu jugendtyylin merkittäviin puisiin koulurakennuksiin torneineen ja kymmenine kattoineen. Koulun nimi peruskoulujärjestelmään siirtymisen myötä on Kungsgårdsskolan. Koulusta valmistui kuvitettu historiikkiteos 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

Kauklahden historia on monipuolinen ja monikerroksinen ja ansaitsee suurempaa huomiota. Kivikaudelta keskiaikaan todennettu asutus, jota löytyisi vielä enemmänkin alueelta, Kuninkaantie ja kartanoiden aika, rautatie ja Porkkalan miehityksen merkitys, teollisuusajan historia tillitehtaista lasitehtaaseen ja sotateollisuuteen (Kauklahden tiilitehtaat tuottivat useana vuonna eniten tiiliä koko Suomessa!) yms. yms. Onneksi jonkin verran kirjallisuutta on ilmestynyt ja aivan viime vuosina.

Palvelut ja yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikekeskus Kauklahden keskustassa.

Kauklahdessa kunnallisia palveluita tarjoavat muun muassa monet päiväkodit (yksityisissä myös liikuntapainotteinen päiväkoti sekä ruotsin- ja englanninkieliset päiväkodit) ja asukaspuisto Palttina, kirjasto, alakouluja ja yläkouluja (myös ruotsinkieliset), lukio, nuorisotila ja Kauklahden Kappeli. Yksityisiä palveluja Kauklahdessa ovat mm. apteekki, kalakauppa, kuntosali, R-kioski rautatieasemalla, huoltoasema, katsastusasema, useita autokorjaamoita, konevuokraamo, 30 vuotta alueella toiminut kukkakauppa, hammaslääkäri, eläinlääkäri, hierojia, kauneushoitola, vyöhyketerapia, muutama parturi-kampaamo sekä kaksi ruokakauppaa. K-Marketin (ent. Valintatalo) yhteydessä on myös asiamiesposti ja pankkiautomaatti, Toisen ruokakaupan LIDLin yhteydessä sijaitsee ALKO. Kauklahden keskustassa sijaitsee myös kylän ylepys, perinteikäs Halmeen leipomo-kahvila, jonka Emil Halme perusti jo vuonna 1899.[4]

Bassenmäellä taas sijaitsee Kauklahden VPK, Köklax FBK, joka toimii Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana.

Kauklahden aseman eteläpuolella Vanttilassa on Kauklahden teollisuusalue, jossa sijaitsee muun muassa Lumenen (entisen Noiron) kosmetiikkatehdas, kaksi pizzeriaa ja palkittu kierrätysyritys Romu-Keinänen. Aseman luona toimi vuosina 1923–1952 Kauklahden lasitehdas, joka oli merkittävä työllistäjä. Nykyään rakennuksessa toimii Kuusakoski Oy:n palvelupiste. Erilaisia yrityksiä ja pienteollisuutta on Myntinsyrjän alueella sekä Vänttilässä teollisuusalueella, jonne on myös rakenteilla pieni kauppakeskus, johon on tulossa mm. K-Supermarket.

Kauklahden alueella onkin varsin kattavat palvelut, ja ainoana puutteena on tällä hetkellä suutaripalvelut.

1990-luvun alkupuolella lopetti myös keskustassa toiminut "ET", elintarvikekioski. Aikaisekseen ET oli erikoinen siitä, että kioskiin pääsi kauppamaisesti asioimaan sisäpuolelle. Kauklahden R-Kioski remontoitiin sisäkioskiksi vasta myöhemmin. Apteekki laajensi sittemmin toimintansa senkin tiloihin. Kaksi pankkikonttoria, Merita (ent. SYP) ja Leonia (ent. Postipankki) sulkivat myös vuoron perään.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonkartano (1700-luvulta) ja sen alueella Suomen vanhin kiviholvisilta ovat alueen tunnettuja nähtävyyksiä. Myös Bensulsin tien varressa löytyy vanha kiviholvisilta. Alueella on monipuolinen ja upea luonto, sillä Kauklahti sijaitsee kahden joen, Espoonjoki ja Mankinjoki suistossa. Vanhoja tammia löytyy muualtakin kuin Espoonkartanon luota, sillä aluetta halkoo Vanha Kuninkaantie, mikä näkyy monen muunkin tila- ja kartanorakennuksen olemassaolona, mm. Åminne, Jupp, Jofs, Uraalin vanha työväentalo.

Espoonkartanon välittömässä läheisyydessä toimii myös ruotsinkielinen kesäteatteri Finns sommarteater.

Kauklahti rajautuu meren rantaan, ja alueen teollisuushistoria onkin paikoin vielä näkyvissä, mm. alueella sijainneiden tiilitehtaiden laitureita on vielä näkyvissä. Myös lasitehtaan kohdalla Espoonjoen rantatöyräällä on näkyvissä lasitehtaan aikaisien rakennusten jälkiä.

Kauklahden Lasilaaksossa sijaitsee myös upea luonnonsuojelualue, Fiskarsinmäen luonnonsuojelualue, jonka lintutornista voi havainnoida Espoonlahden runsasta linnustoa.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauklahteen on hyvät junayhteydet johtuen siitä, että rantarata kulkee Kauklahden läpi. Kauklahden asemalla pysähtyvät paikallisjunat U ja E sekä yö-juna L tarjoten palvelua useimmiten noin 15 minuutin välein. Paikallisjunaliikenteeseen tuli edelleen parannusta 12. elokuuta 2007 alkaen, kun E-junien pääteasemaksi tuli Kauklahti ja junaliikenteen vuorovälit tihenivät 30 minuutista 15 minuuttiin. Lisäksi Espoon sisäiset linja-autovuorot 118, 166, 167 ja lähibussi 168 sekä seutuliikenteen bussit 165, 165N, 213 palvelevat kauklahtelaisia. Ja vielä myös poikittaislinja 911 palvelee kauklahtelaisia Kirkkonummen suuntaan.

Kauklahden ja Vanttilan välistä liikennettä välittää rantaradan ali kulkeva tunneli, joka avattiin liikenteelle tammikuussa 2011. Kesäkuuhun 2009 asti tunnelin paikalla oli Etelä-Suomen vaarallisin tasoristeys. Suuren vaaratekijän muodostivat junien nopeudet, tasoristeyksen sijainti Hansatien välittömässä läheisyydessä heti mäen alla, autoilijoiden varomattomuus sekä liikennesääntöjen noudattamattomuus tasoristeyksen alueella. Puomien ollessa alhaalla toisinaan pitkäänkin (jopa 4,5 minuuttia), kun tasoristeys oli Kauklahden aseman varoalueella – sumppuuntui myös Hansatie helposti.[5]

Rakennuskanta, asuntomessualue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauklahden vuoden 2006 asuntomessujen aluetta.
Kauklahden vuoden 2006 asuntomessujen aluetta.

Muutamassa vuosikymmenessä mökkivaltaisesta radanvarren kylästä on tullut lähiömäisempi, ja kerrostalojakin on rakennettu 1970-luvulta asti. Kauklahden keskustan tuntuma on jo ennen asuntomessujen aikaa kokenut suuria mullistuksia: 1990-luku toi Kustaanmäen ja Ramsaynkujan suuret rivitaloalueet. Nykyään Kauklahti on kasvuseutua, muun muassa Hansavalkama on uusi rakenteilla oleva asuinalue Kehä III läheisyydessä.

Vuoden 2006 asuntomessut pidettiin Kauklahdessa. Messuilla kävi odotettua vähemmän väkeä, 174 305 kävijää [6], mutta Espoon kaupunki oli julkisuudessa niihin silti tyytyväinen. Lehdistössä kiiteltiin messualueen arkkitehteja modernista ja ennakkoluulottomasta suunnittelusta [7]

Kauklahti on kuitenkin edelleen vuonna 2018 rauhallinen kylämäinen ja todella luonnonläheinen ja helposti saavutettava asuinalue Espoon länsilaidalla. Monet muuttajat ovatkin ns. paluumuuttajia, kun lapsuutensa Kauklahdessa viettäneet nuoret palaavat alueelle omaa perhettään kasvattamaan. Nopean väestönkasvun haittapuolena on koulutilojen ahtaus, ja nyt keväällä 2018 vaikutetaankin kaupungin virkamiehiin ja päättäjiin mm. oikean asukasmäärän kasvulukujen avulla, jotta Kauklahdessa säilyy oma lukio EYL (Espoon Yhteislyseon Lukio).

Alueen aktiivisia yhteisötoimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. Mikä on Kauklahti Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 5.8.2010.
  4. Oy Emil Halme Ab, viitattu 15.11.2015.
  5. Espoon Vantinportti avataan liikenteelle perjantaina HS.fi pääkaupunkiseutu. 13.1.2011. Viitattu 15.1.2011.
  6. Loppuraportti
  7. Hesarin artikkeli

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]