Postipankki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomessa toiminutta Postipankkia. Vastaavista eri maissa postin yhteydessä toimineista pankeista yleisesti kerrotaan artikkelissa postipankkitoiminta.
Postipankin kärrynpyörälogo.
Leonia-pankin logo.
Sampo-pankin logo.

Postipankki (PSP[1]), aiemmin Postisäästöpankki, myöhemmin Leonia Pankki ja Sampo Pankki, oli Suomessa vuodesta 1887 toiminut valtio-omisteinen pankki. Vuonna 2006 tuolloinen omistaja Sampo-konserni myi pankin. Pankki toimii nykyisin nimellä Danske Bank tanskalaisen Danske Bankin tytäryhtiönä.

Postipankki teki yhteistyötä Postin kanssa siten, että pankkipalveluja sai postikonttoreista. Postipankilla oli myös omia pankkikonttoreitaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Postisäästöpankki (1887–1970)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Postisäästöpankin (PSP) historia alkaa vuodesta 1887. Valtion perustaman Postisäästöpankin tarkoitus oli edistää säästämistä.

Postisäästötoiminta oli kansainvälinen ilmiö, joka oli jo otettu käyttöön Isossa-Britannissa 1861 ja Ruotsissa 1884. Postisäästöpankki perustettiin säästöpankkien kilpailijaksi. Perustamisen taustalla oli säästöpankkiaate. Perustamista pohtinut postisäästöpankkikomitea piti ongelmana, että ruumiillisen työn tekijät, päivätyöläiset ja palkolliset eivät voineet säästää, koska ei ollut saatavilla luotettavia säästöjen talletuspaikkoja. Olemassa olleiden säästöpankkien ongelmiksi nähtiin tuolloin harvat aukioloajat, pankkien puute maaseudulla sekä huono hoito. Postisäästöpankki tarjosi lähes koko maan kattavan konttoriverkoston postitoimipaikoissa sekä paremmat aukioloajat. Talletuskorko kuitenkin jäi selvästi alhaisemmaksi kuin säästöpankeilla, sillä kaikki talletusvarat sijoitettiin valtion obligaatioihin. Aluksi Postisäästöpankki huolehtikin muihin pankkeihin verrattuna kaikkein pienimpien talletusten keräämisestä.[2]

Postisäästöpankki toimi läheisessä yhteistyössä Postin kanssa niin, että osasta postikonttoreita sai myös pankkipalveluita. Omia konttoreita Postisäästöpankeilla oli vain muutama. Sen toiminta oli lainsäädännön rajoitusten takia alkuvuosina vaatimatonta ja voimakas kasvu alkoi vasta 1940-luvun taitteessa, kun pankki otti postisiirron maksujärjestelmäkseen talvisodan alkaessa vuonna 1939.[3]

Postipankki (1970–1998)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1970 pankin nimi lyhennettiin muotoon Postipankki. Vuonna 1988 siitä tuli liikepankkeihin rinnastettava Postipankki Oy.

Pankkiliikenteessä pankin tunnuksena säilyi PSP aina vuoteen 1997 asti.

Postipankin palveluita sai pankin omien konttoreiden lisäksi edelleen myös postikonttoreista. 1990-luvun loppupuolella yhteistyötä Postin kanssa kuitenkin supistettiin. Pankkipalveluita tarjoavien postikonttorien määrä laski voimakkaasti. Kun vuoden 1996 alussa Postipankin palveluita sai vielä 938 postista, määrä oli kahden vuoden kuluttua enää 514.[4][5]

Leonia Pankki (1998–2001)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 1997 pankki muutettiin julkiseksi osakeyhtiöksi (Postipankki Oyj) ja se yhdistyi niin ikään valtion omistaman, vuonna 1956 perustetun Suomen Vientiluotto Oyj:n kanssa. Uusi konserni otti nimekseen Leonia 23. huhtikuuta 1998. Postipankin nimeksi tuli nyt Leonia Pankki.[4][5]

Leonia-konserni muodostui holding-yhtiönä toimineesta Leonia Oyj:stä (aluksi PV Yhtymä Oyj) ja sen kahdesta tytäryhtiöstä Leonia Pankki Oyj:stä ja Leonia Corporate Bank Oyj:stä. Leonia Corporate Bank muodostui entisen Vientiluoton organisaatiosta täydennettynä Postipankin suurasiakastoiminnolla. Se keskittyi palvelemaan suuryritysasiakkaita tarjoamalla myös vientiluottoja. Leonia Pankki ja Leonia Corporate Bank yhdistyivät marraskuussa 2000 osana tulevaa suurfuusiota.[6]

Vuonna 1998 Leonia Pankilla oli yhteensä 63 henkilöasiakaskonttoria ja 22 yrityskonttoria. Lisäksi pankkipalveluita sai 477 postista.[5] Postin ja pankin tiet erkanivat vuonna 2000. Yli 100 vuotta kestänyt pankin yhteistyö Postin kanssa päättyi, kun pankkipalveluiden tarjoaminen postin kautta lopetettiin kannattamattomana.[6]

Sampo Pankki (2001–2006)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sampo-pankin Tapiolan konttori vuonna 2008.

Vuoden 2000 viimeisenä päivänä valtion omistama Leonia Oyj yhdistyi vakuutuskonserni Sammon kanssa "täyden palvelun finanssikonserniksi". Konsernin emoyhtiö toimi lyhyen aikaa nimellä Vakuutusyhtiö Sampo-Leonia Oyj, mutta se vaihdettiin pian Sampo Oyj:ksi.[6][7] Valtion omistusosuus jäi alle 50 prosentin.

Leonia Pankin nimeksi vaihdettiin Sampo Pankki Oyj helmikuussa 2001.[7] Samaan aikaan konserniin liittyi Mandatum-pankki. Mandatumin liiketoiminta oli alkanut elokuussa 1998 Interbank Osakepankin ja Mandatum & Co:n fuusiosta. Mandatum-pankki tarjosi yksityishenkilöiden varainhoitopalveluita, ja Sampo-pankki erikoistui sijoittamiseen ja säästämiseen.[8]

Vuoteen 2006 mennessä pankki toimi Suomen lisäksi kaikissa Baltian maissa.[8]

Sampo Pankista Danske Bank (2006–2012)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sampo-konserni Oyj myi vuonna 2006 Sampo-pankin ulkomaan yksiköineen tanskalaiselle Danske Bankille 4,05 miljardilla eurolla. Kauppa vahvistettiin 2007. Kauppaan kuului myös Mandatum- ja Sampo-nimillä toimineita sijoituspalveluyrityksiä.[9]

Pankin toiminta jatkui Sampo Pankki -nimellä vuoteen 2012 asti. Tuolloin pankin nimeksi muutettiin emoyhtiön mukaisesti Danske Bank.[10]

Kultapossukerho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultapossu oli lapsille suunnattu pankin kanta-asiakasohjelma vuosina 1958–2003, johon sisältyi Kultapossukerhon jäsenyys, Kultapossulehti ja kullanvärinen (alkuaikoina lehtikullalla päällystetty) säästöpossu. Suurimmillaan siinä oli 300 000 jäsentä. Mottona oli "on hienoa olla Kultapossukerhon jäsen".[11]

Kultapossukerhon alkuperäisten sääntöjen mukaan sen tarkoituksena oli hauska ja hyödyllinen askartelu, tervehenkinen vapaa-ajanvietto ja säästäminen, joiden avulla oli tarkoitus kehittää Suomen lapsissa säästäväinen uutteruuteen kannustava mielenlaatu. Askarteluun ohjasivat ensin kerhokirjeen, myöhemmin kerholehden ja lopulta kerhon verkkosivujen ohjeet. Kerholaiset kilvoittelivat pisteiden hankkimisessa. Ensimmäiset pisteet sai säästämällä omalle tilille pankkiin ja lisää pisteitä lehdessä olleista palkintotehtävistä. Kuudella pisteellä sai onnenrahan, 18 pisteellä pääsi kerhon suurmestariksi. Kultapossukerholaisille tehtiin vuonna 1998 myös oma CD-ROM -peli, "Kultapossu ja Leo Leijona: Sateenkaarivarkaat".

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 31.10.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.11.2013.
  2. Kuusterä, Antti: Aate ja raha - Säästöpankit suomalaisessa yhteiskunnassa 1822–1994, s. 106–107. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1995. ISBN 951-1-13932-0.
  3. Suomen liiketoimintojen historia: Postisäästöpankista nykypäivään Danske Bank. Viitattu 27.10.2014.
  4. a b Postipankki Oyj: Vuosikertomus 1997
  5. a b c Leonia Oyj: Vuosikertomus 1998
  6. a b c Vakuutusyhtiö Sampo-Leonia Oyj: Sampo 2000 vuosikertomus
  7. a b Sampo Oyj: Vuosikertomus 2001
  8. a b Historia Sampo Group. Viitattu 21.8.2009.
  9. Danske Bank: Historia Viitattu 11.7.2014
  10. Danske Bank 15.11.2012: Sampo Pankki on nyt Danske Bank
  11. Leonia:5.2.1998, Kultapossukerho täyttää 40 vuotta [vanhentunut linkki]