Länsimetro

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Länsimetro
Länsimetro-Västmetron.svg
Linjakartta
Perustiedot
Reitti  Matinkylä – Ruoholahti (1. vaihe)
  Kivenlahti – Matinkylä (2. vaihe)
Rakennettu  2009– (1. vaihe)
2014– (2. vaihe)
Avattu  tammikuu 2017 (tavoite, 1. vaihe)
2020 (tavoite, 2. vaihe)
Rakennuskustannus  1 088 milj. € (1. vaihe)
801 milj. € (2. vaihe)
Liikenne
Operaattori(t)  Helsingin seudun liikenne (suunnittelu ja tilaaminen)
HKL-Metroliikenne (operointi ja liikennöinti)
Tekniset tiedot
Pituus  21,0 km
Raiteiden lkm  2
Raideleveys  1 522 mm
Sähköistys  virtakisko
Liikenteenohjaus
Ohjauskeskus  Herttoniemen metrovalvomo
Kulunvalvonta  ATP (Automatic Train Protection)

Länsimetro (ruots. Västmetron) on Helsingin metron rakenteilla oleva jatko Espooseen. Linja kulkee ensimmäisen vaiheen valmistuttua nykyisen metroradan pääteasemalta Ruoholahdesta Lauttasaaren, Otaniemen ja Tapiolan kautta Matinkylään ja sieltä eteenpäin Kivenlahteen toisen vaiheen valmistuttua. Matkustajaliikenne Ruoholahti–Matinkylä-välillä on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2017.[1] Metrorata Matinkylä–Kivenlahti-välillä valmistuu aikaisintaan 2020.[2] Toisen rakennusvaiheen myötä koko Etelä-Espoo (Suur-Tapiola, Suur-Matinkylä ja Suur-Espoonlahti) on raideliikenteen piirissä.

Ensimmäinen vaihe on 13,9 km pitkä ja käsittää kahdeksan uutta asemaa. Länsimetron rakennustyöt alkoivat marraskuussa 2009,[3] ja ensimmäisen vaiheen louhintatyöt saatiin valmiiksi helmikuun 2014 lopulla.[4] Toisen vaiheen hankesuunnitelma valmistui vuoden 2012 keväällä[5] ja rakennustyöt käynnistyivät Suomenojalla syksyllä 2014.[6] Kun ensimmäinen vaihe valmistuu, ajetaan kahta metrolinjaa: Tapiola–Mellunmäki ja Matinkylä–Vuosaari.[7]

Metrohankeen ensimmäinen vaihe on kärsinyt merkittävistä viivästyksistä. Sen oli hankesuunnitelman mukaan tarkoitus valmistua syksyllä 2014, mistä avautumispäivää lykättiin useampaan otteeseen. Metron ensimmäisen vaiheen oli tarkoitus aloittaa matkustajaliikenne 15. elokuuta 2016, mutta avaamisajankohtaa lykättiin vielä kesäkuussa 2016 myöhempään ajankohtaan. Ajankohta tarkentui saman kuun lopulla tammikuuhun 2017.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Länsimetron historia

Suunnittelu ja rakentamispäätös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Espooseen kulkeva metro esiintyi esimerkiksi vuoden 1968 Smith-Polvisen liikennesuunnitelmassa.[8]

Espoon kaupunginhallitus päätyi elokuussa 2006 kannattamaan länsimetron toteuttamista Ruoholahdesta Matinkylään.[9] Kaupunginvaltuusto kallistui kannattamaan länsimetron toteutusta saman vuoden syyskuussa.[10] Länsimetron yleissuunnitelman valmistui vuonna 2007. Espoon ja Helsingin kaupungit perustivat Länsimetro Oy:n, jonka vastuulle tuli länsimetron ensimmäisen ja toisen rakennusvaiheen toteuttaminen.[11] Yhtiön omistavat Espoon kaupunki 72 prosentin osuudella ja Helsinki 28 prosentin osuudella.

Espoon kaupunginvaltuusto teki päätöksen metron ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta toukokuussa 2008.[12] Metron kustannukset jakautuvat ”rajalta poikki” -periaatteella kaupunkien välille:[13] 72 prosenttia kustannuksista menee Espoolle ja 28 prosenttia Helsingille.[14] Valtio tuki metrohanketta 30 prosentin avustuksella.[13]

Metron muut vaihtoehdot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TramWestin suunnitelmana oli saavuttaa kattavampi verkosto kuin länsimetrolla, samaan tai jopa pienempään hintaan.

Espoo teki 2002 erilaisten liikennejärjestelmien vertailun, jossa vertailtiin metroa, pikaraitiotietä ja bussijärjestelmää.[15] Länsimetron kanssa vuoden 2005 joulukuussa valmistuneessa raideyhteyden ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA) selvitettiin myös muita joukkoliikenteen muotoja, kuten pikaraitiotietä ja kehitettyä bussiverkkoa.[15]

Kymmenkunta liikennealan ammattilaista, opiskelijaa ja harrastajaa kokosi länsimetrolle TramWestiksi nimetyn vastaehdotuksen, joka esitti metron korvaamista laajemmalla pikaraitiotieverkolla. Ryhmä arvioi 57 kilometriä pitkän TramWest-verkon hinnaksi 365 miljoonaa euroa sen esittelyn aikaan vuoden 2006 maaliskuussa.[16] TramWestin kannattajat väittivät sen olevan metroa halvempi, laajempi,[17] ympäristöystävällisempi, energiatehokkaampi ja helpompi rakentaa.[18] TramWest ei kuitenkaan edennyt suunnitelmaa pidemmälle Espoon kaupunginvaltuuston kannattaessa maanalaista metroratkaisua.

Ensimmäisen vaiheen rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matinkylän metroasema rakenteilla lokakuussa 2014.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi metron maanalaisen asemakaavan tammikuussa 2009,[19] ja länsimetron ensimmäisen vaiheen rakentaminen käynnistyi Ruoholahdessa saman vuoden marraskuussa.[3] Tunneleista puolet oli saatu louhittua heinäkuussa 2012.[20] Asemien rakennustyöt käynnistyivät saman vuoden syyskuussa.[21] Lokakuussa 2013 Espoon kaupunginvaltuusto päätti Niittykummun aseman rakentamisesta muun metron yhteydessä, koska sen rakentaminen metron jo liikennöidessä olisi tullut jopa kaksi kertaa kalliimmaksi.[22] Metrotunnelien louhintatyöt valmistuivat helmikuussa 2014[4] ja kiskot oli saatu asennettua koko rataosuudelle joulukuun 2015 alulla. Virtakiskon asentaminen oli myös käynnissä. Metron ajovirtaa suunniteltiin kytkettäväksi tammikuussa 2016,[23] ja koeajojen oli tarkoitus alkaa helmikuussa.[24] Ajojen aloittamista tosin lykättiin maaliskuulle, jolloin metron on tarkoitus olla ajokuntoinen välillä Ruoholahti-Keilaniemi. Ruoholahti-Koivusaari rataosuus oli koeajovalmis helmikuun lopulla. Myöhemmin keväällä koeajoja jatketaan Tapiolaan ja lopulta Matinkylään, kun metroradan asetinlaitteet valmistuvat.[25]

Länsimetron arvioitiin ennen räjäytystöiden alkua syyskuussa 2009 valmistuvan vuoden 2014 syksyllä.[26] Metron valmistumista lykättiin ensin vuoteen 2015.[27] Metroa lykättiin tämän jälkeen vielä kertaalleen elokuuhun 2016, ja lopullinen avajaispäivä tarkentui myöhemmin 15. elokuuta.[28] Avauspäivää jouduttiin tosin tästäkin vielä lykkäämään turvallisuuteen liittyvien taloteknisten järjestelmien testauksen viivästyessä. Metron liikennöinnin oli kesäkuun 2016 tilanteessa tarkoitus alkaa saman vuoden lopulla,[29] mutta ajankohtaa lykättiin vielä saman kuun lopulla seuraavan vuoden alkuun.[1] Rakentamisen aikataulujen viivästymisen lisäksi ongelmia ovat tuottaneet muun muassa metrojunien ja asemien automatisointi, jota HKL päätti lopulta lykätä myöhemmäksi[30] ja aloittaa länsimetron liikennöinnin alkuun kuljettajien ajamilla junilla.[31]

Toisen vaiheen suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahden metroaseman työtunnelin suuaukko helmikuussa 2016.

HSL:n vuoden 2011 liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) länsimetron toinen rakennusvaihe oli määritelty aloitettavaksi vuoteen 2020 mennessä. Raportti arvioi länsimetron jatkeen hinnaksi 400 miljoonaa euroa.[32] Länsimetron jatkeen alustava yleissuunnitelma Matinkylästä Kivenlahteen valmistui keväällä 2011.[33] Projektin hankesuunnitelma valmistui toukokuussa 2012. Siinä esitettiin metron rakentamista Matinkylästä aina Saunalahteen asti.[34] Saunalahden aseman rakentamisesta päätettiin luopua yli vuotta ennen rakennustöiden käynnistymistä.[35] Saunalahden aseman jäätyä pois metron jatke supistui viiteen uuteen asemaan. Metrovarikko päätettiin sijoittaa Sammalvuoreen.[36] Toisen vaiheen valmistuttua metroa on myös mahdollista jatkaa Kirkkonummelle tai rantaradan varteen Kauklahteen.[37] Matinkylä–Kivenlahti-osuuden hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2012[38] ja sen rahoitus kaupunginhallituksessa syyskuussa 2014.[39] Rakentamispäätöksen ehtona oli valtion osallistuminen hankkeeseen 240 miljoonalla eurolla. Rakennustöiden alkaessa metron jatkeen kustannuksiksi arvioitiin 800 miljoonaa euroa.[37]

Toisen vaiheen rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metron louhintatyöt käynnistyivät Finnoossa joulukuussa 2014.[40] Soukan metroaseman avolouhintatyöt valmistuivat metron jatkeen ensimmäisinä helmikuussa 2015, minkä jälkeen työmaalla aloitettiin maanalaisten työtunnelien louhinta.[41] Sammalvuoren metrovarikon työtunnelin louhinta käynnistyi maaliskuussa 2015, ja sen arvioitiin valmistuvan heinäkuussa 2015.[42] Kivenlahden ja Kaitaan asemien avolouhintatyöt käynnistyivät huhtikuussa 2015.[43][44] Ratatunnelien ja metroasemien louhinta alkoi ensimmäisenä Soukan aseman alueella syyskuussa 2015,[45] ja alkoi Kivenlahdessa saman vuoden marraskuun lopulla.[46] Finnoon aseman ja Sammalvuoren metrovarikon louhinnat olivat alkamassa maaliskuussa 2016.[47]

Kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen rakennusvaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimetron kustannusarvio[48]
Kustannuserä Hinta
(k€)
Osuus
(%)
Asemat 240 320 33,68
Tunneli 235 758 33,04
Rata 145 538 20,39
Suunnittelu 50 000 7,01
Rakennuttaminen 37 026 5,19
Maaperä- ja
kalliotutkimukset
5 000 0,70
Yhteensä 713 642 100

Metrohankkeen ensimmäisen vaiheen kuluja arvioitiin ilman arvonlisäveroa vuoden 2008 hankesuunnitelmassa. Hankkeen noin 714 miljoonan hinta-arviossa suurin kuluerä oli metroasemat, joihin arvioitiin tarvittavan noin 240 miljoonaa euroa, reilu kolmasosa koko hankkeen kustannuksista. Asemien kustannuksista suurin osa tuli rakenteista (79 %), pysäköintilaitoksista (13 %) ja katujärjestelyjen muutokisista (5 %). Koko hankkeen kustannusosuuksissa niukasti asemien perässä tulivat metron tunnelit, joihin arvioitiin kuluvan noin 236 miljoonaa euroa, niin ikään hieman alle kolmasosa koko hankkeen hinta-arviosta. Tunnelien jälkeen seuraavaksi hintavin osa oli 13,9 kilometrin metrorata, johon arvioitiin kuluvan noin 146 miljoonaa euroa, eli viidesosa hankkeen budjetista. Hankkeen hinta-arvion loput 14 prosenttia muodostivat suunnittelu (7,0 %), rakennuttaminen (5,2 %), sekä maaperä- ja kalliotutkimukset (0,7 %).[48]

Länsimetron ensimmäisen vaiheen hinta-arvio nousi tasaisesti suunnitteluajan alun 400 miljoonasta eurosta lopulta hieman yli miljardiin rakennustöiden loppupuolella huhtikuussa 2015.[14] Metron kuluja pyrittiin projektin aikana karsimaan muun muassa lyhentämällä sen asemia kolmanneksella ja vähentämällä niiden sisäänkäyntejä kahdesta yhteen.[49] Ensimmäisen vaiheen lopulliseksi hinnaksi arvioitiin 1 088 miljoonaa euroa maaliskuussa 2016. Alkuperäisen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kustannusarvioon nähden ylitys oli noin 240 miljoonaa euroa, eli noin 28 prosenttia.[50]

Metrohankkeen kustannusten nousuun ovat vaikuttaneet merkittävästi pitkittyneen hankkeen aikana noussut hintataso,[51] louhintatöissä paljastunut huonolaatuinen kallioperä,[52] maanalaisten asemien odotettua korkeammat rakennuskustannukset,[53] erilaiset kaavavalitukset, viranomaisten poikkeustilanteiden varalle asettamat vaatimukset, sekä vaatimus kaikkien sisäänkäyntien toteuttamisesta esteettöminä. Niittykummun asemasta, jonka rakentamisesta päätettiin vasta töiden ollessa käynnissä koitui noin 45 miljoonan euron lisäkustannukset. Matinkylän aseman yhteyteen tulevan terminaalin toteutus nosti kustannuksia noin 18 miljoonalla.[51]

Toinen rakennusvaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimetron jatkeen kustannusarvio[54]
Kustannuserä Hinta
(k€)
Osuus
(%)
Asemat 306 890 40,02
Tunneli 214 307 27,95
Varikko 87 848 11,46
Arvaamattomat
kustannukset
65 540 8,55
Suunnittelu 46 340 6,04
Rakennuttaminen 45 880 5,98
Yhteensä 766 810 100

Metrohankkeen toisen vaiheen kuluja arvioitiin ilman arvonlisäveroa vuoden 2012 hankesuunnitelmassa. Hankkeen noin 767 miljoonan hinta-arviossa suurin kuluerä oli metroasemat, joihin arvioitiin tarvittavan noin 307 miljoonaa euroa, noin 40 prosenttia koko hankkeen kustannuksista. Asemien yhteyteen rakennettavat liityntäpysäköintitilojen arvioitiin muodostavan noin 23 prosenttia asemien kokonaiskustannuksista, niiden maksaessa noin 72 miljoonaa euroa. Koko hankkeen kustannusosuuksissa asemien jälkeen suurin erä olivat metron tunnelit, joihin arvioitiin kuluvan noin 214 miljoonaa euroa, hieman alle kolmasosa koko hankkeen hinta-arviosta. Tunnelien kustannuksista noin 49 miljoonaa arvioitiin kuluvan työmaiden ajotunneleihin. Metrotunnelien jälkeen seuraavaksi hintavin osa oli Sammalvuoreen sijoitettu metrovarikko, johon arvioitiin kuluvan noin 88 miljoonaa euroa, eli hieman yli kymmenesosa hankkeen budjetista. Arvaamattomiin kustannuksiin varauduttiin noin 66 miljoonalla, ja hankkeen hinta-arvion loput 12 prosenttia muodostivat suunnittelu (6,04 %) ja rakennuttaminen (5,98 %).[54] Rakennustöiden alkaessa metron jatkeen kustannuksiksi arvioitiin hankesuunnitelman hinta-arviosta poiketen 800 miljoonaa euroa.[37]

Metron linjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metron ensimmäinen vaihe on rakennettu Helsingin metron nykyiseltä pääteasemalta Ruoholahdesta Lauttasaareen, sieltä Länsiväylää myötäillen Espoon puolelle, jossa se koukkaa Otaniemen kautta Tapiolaan ja edelleen Matinkylään. Ruoholahti–Matinkylä-osuudella metrorata käy syvimmillään 57 metrin syvyydessä merenpinnasta.[55] Metron jatkamista Kivenlahdesta eteenpäin pohdittiin toisen rakennusvaiheen rakentamispäätöksen aikaan, kolmena vaihtoehtona esitettiin rataa Kauklahden suuntaan ja rataa Kirkkonummen suuntaan kahdella eri linjauksella.[56]

Liityntälinjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimetron valmistuminen muuttaa merkittävästi Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussilinjoja. Vaikutukset näkyvät myös Espoossa ja Kauniaisissa rantaradan ympäristön linjoissa, sekä Helsingissä Lehtisaaren ja Kuusisaaren bussiyhteyksiin. Muutoksia on tulossa myös Veräjälaakson, Länsi-Pakilan ja Maunulan alueiden bussilinjoihin. Bussilinjojen uusimisen yhteydessä vanhaa linjastoa on pyritty selkeyttämään, minkä seurauksena bussilinjojen ja reittivaihtoehtojen määrä tulee jonkin verran vähenemään.[57] Linjojen muuttumisen on arvioitu myös hidastavan bussimatkoja.[58]

Yksi näkyvimmistä muutoksista metron liikennöinnin alkaessa on Länsiväylää pitkin Kamppiin kulkevien seutulinjojen korvaaminen metroon yhdistyvillä liityntälinjoilla. Seutulinjat on päätetty lopettaa, sillä ne olisivat päällekkäistä palvelua metron kanssa. Metron keskeisimmät liityntäasemat tulevat Tapiolaan ja Matinkylään.[57] Länsimetron avautuessa Tapiolassa käytetään väliaikaisia pysäkkejä Pohjantiellä. Varsinaisen bussiterminaalin työt jatkuvat joulukuuhun 2018.[59]

Liityntälinjaston kehittämisessä otettiin myös jonkin verran kansalaismielipide huomioon, sillä ehdotuksesta kerättiin kommentteja asukastilaisuuksissa ja HSL:n verkkosivujen kautta alkuvuodesta 2014. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1 707 HSL:n kommenttilomakkeen kautta.[57]

Asemat ja muut rakenteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keilaniemen sähköasema

Länsimetron asemat erottaa Helsingin entisestä metrojärjestelmästä niiden yksilaivaiset ja avarammat asemahallit.[60] Asemien suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon muun muassa niiden matkustajaturvallisuus, palo- ja poistumisteiden toimivuus, esteettömyys, liityntäliikenteen sujuvuus ja taloudellisuus. Uusista asemista tulee ulkonäöltään toisistaan erottuvia, mutta niiden laiturimallit ja opasteet ovat hyvin samankaltaisia.[61] Laiturit ovat 90-metriset.[62]

Metroradan varrella on 23[63] pinnalle ulottuvaa poistumistie-, paineentasaus-, savunpoisto- ja ilmanvaihtokuilua, jotka ovat keskimäärin 400–600 metrin etäisyydellä toisistaan. Ratatunnelissa on betoni- ja teräsritilärakenteinen 1,2–1,6 metriä leveä kulkukäytävä matkustajien poistumistienä. Poistumistien ja metrojunan väliin jää noin 30–40 senttimetriä tilaa riippuen junan kallistuksesta.[64] Metro saa sähkönsä Keilaniemessä sijaitsevalta sähköasemalta.[65]

Länsimetron taideteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimetron kaikille kahdeksalle asemalle suunniteltiin alun perin taideteokset. Alustavissa teosluonnoksissa oli ehdotuksia muun muassa Marja Kanervolta, Tuula Närhiseltä ja Kari Cavénilta. Syksyllä 2016 kävi ilmi, että ehdotuksista on toteutettu kolme, Kim Simonssonin teos Tapiolan metroasemalla, Niittykummun asemalla Mari Rantasen teos ja Keilaniemessä Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen teos.[66]

Länsimetron toteuksessa ei noudatettu prosenttiperiaatetta. Kuvataiteilija Jaakko Niemelä, joka toimi Länsimetron taidekoordinaattorina vuosina 2010–2015 sanoi olevansa pettynyt tulokseen: ”Kun on kyseessä näin iso hanke jossa on julkisia rahoittajia, niin prosenttiperiaate pitäisi ottaa huomioon. Jos edes puoli prosenttia olisi laitettu taiteeseen, niin oltaisiin saatu komeita teoksia. Mutta jos tilaajalla ei ole minkäänlaista tahtoa tai kiinnostusta taiteeseen, eikä siihen ole velvoitetta, niin sitten voi käydä näin.”[66]

Koneen säätiö tarjoutui vuonna 2015 rahoittamaan taideteosta Lauttasaaren asemalle. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurmisen mukaan Länsimetro ei ollut asiasta innostunut.[66]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Länsimetron hankesuunnitelma. Länsimetro Oy, 14.3.2008. Hankesuunnitelman verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2015).
  • Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä–Kivenlahti. Länsimetro Oy, 22.5.2012. Hankesuunnitelman verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2015).
  • Matinkylä–Kivenlahti metro, alustava yleissuunnitelma – Suunnitelmaraportti. Espoon kaupunki, 2011. Hankesuunnitelman verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2015). (archive.org)
  • Metro-/raideyhteys välillä Ruoholahti–Matinkylä – Ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA). Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Liikenne- ja viestintäministeriö ja YTV, Joulukuu 2005. YVA:n verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2015).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Valmius länsimetron koeliikenteen aloittamiselle tammikuussa 2017 lansimetro.fi. 30.6.2016. Länsimetro Oy. Viitattu 2.7.2016.
  2. Metron Matinkylä - Kivenlahti rakentaminen alkaa 30.9.2014. lansimetronjatke.fi. Viitattu 14.12.2015. (archive.org)
  3. a b Länsimetron alkupaukkua juhlittiin Ruoholahdessa lansimetro.fi. 24.11.2009. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  4. a b Länsimetron tunnelit vihdoin louhittu - "pääpiirteissään sujuivat hyvin" talouselama.fi. 27.2.2014. Talentum Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  5. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma 2012: kansilehti
  6. Nurmi, Klaus: Länsimetron jatke sai alkupaukkunsa – protesti jäi vaisuksi lansivayla.fi. 11.12.2014. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 5.4.2015.
  7. Länsimetro hsl.fi. HSL. Viitattu 12.4.2015.
  8. Silfverberg, Kalle: Tältä 60-luvun hulluimmat moottori­tiesuunnitelmat näyttäisivät nyky-Helsingissä hs.fi. 13.2.2015. Sanoma Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  9. Espoon kaupunginhallitus esittää länsimetroa resiinalehti.fi. 29.8.2006. Resiina. Viitattu 6.4.2015.
  10. Oksanen, Kimmo: Espoon valtuusto hyväksyi yöllä länsimetron selvin numeroin hs.fi. 25.9.2006. Sanoma Oyj. Viitattu 6.4.2015.
  11. Valtuusto päätti länsimetron jatkeesta Kivenlahteen espoo.fi. 29.9.2014. Espoon kaupunki. Viitattu 5.4.2015.
  12. STT: Länsimetro sai Espoon hyväksynnän taloussanomat.fi. 20.5.2008. Sanoma Oyj. Viitattu 19.4.2015.
  13. a b Espoon kaupunki, Tarkastuslautakunta: Arviointikertomus 2012, s. 62. Espoon kaupunki, 2012. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 19.4.2015).
  14. a b Metro työllistää tuhansia lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Viitattu 12.4.2015.
  15. a b Metro-/raideyhteys välillä Ruoholahti - Matinkylä – Ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA) 2005: s. 4–9
  16. Huhtanen, Jarmo: Metron vaihtoehdoksi tarjolla pikaraitiotie hs.fi. 9.3.2006. Sanoma Oyj. Viitattu 6.4.2015.
  17. TramWest-järjestelmän investointi tramwest.fi. TramWest. Viitattu 6.4.2015.
  18. TramWestin ympäristövaikutukset tramwest.fi. TramWest. Viitattu 6.4.2015.
  19. Espoon valtuusto hyväksyi metron maanalaiset asemakaavat lansimetro.fi. 20.1.2009. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  20. Louhinnat puolivälissä lansimetro.fi. 12.7.2012. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  21. Metroaseman rakentaminen alkanut Tapiolassa lansimetro.fi. 13.9.2012. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  22. Hannula, Tommi: Espoo rakentaa Niittykummun metroaseman heti hs.fi. 21.10.2013. Sanoma Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  23. Viimeiset kiskot asennettiin paikoilleen perjantaina Matinkylässä lansimetro.fi. 7.12.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 8.12.2015.
  24. Repo, Harri: Länsimetro nytkähtää liikkeelle helmikuussa – Matkustajat joutuvat odottamaan elokuuhun tekniikkatalous.fi. 19.12.2015. Talentum Oyj. Viitattu 29.12.2015.
  25. Konttinen, Matti: Länsimetrolla suhataan jo maaliskuussa – mutta vain testimielessä yle.fi. 26.2.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 9.3.2016.
  26. Länsimetro allekirjoitti hankintasopimuksen automatisoinnista lansimetro.fi. 25.9.2009. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  27. Repo, Harri: Länsimetron valmistuminen lykkääntyy vuoteen 2015 tekniikkatalous.fi. 26.5.2010. Talentum Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  28. Kivenlahden aseman ja ratatunnelien louhintaurakan voitti Kalliorakennus-Yhtiöt lansimetro.fi. 11.12.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 14.12.2015.
  29. Länsimetron liikenteen aloittaminen viivästyy – HSL muokkaa uutta bussilinjastoa hsl.fi. 10.6.2016. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 10.6.2016.
  30. Lehto, Tero: HKL hylkäsi lopullisesti metron automatisoinnin tekniikkatalous.fi. 13.1.2015. Talentum Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  31. Virtanen, Sofia: Metro: Länsimetro aloittaa kuljettajien ajamilla vaunuilla 2016 - Automatisointi myöhästyy liikaa tekniikkatalous.fi. 7.11.2014. Talentum Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  32. HSL Liikennejärjestelmäosasto: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011, s. 72. HSL, 2011. HSL:n julkaisuja 14/2011, ISBN 978-952-253-092-9. Raportin verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2015).
  33. Lähtökohdat lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  34. Matinkylä–Kivenlahti metro, alustava yleissuunnitelma – Suunnitelmaraportti 2011: s. 6
  35. Länsimetron jatke ei yllä Saunalahteen hs.fi. 25.4.2013. Sanoma Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  36. Espoo hyväksyi länsimetron jatkokaavan 12.6.2013. HS.fi. Viitattu 17.8.2014.
  37. a b c Salomaa, Marja: Länsimetron jatkeen työt vauhdittuvat syksyllä hs.fi. 4.8.2014. Sanoma Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  38. Valtuusto kannattaa länsimetron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen espoo.fi. 11.6.2012. Espoon kaupunki. Viitattu 5.4.2015.
  39. Kaupunginhallitus päätti länsimetron jatkeeseen liittyvästä sopimuksesta ja jatkeen rahoituksesta espoo.fi. 15.9.2014. Espoon kaupunki. Viitattu 5.4.2015.
  40. Metron Matinkylä-Kivenlahti alkupaukku räjäytettiin Finnoon työtunnelityömaalla lansimetro.fi. 12.12.2014. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  41. Tunnelilouhinta alkaa Soukassa lansimetro.fi. 17.2.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  42. Työmaa-alueet: Sammalvuori lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Viitattu 13.4.2015.
  43. Työtunnelin avolouhinta alkaa Kivenlahdessa 13.4. lansimetro.fi. 2.4.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  44. Avolouhinta alkaa työtunnelityömaalla Kaitaalla lansimetro.fi. 10.4.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 13.4.2015.
  45. Soukan metroaseman ja ratatunnelin louhintatyöt alkavat lansimetro.fi. 25.9.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 9.12.2015.
  46. Kivenlahden metroaseman ja ratatunnelin louhintatyöt alkavat lansimetro.fi. 27.11.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 9.12.2015.
  47. Lemminkäinen voitti Finnoon aseman ja ratalinjan louhintaurakan lansimetro.fi. 22.3.2016. Länsimetro Oy. Viitattu 24.3.2016.
  48. a b Länsimetron hankesuunnitelma 2008: s. 45
  49. Repo, Harri: Länsimetro maksaa karsittunakin 800 miljoonaa tekniikkatalous.fi. 20.2.2008. Talentum Oyj. Viitattu 25.8.2016.
  50. Seitsemän vuoden urakka valmistuu elokuussa - metrolla Espooseen 15.8. lansimetro.fi. 7.3.2016. Länsimetro Oy. Viitattu 9.3.2016.
  51. a b Valtuustokysymys Länsimetron rakentamisesta ja automatisoinnista (Kv-asia), s. 4. Espoon kaupunki, 27.4.2015. Pöytäkirja § 160, 1006/08.00.00/2015. Pöytäkirjan verkkoversio (PDF) (viitattu 6.6.2015).
  52. Salomaa, Marja: Länsimetron lasku sapettaa valtiota hs.fi. 20.12.2013. Sanoma Oyj. Viitattu 6.6.2015.
  53. Korkman, Seppo: Länsimetron hinta kipuaa yli miljardin lansivayla.fi. 17.1.2014. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 13.4.2015.
  54. a b Länsimetron jatke, hankesuunnitelma 2012: s. 98
  55. Länsimetro porautuu pian ennätyssyvyyteen yle.fi. 24.8.2011. Yle. Viitattu 5.4.2015.
  56. Juntunen, Esa: Länsimetro voisi venyä Kirkkonummelle asti hs.fi. 6.6.2012. Sanoma Oyj. Viitattu 15.12.2015.
  57. a b c Länsimetron liityntälinjasto hsl.fi. HSL. Viitattu 5.4.2015.
  58. Klaus Nurmi: Länsimetro mutkistaa monen bussimatkoja – ”Nähtäväksi jää paljonko siirrytään autoihin”. Länsiväylä, 28.2.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.5.2016.
  59. Seppo Korkman: Sadan bussin ralli alkaa Pohjantiellä – Metro valmistuu, bussiterminaali ei. Länsiväylä, 20.2.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.5.2016.
  60. Länsimetron hankesuunnitelma 2008: s. 16
  61. Asemat lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Viitattu 12.4.2015.
  62. Kysymyksiä ja vastauksia lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Viitattu 12.4.2015.
  63. Hanke etenee kahdessa vaiheessa lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Viitattu 12.4.2015.
  64. Länsimetron hankesuunnitelma 2008: s. 41
  65. Nurmi, Klaus: Länsimetroakin sähköistävä asema avattiin Keilaniemessä lansivayla.fi. 10.12.2014. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 6.9.2015.
  66. a b c Viljanen, Kaisa: Länsimetron asemien taideteoksista poru – alle puolet toteutuu hs.fi. 27.9.2016. Sanoma Oyj. Viitattu 27.9.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Länsimetro.