Länsimetro

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Länsimetro
Länsimetro-Västmetron.svg
Linjakartta
Perustiedot
Reitti  MatinkyläRuoholahti (1. vaihe)
  Kivenlahti–Matinkylä (2. vaihe)
Rakennettu  2009– (1. vaihe)
2014– (2. vaihe)
Avattu  elokuu 2016 (tavoite, 1. vaihe)
2020 (tavoite, 2. vaihe)
Rakennuskustannus  1 008 milj. € (1. vaihe)
801 milj. € (2. vaihe)
Liikenne
Operaattori(t)  Helsingin seudun liikenne (suunnittelu ja tilaaminen)
HKL-Metroliikenne (operointi ja liikennöinti)
Tekniset tiedot
Pituus  21,0 km
Raiteiden lkm  2
Raideleveys  1 522 mm
Sähköistys  virtakisko
Liikenteenohjaus
Ohjauskeskus  Herttoniemen metrovalvomo
Kulunvalvonta  ATP (Automatic Train Protection)

Länsimetro (ruots. Västmetron) on Helsingin metron rakenteilla oleva jatko Espooseen. Linja kulkee ensimmäisen vaiheen valmistuttua nykyisen metroradan pääteasemalta Ruoholahdesta Lauttasaaren, Otaniemen ja Tapiolan kautta Matinkylään ja sieltä eteenpäin Kivenlahteen asti toisen vaiheen valmistuttua. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistuu elokuussa 2016,[1] toinen rakennusvaihe valmistuu aikaisintaan 2020.[2] Toisen rakennusvaiheen myötä koko Etelä-Espoo (Suur-Tapiola, Suur-Matinkylä ja Suur-Espoonlahti) on raideliikenteen piirissä.

Ensimmäinen vaihe on 13,9 km pitkä ja käsittää kahdeksan uutta asemaa. Länsimetron rakennustyöt alkoivat marraskuussa 2009,[3] ja ensimmäisen vaiheen louhintatyöt saatiin valmiiksi helmikuun 2014 lopulla.[4] Toisen vaiheen hankesuunnitelma valmistui vuoden 2012 keväällä[5] ja rakennustyöt käynnistyivät Suomenojalla syksyllä 2014.[6] Kun ensimmäinen vaihe valmistuu, ajetaan kahta metrolinjaa: Tapiola–Mellunmäki ja Matinkylä–Vuosaari.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Länsimetron historia

Suunnittelu ja rakentamispäätös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimetroa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Espooseen kulkeva metro esiintyi esimerkiksi vuoden 1968 Smith-Polvisen liikennesuunnitelmassa.[8]

Espoon kaupunginhallitus päätyi elokuussa 2006 kannattamaan länsimetron toteuttamista Ruoholahdesta Matinkylään.[9] Kaupunginvaltuusto kallistui kannattamaan länsimetron toteutusta saman vuoden syyskuussa.[10] Länsimetron yleissuunnitelman valmistui vuonna 2007. Espoon ja Helsingin kaupungit perustivat Länsimetro Oy:n, jonka vastuulle tuli länsimetron ensimmäisen ja toisen rakennusvaiheen toteuttaminen.[11] Yhtiön omistavat Espoon kaupunki 72 prosentin osuudella ja Helsinki 28 prosentin osuudella.

Espoon kaupunginvaltuusto teki päätöksen metron ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta toukokuussa 2008.[12] Metron kustannukset jakautuvat ”rajalta poikki” -periaatteella kaupunkien välille:[13] 72 prosenttia kustannuksista menee Espoolle ja 28 prosenttia Helsingille.[14] Valtio tuki metrohanketta 30 prosentin avustuksella.[13]

Metron muut vaihtoehdot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TramWestin suunnitelmana oli saavuttaa kattavampi verkosto kuin länsimetrolla, samaan tai jopa pienempään hintaan.

Espoo teki 2002 erilaisten liikennejärjestelmien vertailun, jossa vertailtiin metroa, pikaraitiotietä ja bussijärjestelmää.[15] Länsimetron kanssa vuoden 2005 joulukuussa valmistuneessa raideyhteyden ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA) selvitettiin myös muita joukkoliikenteen muotoja, kuten pikaraitiotietä ja kehitettyä bussiverkkoa.[15]

Kymmenkunta liikennealan ammattilaista, opiskelijaa ja harrastajaa kokosi länsimetrolle TramWestiksi nimetyn vastaehdotuksen, joka esitti metron korvaamista laajemmalla pikaraitiotieverkolla. Ryhmä arvio 57 kilometriä pitkän TramWest-verkon hinnaksi 365 miljoonaa euroa sen esittelyn aikaan vuoden 2006 maaliskuussa.[16] TramWestin kannattajat väittivät sen olevan metroa halvempi, laajempi,[17] ympäristöystävällisempi, energiatehokkaampi ja helpompi rakentaa.[18] TramWest ei kuitenkaan edennyt suunnitelmaa pidemmälle Espoon kaupunginvaltuuston kannattaessa maanalaista metroratkaisua.

Ensimmäisen vaiheen rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matinkylän metroasema rakenteilla lokakuussa 2014.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi metron maanalaisen asemakaavan tammikuussa 2009,[19] ja länsimetron ensimmäisen vaiheen rakentaminen käynnistyi Ruoholahdessa saman vuoden marraskuussa.[3] Tunneleista puolet oli saatu louhittua heinäkuussa 2012.[20] Asemien rakennustyöt käynnistyivät saman vuoden syyskuussa.[21] Lokakuussa 2013 Espoon kaupunginvaltuusto päätti Niittykummun aseman rakentamisesta muun metron yhteydessä, koska sen rakentaminen metron jo liikennöidessä olisi tullut jopa kaksi kertaa kalliimmaksi.[22] Metrotunnelien louhintatyöt valmistuivat helmikuussa 2014[4] ja kiskot oli saatu asennettua Ruoholahdesta aina Espoon Keilaniemeen saakka maaliskuuhun 2015 mennessä.[23] Saman vuoden kesäkuussa kiskot oli asennettu kokonaan Tapiolan metroasemalle asti. Virtakiskon asentaminen oli myös aloitettu. Metron ajovirtaa on suunniteltu kytkettäväksi tammikuussa 2016, ja koko metron on tarkoitus aloittaa toiminta saman vuoden elokuussa.[24]

Länsimetron arvioitiin ennen räjäytystöiden alkua syyskuussa 2009 valmistuvan vuoden 2014 syksyllä.[25] Metron valmistumista lykättiin ensin vuoteen 2015[26] ja lopulta elokuuhun 2016.[1] Rakentamisen aikataulujen viivästymisen lisäksi ongelmia ovat tuottaneet muun muassa metrojunien ja asemien automatisointi, jota HKL päätti lopulta lykätä myöhemmäksi[27] ja aloittaa länsimetron liikennöinnin alkuun kuljettajien ajamilla junilla.[28]

Toisen vaiheen suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivenlahden metrotyömaa huhtikuussa 2015.

HSL:n vuoden 2011 liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) länsimetron toinen rakennusvaihe oli määritelty aloitettavaksi vuoteen 2020 mennessä. Raportti arvioi länsimetron jatkeen hinnaksi 400 miljoonaa euroa.[29] Länsimetron jatkeen alustava yleissuunnitelma Matinkylästä Kivenlahteen valmistui keväällä 2011.[30] Projektin hankesuunnitelma valmistui toukokuussa 2012. Siinä esitettiin metron rakentamista Matinkylästä aina Saunalahteen asti.[31] Saunalahden aseman rakentamisesta päätettiin luopua yli vuotta ennen rakennustöiden käynnistymistä.[32] Saunalahden aseman jäätyä pois metron jatke supistui viiteen uuteen asemaan. Metrovarikko päätettiin sijoittaa Sammalvuoreen.[33] Toisen vaiheen valmistuttua metroa on myös mahdollista jatkaa Kirkkonummelle tai rantaradan varteen Kauklahteen.[34] Matinkylä–Kivenlahti-osuuden hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2012[35] ja sen rahoitus kaupunginhallituksessa syyskuussa 2014.[36] Rakentamispäätöksen ehtona oli valtion osallistuminen hankkeeseen 240 miljoonalla eurolla. Rakennustöiden alkaessa metron jatkeen kustannuksiksi arvioitiin 800 miljoonaa euroa.[34]

Toisen vaiheen rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metron louhintatyöt käynnistyivät Finnoossa joulukuussa 2014.[37] Soukan metroaseman avolouhintatyöt valmistuivat metron jatkeen ensimmäisinä helmikuussa 2015, minkä jälkeen työmaalla aloitettiin maanalaisten työtunnelien louhinta.[38] Sammalvuoren metrovarikon työtunnelin louhinta käynnistyi maaliskuussa 2015 ja sen arvioidaan valmistuvan heinäkuussa 2015.[39] Kivenlahden ja Kaitaan asemien avolouhintatyöt käynnistyivät huhtikuussa 2015.[40][41]

Kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen rakennusvaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimetron kustannusarvio[42]
Kustannuserä Hinta
(k€)
Osuus
(%)
Asemat 240 320 33,68
Tunneli 235 758 33,04
Rata 145 538 20,39
Suunnittelu 50 000 7,01
Rakennuttaminen 37 026 5,19
Maaperä- ja
kalliotutkimukset
5 000 0,70
Yhteensä 713 642 100

Metrohankkeen ensimmäisen vaiheen kuluja arvioitiin ilman arvonlisäveroa vuoden 2008 hankesuunnitelmassa. Hankkeen noin 714 miljoonan hinta-arviossa suurin kuluerä oli metroasemat, joihin arvioitiin tarvittavan noin 240 miljoonaa euroa, reilu kolmasosa koko hankkeen kustannuksista. Asemien kustannuksista suurin osa tuli rakenteista (79 %), pysäköintilaitoksista (13 %) ja katujärjestelyjen muutokisista (5 %). Koko hankkeen kustannusosuuksissa niukasti asemien perässä tulivat metron tunnelit, joihin arvioitiin kuluvan noin 236 miljoonaa euroa, niin ikään hieman alle kolmasosa koko hankkeen hinta-arviosta. Tunnelien jälkeen seuraavaksi hintavin osa oli 13,9 kilometrin metrorata, johon arvioitiin kuluvan noin 146 miljoonaa euroa, eli viidesosa hankkeen budjetista. Hankkeen hinta-arvion loput 14 prosenttia muodostivat suunnittelu (7,0 %), rakennuttaminen (5,2 %), sekä maaperä- ja kalliotutkimukset (0,7 %).[42]

Länsimetron ensimmäisen vaiheen hinta-arvio nousi tasaisesti suunnitteluajan alun 400 miljoonasta eurosta lopulta hieman yli miljardiin rakennustöiden loppupuolella huhtikuussa 2015.[14] Metron kuluja pyrittiin projektin aikana karsimaan muun muassa lyhentämällä sen asemia kolmanneksella ja vähentämällä niiden sisäänkäyntejä kahdesta yhteen.[43]

Metrohankkeen kustannusten nousuun ovat vaikuttaneet merkittävästi pitkittyneen hankkeen aikana noussut hintataso,[44] louhintatöissä paljastunut huonolaatuinen kallioperä,[45] maanalaisten asemien odotettua korkeammat rakennuskustannukset,[46] erilaiset kaavavalitukset, viranomaisten poikkeustilanteiden varalle asettamat vaatimukset, sekä vaatimus kaikkien sisäänkäyntien toteuttamisesta esteettöminä. Niittykummun asemasta, jonka rakentamisesta päätettiin vasta töiden ollessa käynnissä koitui noin 45 miljoonan euron lisäkustannukset. Matinkylän aseman yhteyteen tulevan terminaalin toteutus nosti kustannuksia noin 18 miljoonalla.[44]

Toinen rakennusvaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimetron jatkeen kustannusarvio[47]
Kustannuserä Hinta
(k€)
Osuus
(%)
Asemat 306 890 40,02
Tunneli 214 307 27,95
Varikko 87 848 11,46
Arvaamattomat
kustannukset
65 540 8,55
Suunnittelu 46 340 6,04
Rakennuttaminen 45 880 5,98
Yhteensä 766 810 100

Metrohankkeen ensimmäisen vaiheen kuluja arvioitiin ilman arvonlisäveroa vuoden 2012 hankesuunnitelmassa. Hankkeen noin 767 miljoonan hinta-arviossa suurin kuluerä oli metroasemat, joihin arvioitiin tarvittavan noin 307 miljoonaa euroa, noin 40 prosenttia koko hankkeen kustannuksista. Asemien yhteyteen rakennettavat liityntäpysäköintitilojen arvioitiin muodostavan noin 23 prosenttia asemien kokonaiskustannuksista, niidne maksaessa noin 72 miljoonaa euroa. Koko hankkeen kustannusosuuksissa asemien jälkeen suurin erä olivat metron tunnelit, joihin arvioitiin kuluvan noin 214 miljoonaa euroa, hieman alle kolmasosa koko hankkeen hinta-arviosta. Tunnelien kustannuksista noin 49 miljoonaa arvioitiin kuluvan työmaiden ajotunneleihin. Metrotunnelien jälkeen seuraavaksi hintavin osa oli Sammalvuoreen sijoitettu metrovarikko, johon arvioitiin kuluvan noin 88 miljoonaa euroa, eli hieman yli kymmenesosa hankkeen budjetista. Arvaamattomiin kustannuksiin varauduttiin noin 66 miljoonalla, ja hankkeen hinta-arvion loput 12 prosenttia muodostivat suunnittelu (6,04 %) ja rakennuttaminen (5,98 %).[47] Rakennustöiden alkaessa metron jatkeen kustannuksiksi arvioitiin hankesuunnitelman hinta-arviosta poiketen 800 miljoonaa euroa.[34]

Metron linjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metron ensimmäinen vaihe on rakennettu Helsingin metron nykyiseltä pääteasemalta Ruoholahdesta Lauttasaareen, sieltä Länsiväylää myötäillen Espoon puolelle, jossa se koukkaa Otaniemen kautta Tapiolaan ja edelleen Matinkylään. Ruoholahti–Matinkylä-osuudella metrorata käy syvimmillään 57 metrin syvyydessä merenpinnasta.[48]

Liityntälinjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimetron valmistuminen muuttaa merkittävästi Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussilinjoja. Vaikutukset näkyvät myös Espoossa ja Kauniaisissa rantaradan ympäristön linjoissa, sekä Helsingissä Lehtisaaren ja Kuusisaaren bussiyhteyksiin. Muutoksia on tulossa myös Veräjälaakson, Länsi-Pakilan ja Maunulan alueiden bussilinjoihin. Bussilinjojen uusimisen yhteydessä vanhaa linjastoa on pyritty selkeyttämään, minkä seurauksena bussilinjojen ja reittivaihtoehtojen määrä tulee jonkin verran vähenemään.[49]

Yksi näkyvimmistä muutoksista metron liikennöinnin alkaessa on Länsiväylää pitkin Kamppiin kulkevien seutulinjojen korvaaminen metroon yhdistyvillä liityntälinjoilla. Seutulinjat on päätetty lopettaa, sillä ne olisivat päällekkäistä palvelua metron kanssa. Metron keskeisimmät liityntäasemat tulevat Tapiolaan ja Matinkylään.[49]

Liityntälinjaston kehittämisessä otettiin myös jonkin verran kansalaismielipide huomioon, sillä ehdotuksesta kerättiin kommentteja asukastilaisuuksissa ja HSL:n verkkosivujen kautta alkuvuodesta 2014. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1 707 HSL:n kommenttilomakkeen kautta.[49]

Asemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimetron asemat erottaa Helsingin entisestä metrojärjestelmästä niiden yksilaivaiset ja avarammat asemahallit.[50] Asemien suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon muun muassa niiden matkustajaturvallisuus, palo- ja poistumisteiden toimivuus, esteettömyys, liityntäliikenteen sujuvuus ja taloudellisuus. Uusista asemista tulee ulkonäöltään toisistaan erottuvia, mutta niiden laiturimallit ja opasteet ovat hyvin samankaltaisia.[51] Laiturit ovat 90-metriset.[52]

Metroradan varrella on 23[53] pinnalle ulottuvaa poistumistie-, paineentasaus-, savunpoisto- ja ilmanvaihtokuilua, jotka ovat keskimäärin 400–600 metrin etäisyydellä toisistaan. Ratatunnelissa on betoni- ja teräsritilärakenteinen 1,2–1,6 metriä leveä kulkukäytävä matkustajien poistumistienä. Poistumistien ja metrojunan väliin jää noin 30–40 senttimetriä tilaa riippuen junan kallistuksesta.[54]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Länsimetron hankesuunnitelma. Länsimetro Oy, 14.3.2008. Hankesuunnitelman verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2015).
  • Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä–Kivenlahti. Länsimetro Oy, 22.5.2012. Hankesuunnitelman verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2015).
  • Matinkylä–Kivenlahti metro, alustava yleissuunnitelma – Suunnitelmaraportti. Espoon kaupunki, 2011. Hankesuunnitelman verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2015). (archive.org)
  • Metro-/raideyhteys välillä Ruoholahti–Matinkylä – Ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA). Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Liikenne- ja viestintäministeriö ja YTV, Joulukuu 2005. YVA:n verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2015).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Länsimetro liikenteelle 2016 elokuussa lansimetro.fi. 19.12.2014. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  2. Metron Matinkylä - Kivenlahti rakentaminen alkaa 30.9.2014. lansimetronjatke.fi. Viitattu 12.10.2014.
  3. a b Länsimetron alkupaukkua juhlittiin Ruoholahdessa lansimetro.fi. 24.11.2009. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  4. a b Länsimetron tunnelit vihdoin louhittu - "pääpiirteissään sujuivat hyvin" talouselama.fi. 27.2.2014. Talentum Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  5. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma 2012: kansilehti
  6. Nurmi, Klaus: Länsimetron jatke sai alkupaukkunsa – protesti jäi vaisuksi lansivayla.fi. 11.12.2014. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 5.4.2015.
  7. Länsimetro hsl.fi. HSL. Viitattu 12.4.2015.
  8. Silfverberg, Kalle: Tältä 60-luvun hulluimmat moottori­tiesuunnitelmat näyttäisivät nyky-Helsingissä hs.fi. 13.2.2015. Sanoma Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  9. Espoon kaupunginhallitus esittää länsimetroa resiinalehti.fi. 29.8.2006. Resiina. Viitattu 6.4.2015.
  10. Oksanen, Kimmo: Espoon valtuusto hyväksyi yöllä länsimetron selvin numeroin hs.fi. 25.9.2006. Sanoma Oyj. Viitattu 6.4.2015.
  11. Valtuusto päätti länsimetron jatkeesta Kivenlahteen espoo.fi. 29.9.2014. Espoon kaupunki. Viitattu 5.4.2015.
  12. STT: Länsimetro sai Espoon hyväksynnän taloussanomat.fi. 20.5.2008. Sanoma Oyj. Viitattu 19.4.2015.
  13. a b Espoon kaupunki, Tarkastuslautakunta: Arviointikertomus 2012, s. 62. Espoon kaupunki, 2012. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 19.4.2015).
  14. a b Metro työllistää tuhansia lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Viitattu 12.4.2015.
  15. a b Metro-/raideyhteys välillä Ruoholahti - Matinkylä – Ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA) 2005: s. 4–9
  16. Huhtanen, Jarmo: Metron vaihtoehdoksi tarjolla pikaraitiotie hs.fi. 9.3.2006. Sanoma Oyj. Viitattu 6.4.2015.
  17. TramWest-järjestelmän investointi tramwest.fi. TramWest. Viitattu 6.4.2015.
  18. TramWestin ympäristövaikutukset tramwest.fi. TramWest. Viitattu 6.4.2015.
  19. Espoon valtuusto hyväksyi metron maanalaiset asemakaavat lansimetro.fi. 20.1.2009. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  20. Louhinnat puolivälissä lansimetro.fi. 12.7.2012. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  21. Metroaseman rakentaminen alkanut Tapiolassa lansimetro.fi. 13.9.2012. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  22. Hannula, Tommi: Espoo rakentaa Niittykummun metroaseman heti hs.fi. 21.10.2013. Sanoma Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  23. Metrokiskoja asennettu Keilaniemen asemalle asti lansimetro.fi. 6.3.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  24. Kiskoasennus etenee lansimetro.fi. 10.6.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 18.6.2015.
  25. Länsimetro allekirjoitti hankintasopimuksen automatisoinnista lansimetro.fi. 25.9.2009. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  26. Repo, Harri: Länsimetron valmistuminen lykkääntyy vuoteen 2015 tekniikkatalous.fi. 26.5.2010. Talentum Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  27. Lehto, Tero: HKL hylkäsi lopullisesti metron automatisoinnin tekniikkatalous.fi. 13.1.2015. Talentum Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  28. Virtanen, Sofia: Metro: Länsimetro aloittaa kuljettajien ajamilla vaunuilla 2016 - Automatisointi myöhästyy liikaa tekniikkatalous.fi. 7.11.2014. Talentum Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  29. HSL Liikennejärjestelmäosasto: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011, s. 72. HSL, 2011. HSL:n julkaisuja 14/2011, ISBN 978-952-253-092-9. Raportin verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2015).
  30. Lähtökohdat lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  31. Matinkylä–Kivenlahti metro, alustava yleissuunnitelma – Suunnitelmaraportti 2011: s. 6
  32. Länsimetron jatke ei yllä Saunalahteen hs.fi. 25.4.2013. Sanoma Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  33. Espoo hyväksyi länsimetron jatkokaavan 12.6.2013. HS.fi. Viitattu 17.8.2014.
  34. a b c Salomaa, Marja: Länsimetron jatkeen työt vauhdittuvat syksyllä hs.fi. 4.8.2014. Sanoma Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  35. Valtuusto kannattaa länsimetron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen espoo.fi. 11.6.2012. Espoon kaupunki. Viitattu 5.4.2015.
  36. Kaupunginhallitus päätti länsimetron jatkeeseen liittyvästä sopimuksesta ja jatkeen rahoituksesta espoo.fi. 15.9.2014. Espoon kaupunki. Viitattu 5.4.2015.
  37. Metron Matinkylä-Kivenlahti alkupaukku räjäytettiin Finnoon työtunnelityömaalla lansimetro.fi. 12.12.2014. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  38. Tunnelilouhinta alkaa Soukassa lansimetro.fi. 17.2.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  39. Työmaa-alueet: Sammalvuori lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Viitattu 13.4.2015.
  40. Työtunnelin avolouhinta alkaa Kivenlahdessa 13.4. lansimetro.fi. 2.4.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 5.4.2015.
  41. Avolouhinta alkaa työtunnelityömaalla Kaitaalla lansimetro.fi. 10.4.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 13.4.2015.
  42. a b Länsimetron hankesuunnitelma 2008: s. 45
  43. Repo, Harri: Länsimetro maksaa karsittunakin 800 miljoonaa tekniikkatalous.fi. 20.2.2008. Talentum Oyj. Viitattu 5.4.2015.
  44. a b Valtuustokysymys Länsimetron rakentamisesta ja automatisoinnista (Kv-asia), s. 4. Espoon kaupunki, 27.4.2015. Pöytäkirja § 160, 1006/08.00.00/2015. Pöytäkirjan verkkoversio (PDF) (viitattu 6.6.2015).
  45. Salomaa, Marja: [hhttp://www.hs.fi/kaupunki/a1387433423598 Länsimetron lasku sapettaa valtiota] hs.fi. 20.12.2013. Sanoma Oyj. Viitattu 6.6.2015.
  46. Korkman, Seppo: Länsimetron hinta kipuaa yli miljardin lansivayla.fi. 17.1.2014. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 13.4.2015.
  47. a b Länsimetron jatke, hankesuunnitelma 2012: s. 98
  48. Länsimetro porautuu pian ennätyssyvyyteen yle.fi. 24.8.2011. Yle. Viitattu 5.4.2015.
  49. a b c Länsimetron liityntälinjasto hsl.fi. HSL. Viitattu 5.4.2015.
  50. Länsimetron hankesuunnitelma 2008: s. 16
  51. Asemat lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Viitattu 12.4.2015.
  52. Kysymyksiä ja vastauksia lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Viitattu 12.4.2015.
  53. Hanke etenee kahdessa vaiheessa lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Viitattu 12.4.2015.
  54. Länsimetron hankesuunnitelma 2008: s. 41

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]