Lippulaiva (kauppakeskus)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lippulaiva
Sijainti Espoonlahdenkatu 4, 02320 Espoonlahti, Espoo
Avattu 31. maaliskuuta 2022 (uusi)
15. syyskuuta 1993 (vanha)
27. heinäkuuta 2017 (Pikkulaiva)[1]
Omistaja Citycon Oyj
Liikkeiden määrä noin sata liikettä ja lisäksi lukuisia ravintoloita (2022) [2]
Päävuokralaisia Prisma, Lidl, K-Supermarket, Tokmanni, Jysk, Espoon aluekirjasto, Elixia ja Burger King (2022)[3]
Kerrospinta-ala 150 000 neliömetriä (2022)[2] m²
Kerrosten määrä 3
Kävijämäärä 2,4 milj. (2018)[1]
Pysäköintipaikkoja 1 300[4]
Liikenneyhteydet 124, 125, 165, 542, 543, 544
Kotisivu

Lippulaiva on kauppakeskus Espoonlahdessa, Espoossa, joka avattiin uudestaan maaliskuussa 2022. Sen edeltäjä oli vuonna 1993 samalla paikalla osoitteessa Espoonlahdenkatu 4 käyttöön otettu kauppakeskus Lippulaiva, joka toimi alkuperäisessä rakennuksessaan, kunnes sen läheisyyteen väistötilaksi rakennettu väliaikainen kauppakeskus Pikkulaiva otettiin käyttöön heinäkuussa 2017.[5] Alkuperäinen kauppakeskus purettiin käyttötarkoituksensa suhteen vanhentuneena vuonna 2017[6] ja sen paikalle rakennettiin täysin uusi, kaksi kertaa suurempi kauppakeskus Lippulaiva. Samaan aikaan kauppakeskuksen kanssa paikalle rakennettiin Espoonlahden metroasema ja bussiterminaali. Lippulaivan alle on rakennettu geoenergialaitos ja pihakansien päälle suunniteltiin useita asuinrakennuksia.[7] Kokonaisuuden on tarkoitus varmistua vuonna 2022.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Lippulaiva (1993–2017)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lippulaiva avattiin 15. syyskuuta 1993, jolloin se oli Espoon suurimpia kauppakeskuksia [9]. Lippulaivan suunnitteli arkkitehti Heikki Koskelo ja sen rakennutti Asuntosäätiö.[9]

Citycon osti Lippulaivan vuonna 1999.[10]

Ennen Lippulaivassa toimi myös Keskon Tähti Optikko kunnes Specsavers-ketju osti sen vuonna 2008, myöhemmin paikalla toimi Specsavers, Tähti Optikon logo oli rakennuksen seinässä vuoden 2017 purkamiseen asti.

K-Supermarket Seilori muutti isompiin tiloihin vuonna 200?, myöhemmin K-Supermarket Seilorin vanhaan liiketilaan avattiin Lidl, myöhemmin Lidlin yhteyteen avattiin suomen ensimmäinen Lidl Outlet myymälä.

Vanhassa Lippulaivassa sijaitsi muun muassa Kirppari Kalle Kirpputori, BR-Lelut, Matkavekka, Solo elektronisten pankkipalveluiden Pankkikonttori (Myöhemmin paikalla toimi Nordean pankkikonttori), Suomen suurin Chico's Ravintola, McDonald's Ravintola, Kahvila Picnic, Optikko Nissen, Kenkäkauppa Kenkäexpertti, Vaatekauppa Lindex, Vaatekauppa Seppälä, Anttila Tavaratalo, Autokoulu Safiiri, Iso Tokmanni myymälä, Lippulaivan Keilahalli, Info Kirjakauppa Info Outlet myymälä, K-Supermarket Seilori.

Vuonna 2004 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asemakaavan muutosta, jonka seurauksena Lippulaivaa vastapäätä oleva pieni kauppakeskus Ulappatori purettiin. Citycon harkitsi Lippulaivan laajentamista yhdistämällä se kadun ylittävällä sillalla Ulappatoriin, mutta luopui suunnitelmasta sen kalliuden ja tehottomuuden vuoksi.[11]

Ulappatorin liikerakennus purettiin loppuvuodesta 2010. Sen paikalle nousi myöhemmin asuinkerrostaloja.lähde?

Keväällä 2016 päätettiin, että kauppakeskus Lippulaiva puretaan vuonna 2017 ja sen tilalle rakennetaan täysin uusi, kaksi kertaa sitä suurempi samanniminen kauppakeskus. Aiemmin Lippulaivaa oli tarkoitus laajentaa, ei purkaa. Purkamista perusteltiin muun muassa asiakkaiden asiointiturvallisuudella.[12]

Lippulaivan rakentamisen ajaksi suunniteltiin väliaikainen ja uudelleen käytettävä kaupparakennus, Pikkulaiva. Uudisrakennuksen suunnitteli JKMM Arkkitehdit[13] ja rakensi Lehto Group Oyj.[14] Pikkulaivaa alettiin rakentaa syyskuussa 2016 Espoonlahdenkadun ja Espoonlahdenrannan kulmaukseen tontille, jolla oli aikaisemmin sijainnut päiväkoti ja Mårtensbron koulu.[14]

Pop-up kauppakeskus Pikkulaiva (2017–2022)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkulaiva avattiin yleisölle 27. heinäkuuta 2017, vanhan Lippulaivan sulkemista seuraavana päivänä. Pikkulaivaan sijoittui noin puolet Lippulaivassa sulkemisen aikaan olleista liikkeistä, muiden muassa K-Supermarket Seilori, Lidl, Clas Ohlson, Burger King, Kotipizza, apteekki ja Alko.[15] Pikkulaivan oli alun perin tarkoitus palvella asiakkaita kolmen vuoden ajan[14], mutta se suljettiin vasta uuden Lippulaivan aukeamista edeltävänä päivänä 30.3.2022.[16]

Kaikki Pikkulaivan liikkeet muuttivat uuteen Lippulaivaan.[2]

Uusi kauppakeskus Lippulaiva (2022–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 Lippulaivan-hankkeen hinnaksi arvioitiin noin 215 miljoonaa euroa. Kauppakeskuksen oli alun perin määrä valmistua vuonna 2020,[17] mutta aikataulu siirtyi keväälle 2022.[18] Myöhästyminen johtui Cityconin ja alkuperäisen rakennuttajan Lehto Groupin sopimuksen kariutumisesta vuonna 2018. Uudeksi urakoijaksi valittiin Skanska, metroaseman rakensi SRV.[3]

Lippulaiva avattiin 31. maaliskuuta 2022.[3] Lippulaivan sadasta liiketilasta kaikki oli muutamaa liiketilaa lukuun ottamatta vuokrattu. Tiloihin muutti Pikkulaivasta siirtyneiden liikkeiden lisäksi useita uusia liikkeitä.[2] Ensimmäinen Cityconin neljästä asuinkerrostalosta valmistui joulukuussa 2022 ja loput alkuvuonna 2023.[19][20]

Matinkylästä Kivenlahteen kulkeva metro-osuus avattiin matkustajien käyttöön 3. joulukuuta 2022.[21]

Konsepti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lippulaiva on sen omistajalle Cityconille prototyyppi kaupunkikeskuksesta eli niin kutsuttu urban hub, jossa kaikki ihmisille keskeiset palvelut sijaitsevat kävelymatkan päässä heidän kodeistaan. Konseptissa kestävillä ratkaisuilla on iso rooli.[20]

Rakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Lippulaiva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimensä mukaisesti laivan muotoinen Lippulaiva edusti aikansa ostoskeskusrakentamisen uusia tuulia.[22] Kaksikerroksisista, alun perin 18 200 neliömetriä myyntipinta-alaa sisältänyttä kokonaisuutta pidettiin kauniina ja toimivana.[23] Sen merkittäviä vahvuuksia olivat väljä keskuskäytävä ja kattoikkunoista tulviva luonnonvalo.[22] Merihenkistä tunnelmaa korostivat esimerkiksi toisen kerroksen tiikkikaiteet.[23] Lippulaivan suunnitteli arkkitehti Heikki Koskelo.[9]

Pikkulaiva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkulaivan pinta-ala oli 10 218 neliömetriä, ja siinä oli 8 300 neliömetriä vuokrattavaa pinta-alaa. Pikkulaiva oli rakennettu puutappiliitoksin kootuista moduuleista, jotka voitiin irrottaa toisistaan ja kuljettaa rekan lavalle sopivina paloina toiseen käyttöpaikkaan. Kun myös talotekniset järjestelmät koottiin moduuleina, oli rakennuksen uudelleenkäyttö mahdollista sitten, kun uusi Lippulaiva on otettu käyttöön.[24] Tällainen rakenne on kaupparakennuksissa ensimmäinen laatuaan.lähde?

Uusi kauppakeskus Lippulaiva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppakeskuksen rakennusmassa on noin 500 metriä pitkä.[3] Kaupunkikeskuksessa on 150 000 neliötä[25], joista vuokrattavia kauppaneliöitä on noin 44 000.[17]

Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee muun muassa Prisma, K-Supermarket ja Lidl.[2] Paikan muita ankkurivuokralaisia ovat Tokmanni, Jysk, Espoon aluekirjasto, Elixia ja Burger King.[3] Päivittäistavarakaupalle on varattu vuokrattavasta pinta-alasta noin 45 prosenttia, kahviloille ja ravintoloille 10 prosenttia. Toisessa kerroksessa on erikoisliikkeitä, lasten leikkipaikka ja hoitohuone. Kolmannessa kerroksessa on kuntosali, yksityinen päiväkoti, Terveystalo ja Espoon kaupungin palvelut, kuten asiointipiste ja aluekirjasto. Pysäköintihallissa on kaksi kerrosta, pullopalautus, ekopiste[2] ja 150 sähkölatauspaikkaa.[4] Kauppakeskuksessa on tilat noin sadalle liikkeelle, kahvilalle, ravintolalle tai palveluntarjoajalle.[18] Keskuksen yhteydessä sijaitsee myös Espoonlahden metroasema ja bussiterminaali.[18] Lippulaiva sijaitsee metroaseman sisäänkäyntien päällä, metroasema itse sijaitsee kauppakeskuksen lounaispuolella.[4]

Rakennuksen yhteydessä on myös kahdeksan asuinkerrostaloa, joista Citycon rakennuttaa neljä ja Hausia kaksi.[18] Asuntoja tulee yhteensä 550.[25] Cityconin asunnot valmistunevat vuodenvaihteessa 2022-2023.[18] Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Citycon rakennuttaa vuokra-asuntoja.[3]

Lämmitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lippulaivassa on 51 maalämpökaivoa, 3500 neliötä viherkattoa[3] sekä 2500 neliötä aurinkopaneeleita katolla ja seinillä.[4] Rakennus on nollaenergiarakennus ja sen lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetään geoenergiaa[4], minkä lisäksi kesän viilennyksistä kertyvää ylijäämälämpöä hyödynnetään lämmityksessä talvisin.[25] Kompleksi toimii Cityconin kiinteistökehitysjohtaja Risto Sepon mukaan alusta alkaen energiankulutuksen osalta hiilineutraalisti.[26] Rakennuksen alla on 170 noin 300 metrin syvyyteen yltävää geoenergiakaivoa. Lämmitysjärjestelmän on toteuttanut Adven.[4]

Älykkään ohjausjärjestelmän avulla ilmanvaihdon sähkönkulutusta voidaan hetkellisesti pienentää silloin, kun sähkönkulutus on korkeimmillaan.[19]

Citycon ja VTT seuraavat energiaratkaisujen toimivuutta EU:n energiatehokkuutta edistävässä SPARCS-hankkeesssa (sustainable energy positive & zero carbon communities). Kauppakeskukselle tehdään myös LEED-sertifiointijärjestelmän mukainen ympäristöarviointi.[4]

Liikkeet ja kaupat Lippulaivassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pikkulaiva sai rohkeana kaupallisena innovaationa Suomen Kauppakeskusyhdistyksen järjestämän Kauppakeskusteko -kilpailun ensimmäisen palkinnon vuonna 2018.[27]

Kuvagalleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Uuden Lippulaivan keskuskäytävä keväällä 2022.
    Uuden Lippulaivan keskuskäytävä keväällä 2022.
  • Lippulaivan päätysisäänkäynti vuonna 2005.
    Lippulaivan päätysisäänkäynti vuonna 2005.
  • Lippulaivan keskuskäytävä keväällä 2017
    Lippulaivan keskuskäytävä keväällä 2017
  • Lippulaivan rakennustyömaa vuonna 2019
    Lippulaivan rakennustyömaa vuonna 2019
  • Espoonlahden metroaseman läntinen sisäänkäynti 21. huhtikuuta 2022
    Espoonlahden metroaseman läntinen sisäänkäynti 21. huhtikuuta 2022

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kauppakeskukset 2019 (PDF) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Viitattu 1.7.2020.
  2. ↑ a b c d e f HS Espoo | Espooseen avataan sadan liiketilan valtava kauppakeskus – tällainen on Lippulaiva, jossa autoilijoihin on kiinnitetty erityistä huomiota Helsingin Sanomat. 26.3.2022. Viitattu 6.4.2022.
  3. ↑ a b c d e f g Eeva Törmänen: Kauppakeskus Lippulaivan paikalla oli pitkään pelkkä kuoppa: Nyt näyttää jo hyvältä – ”Lehdosta ei tee mieli sanoa mitään” Tekniikkatalous. Viitattu 11.7.2021.
  4. ↑ a b c d e f g Kauppakeskus Lippulaiva nousi metroaseman päälle – Sähkömaailma sahkomaailma.fi. Viitattu 7.4.2022.
  5. ↑ Tutustu Pikkulaivaan! www.lippulaiva.fi. Viitattu 11.6.2017.[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Vuosia 25, kauppakeskus puretaan vanhentuneena – "Käyttöikä jäi liian lyhyeksi" Länsiväylä. 7.9.2017. Viitattu 29.5.2020.
  7. ↑ Kauppakeskus Lippulaiva Ramboll. Viitattu 29.5.2020.
  8. ↑ Lippulaivan rakennushanke etenee FaktaNet Live. 3.11.2019. Viitattu 29.5.2020.
  9. ↑ a b c Vuosia 25, kauppakeskus puretaan vanhentuneena – "Käyttöikä jäi liian lyhyeksi" Länsiväylä. 7.9.2017. Viitattu 26.6.2020.
  10. ↑ Citycon ostaa kauppakeskuksia Yle Uutiset. 11.6.1999. Viitattu 10.7.2020.
  11. ↑ Kauppakeskus Lippulaiva laajenee ja Ulappatori puretaan Espoonlahdessa Helsingin Sanomat. 30.1.2004. Viitattu 26.6.2020.
  12. ↑ Korkman, Seppo: Espooseen uusi Prisma – Lippulaiva puretaan, tilalle tuplasti isompi kauppakeskus Läbsiväylä. 28.4.2016. Viitattu 6.6.2016.
  13. ↑ Lippulaivan väliaikaistilat Pikkulaiva rakennusfakta.fi. Rakennusfakta.fi. Arkistoitu 29.10.2020. Viitattu 1.6.2020.
  14. ↑ a b c Pikkulaiva nousee puolessa vuodessa – Espooseen rakennetaan väliaikainen kauppakeskus Länsiväylä. 10.10.2016. Viitattu 26.6.2020.
  15. ↑ Sarjassaan Suomen suurin – Espoonlahteen tulossa purettava minikauppakeskus Länsiväylä. 22.1.2016. Viitattu 6.6.2016.
  16. ↑ Joonas Remes: Cityconin jättihanke etenee Espoossa – Pian valmistuva kauppakeskus vilisee vihreitä ratkaisuja ja yrittää mukautua verkkokaupan nousuun Kauppalehti. Viitattu 11.7.2021.
  17. ↑ a b Suuri kauppakeskushanke ajautui vaikeuksiin Espoossa: Yksikään rakennusyhtiö ei ole suostunut urakkaan, jonka piti alkaa jo vuonna 2016 Rakennuslehti. 4.3.2019. Viitattu 1.7.2020.
  18. ↑ a b c d e Riihola, Katja: Laiva on lastattu ravintoloilla. Länsiväylä, 3.7.2021.
  19. ↑ a b Tavallinen ostari ei enää riitä: kauppakeskuksessa on nykyään metro, kirjasto, asuntoja ja päiväkoti – Espoonlahden Lippulaiva avautuu torstaina Yle Uutiset. 30.3.2022. Viitattu 7.4.2022.
  20. ↑ a b Heikkonen, Heikki: Espooseen avattu Lippulaiva edustaa uutta ajattelua kauppakeskusten roolista Rakennuslehti. 31.3.2022. Viitattu 07.04.2022.
  21. ↑ Karppi, Tiina: Länsimetron jatkeen liikenne alkaa joulukuussa – metro pitenee viidellä pysäkillä, seitsemällä kilometrillä ja saa 78-metriset liukuportaat Yle Uutiset. 13.10.2022. Viitattu 12.11.2022.
  22. ↑ a b Keskellä 90-luvun lamaa Espooseen rakennettiin ostosparatiisi – nyt kauppakeskus on autio ja purkuvalmis Ilta-Sanomat. 13.9.2017. Viitattu 26.6.2020.
  23. ↑ a b Tarkka-Tierala, Hannele: Espoon Lippulaiva avataan keskiviikkona Merihenkisen talon kaiteet teakia Helsingin Sanomat. 14.9.1993. Viitattu 26.6.2020.
  24. ↑ Pikkulaiva Citycon. 5.2.2019. Arkistoitu 26.9.2020. Viitattu 1.6.2020.
  25. ↑ a b c Kuvat: Espoon uudesta kauppakeskuksesta hiilineutraali – 50 kilometriä geoenergiakaivoja www.iltalehti.fi. Viitattu 11.7.2021.
  26. ↑ Lippulaiva on energiaratkaisultaan maailman edistyksellisintä kärkeä – älykkäät energiajärjestelmät ovat myös järkeviä investointeja News Powered by Cision. Viitattu 11.7.2021.
  27. ↑ Kauppakeskusteko 2018: Suomen ensimmäinen pop-up kauppakeskus Pikkulaiva on rohkea kaupallinen innovaatio STTinfo.fi. 12.4.2018. Suomen kauppakeskusyhdistys. Viitattu 1.6 2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lippulaiva_(kauppakeskus)&oldid=22664488”