Auroran sairaala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Auroran sairaalan portti ennen valvomon purkamista 2022[1] ja päärakennus.

Auroran sairaala, nyk. Psykiatrinen sairaala on Helsingin kaupungin sairaala Helsingin Länsi-Pasilassa. Sairaala-alueella on aikuisten psykiatrisia akuutti- sekä kuntoutusosastoja.[2]

Sairaala sijaitsee noin 10 hehtaarin laajuisella tontilla Länsi-Pasilan etelälaidalla, osoitteessa Nordenskiöldinkatu 20. Lännessä sairaalatontti rajoittuu Helsingin keskuspuistoon eteläisimpään osaan, joka tässä kohdassa, Auroran ja läheisen Laakson sairaalan välissä on kapeimmillaan, vain noin 200 metrin levyinen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulkutautisairaalaa varten rakennettu kivipaviljonki, Magnus Schjerfbeck 1913-1914

Kulkutautisairaala 1913-[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin sairaala perustettiin vuonna 1913-1914 Helsingin kaupungin kulkutautisairaalaksi nimellä Fredriksbergin (Pasila) epidemiasairaala.[3] Marian sairaalan johtaja Richard Sieversille ja arkkitehti Magnus Schjerfbeckille annettiin vuonna 1907 tehtäväksi tutkia ulkomaisia kulkutautisairaaloita. Heidän luonnostensa pohjalta päätettiin rakentaa seitsemän erillistä potilasrakennusta eli paviljonkia tulirokko-, kurkkumätä-, tuhkarokko-, isorokko-, tarkkailu-, vara- ja eristyspaviljongit sekä hallintorakennus, alilääkärin, toimitsijan ja palveluskunnan rakennus, ruokalarakennus, höyrykattila- ja pesularakennus, talli- ja desinfiointimislaitos, kappeli ja obduktiorakennus, likavedenpuhdistuslaitos sekä ylilääkärin asuinrakennus.[4]

Kaikissa rakennuksissa oli rapatut tiiliseinät ja tiilikatto. Ylilääkärin asuntoa, isorokkopaviljonkia ja kappeli- ja obduktiorakennusta lukuunottamatta talot oli yhdistetty toisiinsa tunneleilla, joissa kulkivat lämpö-, vesi-, viemäri-, kaasu-, sähkö- ja puhelinjohdot. Sairaalan pääviemäri johti biologiseen puhdistuslaitokseen Eläintarhassa. Kaikilla osastoilla oli sähkövalo, mutta ulkona kaasuvalaistus.[3]

Potilaspaviljongit muodostivat kukin oman erillisen sairaalansa. Paviljonkien henkilökunta ei saanut olla kosketuksissa toisen paviljongin henkilökunnan kanssa. Tulirokko-, tuhkarokko- ja kurkkumätäpaviljonkien edessä eteläpuolella oli hiekkakentät, joilla toipilaat oleskelivat kauniilla ja lämpimällä säällä.[3]

Lastensairaala 1930-1998, infektiosairaala 1977-2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hoito­keinojen kehittyessä ja erityisesti antibioottien käytön yleistyessä, tällaisten sairaala­paikkojen tarve väheni, ja 1930-luvulta lähtien sairaala muutettiin vähitellen lastensairaalaksi, jollaisena se toimi vuoteen 1997 asti. Vanha nimi ei enää vastannut sairaalan muuttunutta toiminta-alaa, ja vuonna 1952 sairaala sai nykyisen nimensä Aurora Karamzinin mukaan.[5] Uusi lastenosastorakennus valmistui vuonna 1955, jonka suunnittelivat Jonas Cedercreutz ja Helge Railo. Sihen kuului seitsenkerroksinen vuodeosastosiipi ja matalampi toimenpideosastojensiipi. Terassien parvekkeet toivat valoa kaikkiin kerroksiin. Jokaisesta potilashuoneesta oli pääsy parvekkeelle.[3] Siellä hoidettiin kesään 1998 asti lapsia.[6] Nykyisin rakennus toimii psykiatrisena hoitoyksikkönä.[3] Sairaalan portaikossa on Tove Janssonin vuosina 1955-1957 maalaama kuuluisa muumi-aiheinen seinämaalaus.[7]

Sairaalassa hoidettiin vuodesta 1977 lähtien aikuisten infektiotauteja, harvinaisia trooppisia tauteja sekä aikuispsykiatriaa.[3] Suomen ensimmäisiä AIDS potilaita hoidettiin Auroran sairaalassa 1980-luvun lopulla. Infektiotautien hoito siirrettiin vuonna 2018 Meilahden Kolmiosairaalaan.[8]

Auroran sairaala, lastenosastorakennus vuonna 1956, suunnittelijat Jonas Cedercreutz ja Helge Railo 1955.
Auroran sairaalan alue, ylälaidassa punakattoiset potilaspaviljongit vuosilta 1913-1914. Edessä päärakennus. Nordenskiöldinkadun oikealla puolella Eläintarhan kenttä.

Sairaalaa peruskorjattiin vuodesta 1999 lähtien.[6] Vuodesta 2000 lähtien Auroran sairaalassa eli Psykiatrisessa sairaalassa on annettu ympärivuorokautista psykiatrista hoitoa.[9]

Suunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräissä pääkaupunkiseudun sairaala-alueiden tulevaisuutta koskevissa skenaarioissa Auroran sairaalaa esitettiin lakkautettavaksi.[10] Vuoden 2009 suunnitelmien mukaan se aiottiin viimeistään 2030-luvulla muuttaa kokonaan psykiatriseksi sairaalaksi, johon tulee erilaisia palveluja psykiatrisille potilaille.[11]

Uuden Laakson yhteissairaalan huoltoliikenne tulee johtamaan tunnelia pitkin Auroran sairaalan suunnasta Nordenskiöldinkadulta.[12] Laakson yhteissairaala korvaa Helsingin kaupungin Laakson sairaalan somaattiset vuodeosastot, osan Suursuon sairaalan toiminnasta sekä Auroran sairaalan psykiatrisen toiminnan. HUSin toiminnan osalta yhteissairaala korvaa Psykiatriakeskuksen (entinen Hesperian sairaala) ja lastenpsykiatrisen sairaalahoidon tilat. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistuu vuonna 2026.[13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pääkaupunkiseudun sairaala-aluevisio 2030 : Sairaala-alueiden kehittämisryhmän raportti 30.9.2009. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen raportteja 2009:4. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2009. ISBN 978-952-223-543-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.12.2022).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aapo Siippainen: Auroran sairaalan maamerkki puretaan pian – näin Laakson jättityömaa muuttaa koko aluetta Helsingin Uutiset. 4.4.2022. Viitattu 4.2.2024.
  2. Auroran sairaala Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Arkistoitu 18.2.2015. Viitattu 16.12.2014.
  3. a b c d e f Ihatsu, Sanna & Lehtonen, Riitta & Piha, Heikki & Seitsalo, Seppo: ”Marian sairaala”, TERVEISIÄ SAIRAALASTA. Postikortit kertova pääkaupunkiseudun sairaaloiden historiasta., ss. 47-48. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin taidetoimikunta, 2017. ISBN 9789523010994.
  4. Ihatsu, Sanna & Lehtonen, Riitta & Piha, Heikki & Seitsalo, Seppo: ”Auroran sairaala”, TERVEISIÄ SAIRAALASTA. Postikortit kertova pääkaupunkiseudun sairaaloiden historiasta., ss. 71-75. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin taidetoimikunta, 2017. ISBN 9789523010994.
  5. Eino S. Suolahti: Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos, s. 231. Otava, 1972. ISBN 951-1-03606-8.
  6. a b Pyykkönen Anna-Leena: Auroran sairaalan päärakennukseen jääkin akuuttipsykiatrian potilaita Helsingin Sanomat. 6.10.1999. Viitattu 4.2.2024.
  7. Tove Janssonin seinämaalaukset Auroran sairaalaassa - Moomin.com Muumit. 29.9.2015. Viitattu 4.2.2024.
  8. Infektiosairauksien hoito siirretään Aurorasta Meilahteen Yle Uutiset. 22.10.2018. Viitattu 4.2.2024.
  9. Psykiatrinen ympärivuorokautinen sairaalahoito Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. 2024.
  10. Pääkaupunkiseudun sairaalavisio 2030, 6.2: Sairaala-alueiden käytön skenaarioita, s. 47–48.
  11. Pääkaupunkiseudun sairaalavisio 2030, 8.1: Käytössä olevat sairaala-alueet, s. 56–57.
  12. Lähiympäristö Laakson yhteissairaala. Viitattu 5.2.2024.
  13. Laakson yhteissairaala | HUS www.hus.fi. Viitattu 5.2.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]