Richard Sievers

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Richard Sievers

Klas Richard Sievers (21. heinäkuuta 1852 Helsinki9. marraskuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja arkkiatri.

Sieversin vanhemmat olivat leipurimestari August Conrad Sievers ja Aurora Mathilda Möller. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1874 ja teki 1875 ja 1876 eläintieteellisiä tutkimuksia Aunuksessa, mutta siirtyi sitten lääketieteen pariin. Sievers valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1883 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1886. Helsingin yliopiston sisätautiopin dosenttina hän toimi 1888-1906, Helsingin diakonissalaitoksen sairaalan ylilääkärinä 1890-1893 ja Marian sairaalan ylilääkärinä 1895-1906. Sievers nimitettiin lääkintöhallituksen ylijohtajaksi 1906, mutta erotettiin poliittisista syistä tehtävästä 1911. Hän toimi 1911-1926 ruotsinkielisten kansakoulujen lääkärinä ja vakuutusyhtiö Kalevan ylilääkärinä 1914-1929. Samalla Sievers hoiti omaa praktiikkaansa.

Sievers oli pioneeri suomalaisessa taistelussa tuberkuloosia vastaan, hän perusti 1907 Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen, jonka puheenjohtajana hän toimi vuoteen 1928 asti, samoin kuin Nummelan parantolan, jonka johtokunnan puheenjohtaja hän oli 1903-1906 ja 1911-1931. Sievers toimi myös Raajarikkoisten huoltoyhdistyksen puheenjohtajana 1899-1923. Lääkärinä hän perehtyi erityisesti tartuntatauteihin, mutta tutki myös lääkintölaitoksen historiaa Suomessa. Hän oli Suomen ruotsinkielisen lääkäriseuran Handlingar -nimisen sarjan toimittaja. Sieversille myönnettiin professorin arvo 1923 ja arkkiatrin arvo 1928. Hän oli myös Upsalan yliopiston ja Kööpenhaminan yliopiston kunniatohtori.

Sieversin puoliso oli vuodesta 1888 vapaaherratar Karin Ulrika Mathilda von Bornsdoff (k. 1952). Perheen pojasta Hjalmar Richard Olof Sieversistä (s. 1899) tuli lääketieteen ja kirurgian tohtori, joka erikoistui bakteriologiaan ja serologiaan.[1] Kirjailija Olof Lagercrantz ja näyttelijä Marika Lagercrantz ovat Sieversin lapsenlapsia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 681.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 599-560. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]