Raajarikkoisten auttamisyhdistys
Raajarikkoisten auttamisyhdistys (ruots. Föreningen för lyttas bistånd) oli vuosina 1889–1948 toiminut suomalainen hyväntekeväisyysjärjestö, joka ylläpiti Helsingissä liikuntavammaisille suunnattua työkoulua ja klinikkaa. Toiminnan kohteena olivat pääasiassa lapsi-invalidit.
Yhdistys perustettiin 27. lokakuuta 1889. Perustavan kokouksen kutsui koolle Vera Hjelt ja ensimmäiset säännöt laati vaivaishoidon tarkastaja Gustaf Adolf Helsingius tanskalaisen esikuvan pohjalta. Tarkoituksena oli antaa rammoille mahdollisuus saada koulutusta ja siten myös työtä. Perustamisessa mukana olivat myös muun muassa Rosina Heikel, Cely Mechelin ja Sofia Streng.[1] Seuraavana vuonna aloitti toimintansa yhdistyksen perustama kaksikielinen Raajarikkoisten työkoulu Helsingin Kruununhaassa. Se oli lajissaan Suomen ensimmäinen.[2] Toiminta kohdistettiin vain lapsiin, joille annettiin koulutusta lähinnä käsityöammatteihin.[3] Vuodesta 1897 koulu toimi Ensimmäisellä Linjalla Kallion kaupunginosassa.[4] Yhdistys ylläpiti vuosina 1900–1916 ortopedistä klinikkaa, jonka lääkärinä oli Hjalmar Gabriel von Bonsdorff, ja 1927–1941 ortopedistä sairaalaa, jonka johtajana oli Fabian Langenskiöld. Sairaalan toimintaa jatkoi myöhemmin Invalidisäätiö. Vuodesta 1904 toimi myös yhdistyksen ylläpitämä 4–12-vuotiaille lapsille suunnattu lastenkoti.[5] Yhdistyksen toiminta päätettiin lakkauttaa maaliskuussa 1948 ja sen tilalle perustettiin Raajarikkojen koulusäätiö, joka toimii nykyisin nimellä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö.[6] Koulu muutti vuonna 1952 Ruskeasuolle.[7]
Raajarikkoisten työkoulun ja ortopedisen sairaalan entiset rakennukset Kalliossa purettiin vuonna 1980 nykyisen Kuntatalon tieltä.[8] Sitä ennen vanhoissa puutaloissa ehti toimia Kill City -niminen yhteisö.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Historia: 1889 - Raajarikkoisten Auttamisyhdistys perustetaan[vanhentunut linkki] Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Viitattu 1.1.2013.
- ↑ Historia: 1890 - liikuntavammaiset pääsevät kouluun[vanhentunut linkki] Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Viitattu 1.1.2013.
- ↑ Vammaisuuden historia Suomessa: 1889: Liikuntavammaiset pääsevät kouluun (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 1.1.2013.
- ↑ Historia: 1897 - omaan taloon[vanhentunut linkki] Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Viitattu 1.1.2013.
- ↑ Arno Forsius: Raajarikkoisten koulu Helsinkiin 1890 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 1.1.2013.
- ↑ Historia: 1948 - Raajarikkojen koulusäätiö[vanhentunut linkki] Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Viitattu 1.1.2013.
- ↑ Historia: 1952 - Ruskeasuolle[vanhentunut linkki] Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Viitattu 1.1.2013.
- ↑ Kaija Nenonen & Kirsi Toppari: Herrasväen ja työläisten kaupunki: Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 102–105. Helsingin Sanomat, Helsinki 1983.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuula Vuolle-Selki: Kohti itsenäistä elämää: vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö 120 vuotta. Minerva, Helsinki 2010. ISBN 978-952-492-366-8