Töölön tulli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Töölön tullin aukio Mannerheimintieltä katsottuna. Keskellä Tukholmankatu, vasemmalla Auratalo, oikeassa reunassa huoltoaseman takana Tullinpuomin talo
Töölön entisen tullinpuomin kivipylväät Mannerheimintien ajoradan molemmin puolin
Läntinen viertotie (nyk. Mannerheimintie) ja Töölön tullinpuomin kivipylväät vuonna 1908
Muistolaatta Töölön entisen tullinpuomin kivipylväässä

Töölön tulli (ruots. Tölö tull) on aukio ja tienristeyskohta Taka-Töölön ja Meilahden kaupunginosien rajalla Helsingissä. Se on myös aukiolla ja sen liepeillä sijaitsevien raitiovaunu- ja linja-autopysäkkien nimi.

Töölön tullin kohdalla Mannerheimin­tiestä erkanee Munkki­niemeä ja Turunväylää kohti kohti johtava Tukholmankatu. Muut aukiolta lähtevät tai sitä sivuavat kadut ovat Topeliuksen­katu, Laakson sairaalaan johtava Lääkärin­katu sekä pieni Töölöntullinkatu. Aukiolla on taksiasema.

Aukiota reunustavista rakennuksista suurin on Tukholmankadun alkupäässä sijaitseva ns. Auratalo, jossa vuonna 2016 avattiin Hotelli Cumulus Meilahti[1][2] Rakennus on vuonna 1962 valmistunut, Erkko Virkkusen suunnittelema 11-kerroksinen tornitalo, joka alkujaan oli Keskinäisen vakuutus­yhtiö Auran pää­konttori.[3] Kun vakuutusyhtiö vuonna 1978 muutti Tapiolaan, talo vuokrattiin Helsingin yliopistolle.[3] Myöhemmin se on ollut toimituskäytössä, ja sen alakerrassa on toiminut Nordea-pankin konttori ja Alkon myymälä.[2]

Aukion toisella laidalla, Mannerheimintien ja Topeliuksenkadun kulmassa on nimellä Tullinpuomi tunnettu, vuonna 1940 valmistunut Olli Pöyryn suunnittelema asuin­kerros­talo, jonka ala­kerrassa aikoinaan oli elokuva­teatteri Sininen Kuu sekä Tullin­puomi-niminen ravintola.[4] Nykyisin entisessä elokuvasalissa toimii kuntosali Hot Gym.[4][5] Mannerheimintien, Tukholmankadun ja Topeliuksenkadun väliin jäävällä kolmiomaisella alueella on vuonna 1952 valmistunut Shellin huoltoasema. Aikaisemmin sen paikalla oli Svea-niminen huvila.[6]

Aukio sai nimensä asemakaavaan vuonna 1938.[7] Nimi viittaa hieman etelämpänä, silloisen Läntisen viertotien (nyk. Mannerheimintien) varrella 1900-luvun alkuvuosina sijainneeseen Helsingin läntiseen tulliin eli Espoon tulliin, joka tunnettiin myös Viiden pennin tullina.[8] Ennen kuin Meilahti vuonna 1906 liitettiin Helsinkiin, paikalla kulki kaupungin ja Helsingin maalais­kunnan välinen raja.[7][9][8]

Tullinpuomin kivipylväät on jätetty historiallisiksi muistomerkeiksi molemmin puolin ajorataa, ja niihin on kiinnitetty kaupunkitullin historiasta kertovat muistolaatat.

Töölön tulli on rajakohtana myös katujen nimeämisessä. Sen eteläpuolella Helsingin kanta­kaupungissa katujen nimet, muutamaa valtaväylää sekä Eiran ja Kaivopuiston katuja lukuun ottamatta, päättyvät yleensä sanaan katu, pohjoispuolella sen sijaan sanaan tie. Jälkiosaa katu Helsingissä käytettiin ainakin aikaisemmin eräin poikkeuksin vain kanta­kaupungissa, kun taas jälkiosaa tie on yleisesti käytetty pienilläkin asuntokaduilla väljemmin rakennetuissa kaupungin­osissa, varsinkin liitos­alueilla mutta myös kanta­kaupungin eräillä ­reuna-alueilla.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hotelli Cumulus Meilahti Helsinki Cumulus -hotelliketju. Viitattu 22.9.2016.
  2. a b Töölön tulliin avataan 200 huoneen hotelli – Alko katoaa. Metro, 11.4.2014. Artikkelin verkkoversio.
  3. a b Kaija Hackzell, Kirsti Toppari: ”Ensin oli lastenmaja”, Töölöntullin molemmin puolin, Helsingin vanhoja kortteleita, osa 5, s. 212–215. Helsingin sanomat, 1997. ISBN 951-97555-1-9.
  4. a b Kaija Hackzell, Kirsti Toppari: ”Korttelielämää sodan jälkeen”, Töölöntullin molemmin puolin, Helsingin vanhoja kortteleita, osa 5, s. 220–223. Helsingin sanomat, 1997. ISBN 951-97555-1-9.
  5. Hot Gym - Meilahti Viitattu 25.10.2014.
  6. Kaija Hackzell, Kirsti Toppari: ”Häkäpöntöistä se alkoi”, Töölöntullin molemmin puolin, Helsingin vanhoja kortteleita, osa 5, s. 216–219. Helsingin sanomat, 1997. ISBN 951-97555-1-9.
  7. a b Helsingin kadunnimet, s. 52. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
  8. a b Kaija Hackzell, Kirsti Toppari: ”Palkkatilasta uusi kaupunginosa”, Töölöntullin molemmin puolin, Helsingin vanhoja kortteleita, osa 5, s. 208. Helsingin sanomat, 1997. ISBN 951-97555-1-9.
  9. Eino E. Suolahti: ”Karttaliite sivujen 288 ja 289 välissä, Kaupungin alueen kasvu Vantaan Helsingistä nykypäivään”, Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos. Otava, 1972. ISBN 951-1-03606-8.
  10. ”Kadunnimen jälkiosa”, Helsingin kadunnimet, s. 76. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.