Sylvester Stallone
| Sylvester Stallone | |
|---|---|
 Stallone vuonna 2019. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Michael Sylvester Gardenzio Stallone |
| Syntynyt | 6. heinäkuuta 1946 Hell’s Kitchen, Manhattan, New York City, New York, Yhdysvallat |
| Ammatti | näyttelijä, elokuvakäsikirjoittaja, elokuvaohjaaja |
| Puoliso | Sasha Czack (28. joulukuuta 1974 – 14. helmikuuta 1985) Brigitte Nielsen (15. joulukuuta 1985 – 13. heinäkuuta 1987) Jennifer Flavin (17. toukokuuta 1997 –) |
| Lapset | 5 |
| Näyttelijä | |
| Taiteilijanimet | Sly Stallone |
| Aktiivisena | 1969– |
| Merkittävät roolit | Rocky Balboa (Rocky) John Rambo (Taistelija) Marion Cobretti (Cobra) Gabe Walker (Cliffhanger – kuilun partaalla) Barney Ross (The Expendables) |
| Palkinnot | |
|
Parhaan miessivuosan Golden Globe |
|
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| Viralliset kotisivut | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Sylvester Enzio Stallone[1] (s. Michael Sylvester Gardenzio Stallone,[2] 6. heinäkuuta 1946 New York City,[3] New York) on yhdysvaltalainen näyttelijä, elokuvaohjaaja, -tuottaja ja -käsikirjoittaja. Stallone tunnetaan muun muassa rooleistaan nyrkkeilijä Rocky Balboana vuoden 1976 Oscar-palkitussa draamaelokuvassa Rocky jatko-osineen ja Vietnamin sodan veteraani John Rambona elokuvassa Taistelija, joka on saanut neljä jatko-osaa ja monesta muusta toimintaelokuvasta, kuten esimerkiksi Cliffhanger ja Spesialisti.
Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Michael Sylvester Gardenzio Stallone[2] syntyi vuonna 1946 New York Cityssä Francesco "Frank" Stallone, Sr:n ja Jacqueline Stallonen esikoislapseksi. Hänen isänsä oli syntynyt Italian Gioia del Collessa ja saapunut siirtolaisena Yhdysvaltoihin 1930-luvulla,[4] ja hänen äitinsä sukutausta on puoliksi ukrainanjuutalaista[5] ja puoliksi ranskalaista.[6] Hänen veljensä on muusikko Frank Stallone.
Stallonen äiti kärsi synnytyksessä komplikaatioista, minkä vuoksi synnytyslääkärit joutuivat auttamaan synnytyksen etenemistä synnytyspihdein. Pihtien väärinkäyttö vahingoitti Stallonen hermoja, mikä aiheutti hänen kasvojensa osittaisen halvaantumisen. Hänen kasvojensa vasen alaosa, mukaan lukien osa hänen kielestään, huulistaan ja leuastaan, on halvaantumisen seurauksena tehnyt hänen puheestaan hieman tavallista epäselvemmän.[3]
Stallonen isä oli vaativa ja väkivaltainen. Perhe oli pienituloinen, ja Stallonen vanhemmat erosivat vuonna 1957. Stallone käyttäytyi kapinallisesti, ja hänet erotettiin monesta koulusta. Nähtyään kehonrakentajatähti Steve Reevesin Hercules-elokuvassa Stallone alkoi kuntoilla. Lisäksi hän alkoi lukea sanakirjaa.[7]
Elokuvaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uran varhaisvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stallone kävi collegen Sveitsissä. Palattuaan Yhdysvaltoihin Stallone opiskeli Miamin yliopistossa. Muutettuaan New Yorkiin hän alkoi käydä koe-esiintymisissä. Raha oli tiukassa, ja Stallone joutui välillä yöpymään linja-autoasemilla. Hän alkoi saada pieniä elokuvarooleja, joista ensimmäinen oli pehmopornoelokuvassa Italialainen ori. Sitä seurasi pieni rooli Woody Allenin komediassa Bananas – minä ja vallankumous ja isompi rooli draamaelokuvassa Ilman pakopaikkaa (1973).[7]
Läpimurto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stallone kirjoitti myös useita käsikirjoituksia, mutta aluksi ne kaikki torjuttiin.[7] Maaliskuussa 1975 Stallone näki nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestari Muhammad Alin ja 35-vuotiaan, täysin tuntemattoman Chuck Wepnerin välisen nyrkkeilyottelun. Ottelussa suurelle yleisölle tuntematon ja viinakaupassa työskennellyt Wepner antoi kaikkensa Alia vastaan ja onnistui muun muassa lyömään hänet kerran kanveesiin kunnes hävisi tyrmäyksellä ottelun viimeisessä erässä. Stallone sai ottelusta valtavan inspiraation ja loi sen innoittamana tarinan Rocky Balboasta, 30-vuotiaasta nyrkkeilijästä joka saa yllättäen mahdollisuuden otella raskaansarjan maailmanmestaruudesta.[8] Hän kirjoitti tarinan kolmen vuorokauden ja 20 tunnin kuluessa nukkumatta lainkaan,[9] ja alkoi etsiä sopivaa tuotantoyhtiötä joka suostuisi tekemään elokuvan hänen käsikirjoituksensa pohjalta. Elokuvayhtiöt kuitenkin tuntuivat karsastavan käsikirjoitusta koska Stallone halusi näytellä itse pääosan. Eräs studio tarjosi suurta palkkiota käsikirjoituksesta, kunhan pääosan näyttelisi James Caan, mutta Stallone kieltäytyi. Vihdoin elokuvayhtiö United Artists suostui Rockyn kuvauksiin vuonna 1976.
Stallone torjui miljoonan dollarin tarjouksen luopua pääosasta ja tyytyi 23 000 dollarin näyttelijänpalkkioon. Elokuvan ohjasi John G. Avildsen, mutta Stallone osallistui aktiivisesti sen tuotantoon. Stallone treenasi itsensä lihaksikkaaksi kuvauksia varten. Elokuvassa nähtävät lemmikkieläimet ovat Stallonen omia, hänen isänsä on elokuvassa pienessä roolissa, ja Rockyn seinällä olevat kuvat ovat Stallonen omia perheenjäseniä.[7]
Rocky kuvattiin 28 päivässä, ja se oli huima menestys. Elokuvassa luuserista sankariksi -tyylisen tarinan omanneesta Rockyn hahmosta muodostui sinnikkyyden, rohkeuden ja periksiantamattomuuden vertauskuva. Hieman yli puolessa vuodessa tuntemattomuudesta tähteyteen nousseesta Stallonesta tuli Orson Wellesin ja Charles Chaplinin jälkeen kolmas näyttelijä, joka on saanut parhaan miespääosan ja parhaan käsikirjoituksen Oscar-ehdokkuudet samasta elokuvasta. Rocky voitti lopulta kolme Oscar-palkintoa: paras elokuva, paras ohjaus ja paras leikkaus.
Golden Globe -palkintotilaisuudessa Stallone joutui todistamaan, kuinka hänen pöytäänsä sijoitettu itsetyytyväinen joku Arnold Schwarzenegger sai vuoden uuden kyvyn palkinnon. Stallonea ei palkittu, mutta kun Rocky julistettiin parhaaksi elokuvaksi, Stallone heitti Schwarzeneggeria kohti kukkaruukun, joka hajosi matolle.[7]
1980-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Rocky sai jatkoa vuonna 1979 elokuvalla Rockyn uusintaottelu, joka nousi edeltäjänsä tavoin menestykseksi. Vuonna 1982 Stallone palasi jälleen Rocky Balboan rooliin elokuvaan Tiikerinsilmä – Rocky III, ja myös ohjaten elokuvan. Samana vuonna Stallone esiintyi ensimmäisen kerran John Rambon roolissa elokuvassa Taistelija. Elokuvasta tuli kassamenestys, vaikka se ei muidenkaan Rambo-elokuvien tavoin saavuttanut kriitikoiden arvostusta. Vuonna 1985 ilmestynyt neljäs Rocky-elokuva tuotti maailmalla 300 000 000 dollaria ja siitä muodostui sekä taloudellisesti menestynein Rocky-elokuva että kaikkien aikojen menestynein urheiluelokuva.[10] Myös seuraavat elokuvat Rambo – taistelija 2 (1985), Cobra (1986), Over the Top – terästäkin kovempi (1987), Rambo – taistelija 3 (1988) ja Tango & Cash (1989) olivat hittejä. 1990-luvun puolelle tultaessa Stallonen ikä alkoi kuitenkin vaikuttaa hänen uraansa, eikä menestys enää ollut itsestäänselvyys, mikä näkyi elokuvien Rocky V, Oscar ja Seis! Tai mamma ampuu huonosta menestyksestä.
1990-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1993 Stallone teki paluun menestyksekkäämpiin elokuviin pääroolissaan suomalaisohjaaja Renny Harlinin ohjaamassa vuorikiipeilytoimintaelokuvassa Cliffhanger – kuilun partaalla (1993) sekä Wesley Snipesin kanssa tehdyssä tulevaisuuteen sijoittuvassa Demolition Manissa.[11]
Kahden maailmanlaajuisesti menestyksekkään elokuvan jälkeen Stallonen uralle ennakoitiin uutta notkahdusta, mutta näin ei käynyt ja sitä vastoin hänen menestyksensä jatkui vuonna 1994 hänen ollessaan pääroolissa Sharon Stonen kanssa Miamiin sijoittuvaa elokuvaa Spesialisti, jonka menestys maailmanlaajuisessa levityksessä oli menestykseltään hyvin pitkälti Cliffhangerin luokkaa.[12] Cliffhangerin jälkeen Stallonen 1990-luvun elokuvarooleja varjostivat ainoastaan sarjakuvafilmatisointi Judge Dredd – tuomari, jossa Stallone esitti sarjakuvasankari Judge Dreddiä, sekä trilleri Ammattitappajat. Myös Daylight – paniikki tunnelissa oli hienoinen pettymys Yhdysvalloissa, mutta maailmalla elokuva keräsi suuret lipputulot.[13]
Vuonna 1997 Stallone esiintyi sheriffi Freddy Heflinin roolissa Robert De Niron ja Ray Liottan rinnalla elokuvassa Cop Land, jota pidetään yleisesti hänen uransa parhaimpana roolisuorituksena, minkä johdosta hänet palkittiin myös parhaan näyttelijän palkinnolla Tukholman elokuvajuhlilla samana vuonna.[14] Seuraavana vuonna hän esiintyi ääniroolissa menestyksekkäässä animaatioelokuvassa Antz – Muurahaizet
2000-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2000-luvulla Stallone oli pääosassa vuoden 1971 Tappakaa Carter -elokuvan samannimisessä uusintaversiossa sekä kohtalaisesti menestyneessä trillerissä D-Tox, joka oli virunut tuotantoyhtiön hyllyllä jo useamman vuoden ennen ilmestymistään. Vuonna 2001 valmistui Stallonen itsensä kirjoittama ja näyttelemä ralliautoilun maailmaan sijoittuva Driven, jonka ohjasi Cliffhangerin tapaisesti Renny Harlin. Elokuva ei kuitenkaan menestynyt ja sitä pidetään yhtenä Stallonen uran pahimpana epäonnistumisena. Myös Angelon kosto ja Shade olivat epäonnistuneempia julkaisuja, kun taas Spy Kids 3 – Peli on pelattu oli maailmanlaajuinen menestys vaikkakin Stallone ei poikkeuksellisesti esiintynyt sankarihahmona vaan itselleen epätavallisemmassa roolissa elokuvan päävastustajana.
_-_Sylvester_Stallone_(26).jpg)
Vuonna 2005 Stallone kertoi tekevänsä kuudennen Rocky-elokuvan, ja Rocky Balboaksi nimetty elokuva saikin ensi-iltansa joulukuussa 2006. Samaan aikaan Rocky Balboan kanssa Stallone paljasti neljännen Rambo-elokuvan ilmestyvän elokuvateattereihin parin vuoden sisällä, ja elokuvasarjan neljäs osa Rambo sai ensi-iltansa vuonna 2008.
2010-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stallonen ohjaama, käsikirjoittama ja näyttelemä uusi toimintaelokuva The Expendables sai ensi-iltansa vuonna 2010. Elokuva oli menestyksekäs julkaisu ja se tuotti maailmanlaajuisesti yhteensä 274 470 394 dollarin lipputulot. Elokuvaa kuvattaessa Stallone sai niskaansa hiusmurtuman, kun hän kuvasi kamppailukohtausta entisen painijan, Steve Austinin kanssa.[15] Onnettomuuden vuoksi hän joutui myöhemmin käymään läpi mittavan leikkauksen, jossa hänen operoituun niskaansa laitettiin metallilaatta.[15] Vuoden 2011 puolella käsikirjoittaja Marcus Webb haastoi Stallonen oikeuteen väittäen, että Stallonen The Expendablesiin kirjoittama käsikirjoitus oli suora kopio Webbin The Cobra Caper -elokuvaa varten kirjoittamasta käsikirjoituksesta.[16] Vuonna 2011 ensi-iltansa saaneessa elokuvassa Zookeeper Stallone oli jälleen ääniroolissa.
The Expendablesin jatko-osa, The Expendables 2 valmistui vuonna 2012 ja oli edeltäjänsä tapaan menestys lipunmyynnissä tuottaen maailmalla yli 312 miljoonan dollarin lipputulot.[17] Samana vuonna Stallone palasi jälleen Rocky Balboan pariin aloittaessaan työnteon Rocky-aiheisessa musikaalissa Rocky - Das Musical,[18] jota esitetään Saksan Hampurissa sijaitsevassa Operettenhaus-teatterissa. Juoneltaan musikaali pohjautuu hyvin tarkasti ensimmäiseen Rocky -elokuvaan.
Stallonen elokuva Bullet to the Head sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa helmikuussa 2013.[19] Vuoden 2013 aikana hän esiintyi myös Arnold Schwarzeneggerin kanssa elokuvassa Escape Plan ja Robert De Niron kanssa jälleen Stallonelle ominaiseen aihepiiriin eli nyrkkeilyyn keskittyvässä elokuvassa Legendat kehässä. The Expendables 3 sai ensi-iltansa 2014, minkä jälkeen Stallone on työstänyt The Expendables 4:ää.[20] Vuonna 2015 ensi-iltansa sai seitsemäs Rocky-elokuva, Creed: The Legacy of Rocky, ja Stallone voitti sillä Golden Globe -palkinnon. Vuonna 2018 ilmestyivät kolme elokuvaa, joista kaksi julkaistiin suoraan DVD:lle ja Blu-ray:lle: Escape Plan 2: Hades ja Backtrace. Marraskuussa ensi-iltansa sai Creed -elokuvan jatko-osa Creed II, jossa nähtiin myös Dolph Lundgrenin esittämä hahmo Ivan Drago. Heinäkuussa 2019 julkaistiin Escape Plan -elokuvan kolmas osa The Extractors. Rambo-sarjan viides osa Rambo: Last Blood sai ensi-iltansa syyskuussa 2019.
2020-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun The Suicide Squad: Suicide Mission nousi Yhdysvaltain katsojatilaston kärkeen vuonna 2021, Stallonesta tuli ensimmäinen näyttelijä, jolla on ollut maan katsotuin elokuva kuudella peräkkäisellä vuosikymmenellä.[21]
Vuonna 2022 Stallone teki ensimmäisen televisioroolinsa yhdeksänosaisessa rikosdraamasarjassa Tulsa King.[22] Sarjan toinen kausi alkoi 15. syyskuuta 2024.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stallone avioitui vuonna 1974 Sasha Czackin kanssa ja muutti vaimonsa kanssa Kaliforniaan.[23] Vuonna 1985 päättyneessä liitossa syntyi kaksi poikaa, Sage Stallone (k. 2012) ja Seargeoh Stallone.[23] Erottuaan Czackista Stallone meni naimisiin Brigitte Nielsenin kanssa. Avioliitto päättyi vuonna 1987.[24] Vuodesta 1997 lähtien Stallone on ollut naimisissa Jennifer Flavinin kanssa, ja heillä on liitostaan tyttäret Sophia, Sistine ja Scarlet.[23] Flavin jätti avioerohakemuksen Stallonesta elokuussa 2022, mutta peruutti sen syyskuussa 2022.[25][26]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Elokuvat | |||
|---|---|---|---|
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
| 1970 | Italialainen ori | The Party at Kitty and Stud’s | Stud |
| 1973 | Ilman pakopaikkaa | No Place to Hide | Jerry Savage |
| 1974 | The Lords of Flatbush | Stanley Rosiello | |
| 1975 | Päreet palaa! | Prisoner of Second Avenue | nuorukainen puistossa |
| Al Capone | Frank Nitti | ||
| Kalmanralli 2000 | Death Race 2000 | Joe Viterbo | |
| Verenpunainen yö | Farewell, My Lovely | Jonnie | |
| 1976 | Rocky | Rocky Balboa | |
| 1978 | K.O.V.A. | F.I.S.T. | Johnny Kovak |
| Paradise Alley – helvetin kapakka | Paradise Alley | Cosmo Carboni | |
| 1979 | Rockyn uusintaottelu | Rocky II | Rocky Balboa |
| 1981 | Kadun haukat | Nighthawks | Deke DaSilva |
| Pako voittoon | Escape to Victory | Robert Hatch | |
| 1982 | Tiikerinsilmä – Rocky III | Rocky III | Rocky Balboa |
| Taistelija | First Blood | John Rambo | |
| 1984 | Rhinestone – tuhannen taalan paikka | Rhinestone | Nick Martinelli |
| 1985 | Rambo – taistelija 2 | Rambo: First Blood Part II | John Rambo |
| Rocky IV | Rocky Balboa | ||
| 1986 | Cobra | Marion ”Cobra” Cobretti | |
| 1987 | Over the Top – terästäkin kovempi | Over the Top | Lincoln Hawk |
| 1987 | Rambo – taistelija 3 | Rambo III | John Rambo |
| 1989 | Kahleissa | Lock Up | Frank Leone |
| 1989 | Tango & Cash | Raymond Tango | |
| 1990 | Rocky V | Rocky Balboa | |
| 1991 | Oscar | Angelo ”Snaps” Provolone | |
| 1992 | Seis! Tai mamma ampuu | Stop! Or My Mom Will Shoot | Joe Bomowski |
| 1993 | Cliffhanger – kuilun partaalla | Cliffhanger | Gabe Walker |
| Demolition Man | John Spartan | ||
| 1994 | Spesialisti | The Specialist | Ray Quick |
| 1995 | Judge Dredd – tuomari | Judge Dredd | Judge Joseph Dredd |
| Ammattitappajat | Assassins | Robert Rath | |
| 1996 | Daylight – paniikki tunnelissa | Daylight | Kit Latura |
| 1997 | Cop Land | Freddy Heflin | |
| 1998 | Antz – Muurahaizet | Antz | Weaver (äänirooli) |
| 2000 | Tappakaa Carter | Get Carter | Jack Carter |
| 2001 | Driven | Joe Tanto | |
| 2002 | D-Tox | Jake Malloy | |
| Angelon kosto | Avenging Angelo | Frankie Delano | |
| 2003 | Shade | Dean ”The Dean” Stevens | |
| Spy Kids 3 – Peli on pelattu | Spy Kids 3-D: Game Over | Leluntekijä | |
| 2006 | Rocky Balboa | Rocky Balboa | |
| 2008 | Rambo | John Rambo | |
| 2009 | Kambakkht Ishq | ||
| 2010 | The Expendables | Barney Ross | |
| 2011 | Zookeeper | Joe the Lion (äänirooli) | |
| 2012 | The Expendables 2 | Barney Ross | |
| Bullet to the Head | James Bonomo | ||
| 2013 | Escape Plan | Ray Breslin | |
| Legendat kehässä | Grudge Match | Henry ”Razor” Sharp | |
| 2014 | The Expendables 3 | Barney Ross | |
| Reach Me | Gerald | ||
| 2015 | Creed: The Legacy of Rocky | Creed | Rocky Balboa |
| 2016 | Ratchet & Clank | Victor Von Ion (äänirooli) | |
| 2017 | Guardians of the Galaxy Vol. 2 | Stakar Ogord | |
| Animal Crackers | Bullet-Man (äänirooli) | ||
| 2018 | Escape Plan 2: Hades | Ray Breslin | |
| Creed II | Rocky Balboa | ||
| Backtrace | Sykes | ||
| 2019 | Escape Plan: The Extractors | Ray Breslin | |
| Rambo: Last Blood | John Rambo | ||
| 2021 | The Suicide Squad: Suicide Mission | The Suicide Squad | Nanaue / Kuningashai (äänirooli) |
| 2022 | The Expendables 4[27] | Barney Ross | |
| 2023 | Guardians of the Galaxy Vol. 3 | Stakar Ogord | |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- De Semlyen, Nick: The Last Action Heroes. Crown, 2023. ISBN 9780593238813
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bio - Sylvester Stallone sylvesterstallone.com. Viitattu 15.6.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Hollywood star is back on the big screen with latest outing for Rambo Evening Times. Arkistoitu 6.11.2012. Viitattu 25.2.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Sylvester Stallone Biography The Biography Channel. Arkistoitu 13.12.2009. Viitattu 25.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Polo player and former Marylander Frank Stallone dies 13.7.2011. The Equiery. Viitattu 25.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Rambo-ski - Hollywood star Sylvester Stallone's Russian secret 11.4.2009. Daily Mail. Viitattu 25.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Sylvester Stallone www.blu-ray.com. Viitattu 14.10.2019.
- ↑ a b c d e De Semlyen 2023, Luku 1: The Stallion.
- ↑ Rocky (1976): Production Notes[vanhentunut linkki], TotalRocky.com, 24.10.2010
- ↑ The Rocky Story YouTube. Viitattu 4.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Guinness World Records 2007, s. 182. (Elokuvat) Suomentanut Annukka Kolehmainen (sivut 148-159 Matti Kinnunen ja sivut 140-145 Juhani Kokkonen).Määritä julkaisija! ISBN 951-32-2093-1 (suomeksi)
- ↑ Demolition Man (1993) The Internet Movie Database. Viitattu 25.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Spesialisti (1994) The Internet Movie Database. Viitattu 25.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Daylight (1996) Box Office Mojo. Viitattu 1.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Cop Land (1997) - Awards The Internet Movie Database. Viitattu 25.2.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Sylvester Stallone mursi niskansa kuvauksissa 6.1.2010. MTV3. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Sylvester Stallone oikeuteen - syytetään käsikirjoitusvarkaudesta! 28.10.2011. The Voice. Viitattu 26.2.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ The Expendables 2 Box Office Data, DVD Sales, Movie News & Cast Information The Numbers. Arkistoitu 15.2.2015. Viitattu 26.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Sylvester Stallone jälleen Rockyn kimpussa – odottamattomalla tavalla 25.11.2012. Stara. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ 66-vuotias Sylvester Stallone on käsittämätön lihaskimppu - katso sixpack-kuva 19.8.2012. The Voice. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Sylvester Stallone vihjasi Rambon paluusta 3.5.2012. Iltalehti. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ De Semlyen 2023, Epilogue.
- ↑ Sylvester Stallonen pitkän uran ensimmäinen tv-sarja alkaa marraskuun 13. päivä Muropaketti. 20.5.2022. Viitattu 28.2.2023.
- ↑ a b c Sylvester Stallone purkaa ahdistustaan näyttävästi 2.12.2012. Stara. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Sylvester Stallone: "Se avioliitto oli hetkellinen mielenhäiriö" 4.8.2010. Iltalehti. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Saarinen, Sonja: Avioero peruttu! Sylvester Stallone ja Jennifer Flavin ovat taas ”erittäin onnellisesti” yhdessä Iltalehti. https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/41a33ee1-1a2d-46ea-9652-8e7ecfa1013e. Viitattu 11.11.2022.
- ↑ Sylvester Stallonen vaimo jätti avioerohakemuksen – toimintaelokuvatähti peitti rakkaustatuoinnin erikoisella tavalla Ilta-Sanomat. 24.8.2022. Viitattu 24.8.2022.
- ↑ Uuden The Expendables -elokuvan kuvaukset alkavat syksyllä – Mukana mm. Jason Statham, Dolph Lundgren ja Sylvester Stallone Muropaketti. 31.8.2021. Viitattu 13.9.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sylvester Stallonen virallinen sivusto (englanniksi)
- Sylvester Stallone Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Sylvester Stallone Elonetissä.
| Elokuvat | |
|---|---|
| Näyttelijät | |
| Videopelit | |
| Muut |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
