Uimahalli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uimahallin sisustaa, kuvassa 50 metrin uima-allas.

Uimahalli on rakennus, jossa on yksi tai useampi katettu uima-allas, joissa voi käydä (yleensä maksua vastaan) uimassa. Katetut uimahallit ovat tavallisia kylmän ilmaston maissa, kun taas lämpimässä ilmastossa suositaan kattamattomia ulkoaltaita ja niistä muodostuvia maauimaloita.

Halliin kuuluu etenkin Pohjois-Euroopan maissa sauna, jossa ihmiset voivat lämmitellä ennen ja jälkeen uinnin. Saunojen yhteydessä on myös suihkut, joissa tulee peseytyä ennen uimaan menoa.

Usein uimahalleissa on ainakin kaksi uima-allasta, joista toinen on matala ja tarkoitettu lähinnä uimaan opetteleville lapsille. Lastenallas on matalampi ja yleensä myös lämminvetisempi kuin muut altaat. Useissa uimahalleissa isoin allas on 25 metriä tai 50 metriä pitkä. Uimahallissa voi olla myös noin viisi metriä syvä hyppyallas hyppytelineineen ja kylmävesiallas, jonka lämpötila on 4–17 astetta. Tällä simuloidaan avantoa. Uimahalleissa on usein vesihierontalaitteita Saunoissa ei välttämättä saa käyttää uima-asuja. Saunat lämpiävät lähes aina sähkökiukaalla. Joissakin uimahalleissa on höyrysaunat (turkkilaiset saunat). Näissä lämmitys tapahtuu (noin 40 asteeseen) kuumalla höyryllä. Suomen vanhimmassa uimahallissa Yrjönkadun uimahallissa on sähkö- ja höyrysaunojen lisäksi puukiuassauna.

Uimahallien yhteydessä on usein kahvio, josta voi ostaa juotavaa ja pientä syötävää. Uimahallin yhteydessä voi olla kuntosali. Muita uimahallin mahdollisesti tarjoamia palveluja ovat solariumit ja hieronta- ja muut fysikaaliset hoidot. Runsaammin viihde- ja hoitavia oheispalveluja tarjoavia uimalaitoksia kutsutaan kylpylöiksi.

Suomessa uimahalleja on useimmissa suurehkoissa kaupungeissa ja kunnissa. Suurin osa uimahalleista on kaupunkien ylläpitämiä.

Uimahalleissa on yleensä uintirajoitus, mikä tarkoittaa, että uimisaikaa on esimerkiksi vain 2 tuntia. Uimahalleihin saa tavallisesti ostaa sarjalippuja ja kausikortteja. Monilla urheiluseuroilla on ilmaisia uintivuoroja. Jotkut yritykset antavat työntekijöilleen luontoisetuna ilmaisia uimahallivuorojalähde?.

Uimahallien vettä puhdistetaan kloorilla tai otsonilla. Kloori saattaa aiheuttaa yliherkkyyttä joillekin ihmisille. Saunoja puhdistetaan päivittäin muun muassa jalkasienen leviämisen estämiseksi.

Uimahallit, kylpylät ja maauimalat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen uimahalli oli Yrjönkadun uimahalli Helsingissä, joka valmistui vuonna 1928. Seuraavat valmistuivat 1950-luvun puolessavälissä: Turun uimahalli 1954, Jyväskylän uimahalli 1955, Tampereen Pyynikin uimahalli 1956 ja Lahden uimahalli 1956.[1] Eniten uimahalleja Suomeen rakennettiin 1960-luvun lopulta 1970-luvulle[2]. Vuonna 1970 Suomessa oli 41 uimahallia, vilkkaimpina Tikkurilan uimahalli Helsingin maalaiskunnassa (381 000 kävijää v. 1969) ja Pirkkolan liikuntapuiston uimahalli Helsingissä (290 000 kävijää v. 1969)[1]. Vuonna 2005 Suomessa oli 264 uimahallia, joista 149 oli pieniä (vesipinta-ala alle 250 neliömetriä, alle 50 000 kävijää vuosittain). Keskisuuria uimahalleja oli 90 ja suuria 25 (vesipinta-ala yli 500 neliömetriä, vähintään 300 000 kävijää vuodessa). Uimahallikäyntejä oli suomalaishalleissa kaikkiaan 24 miljoonaa. Uimahallien lisäksi Suomessa oli 46 kylpylää, joista suurin osa on rakennettu 1980- ja 1990 -luvulla.[3] Ulkoaltaisiin perustuvia maauimaloita on Suomessa parikymmentä eri puolilla maata; niistä suurin ja tunnetuin on Helsingin uimastadion.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Varpaallinen vettä jokaiselle suomalaiselle. Sadalla miljoonalla tehty 41 uimahallia. Helsingin Sanomat, 24.5.1970, s. 35.
  2. Kaakinen, Elina: Vuosi 1970 oli uimahallien rakentamisen hullu vuosi pohjalaiskunnissa Yle Uutiset. 2.3.2016. Viitattu 4.1.2018.
  3. Tampereen uintikeskus. Rakennushistoriallinen selvitys. Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2008. Viitattu 3.1.2017. (PDF)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]