Yrjönkadun uimahalli
Yrjönkadun uimahalli on Suomen ensimmäinen ja vanhin julkinen uimahalli. Halli otettiin käyttöön 4. kesäkuuta 1928. Seuraava Helsingissä käyttöön otettu uimahalli avattiin 1940 Santahaminan kadettikoulussa.[1] Turun uimahalli avattiin vasta 1954. Yrjönkadun halli sijaitsee Helsingissä osoitteessa Yrjönkatu 21b, ja sen omistaa Helsingin kaupunki.[2]
Uimahallirakennus on arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema ja tyyliltään 1920-luvun klassismia. Hallin esikuvana oli varsinkin Tukholman Centralbadet. Se oli alun perin yksityisomistuksessa, mutta siirtyi SVUL:lle 1954 ja Helsingin kaupungille 1967.[3] Halli entisöitiin vuosina 1997–1999.[2]
Yrjönkadun uimahallin ensimmäisessä kerroksessa on 25 × 10 metrin allas, kaksi saunaa ja pukukaapit altaan reunoilla. Toisessa kerroksessa on lepohyttejä, saunoja ja kahvilapalvelut. Halliin myydään erikseen ensimmäiseen kerrokseen sekä molempiin kerroksiin oikeuttavia lippuja. Hallissa on perinteisesti uitu alasti, mutta uima-asun käyttö on ollut sallittua vuodesta 2001. Miehillä ja naisilla on omat uintivuoronsa.[2] Maaliskuussa 2012 Yrjönkadun uimahalli ilmoitti vaihtavansa alkuperäisen vuodelta 1928 peräisin olevan puukiukaansa uuteen vähentääkseen Forumin kiinteistöjen savuhaittoja. Uusi puukiuas otettiin käyttöön elokuussa 2013. Se on 2,8 metriä korkea ja sen arvioidaan olevan yksi Suomen suurimpia puukiukaita.[4]
Britannian yleisradioyhtiö BBC sijoitti vuonna 2015 Yrjönkadun uimahallin maailman kauneimpien uimahallien listalle.[5]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Vuonna 1968 -
Vuonna 1929 -
Vuonna 1928 -
Uimahallin allas rakenteilla n. 1927–1928
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Santahaminassa on toiseksi vanhin uimahalli. HS, 31.3.2019. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.4.2023.
- ↑ a b c Yrjönkadun uimahalli. 29.12.2014. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 4.5.2015. Viitattu 5.1.2015.
- ↑ Hannus, Hanna: Mens sana in corpore sano. Tila, aika ja alastomuus Yrjönkadun uimahallissa, s. 2, 11. taidehistorian pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, 21.3.2014. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.9.2020).
- ↑ Uusi puukiuas Suomen suurimpia. Metro, 29.8.2013., 15. vsk, nro 157, s. 7. Helsinki: Sanoma Magazines Finland. www.metro.fi (PDF). Viitattu 29.8.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Yrjönkadun naku-uimahalli rankattiin maailman kauneimpien listalle 25.11.2015. Iltalehti. Viitattu 25.11.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hannus, Hanna: Yrjönkadun uimahalli: viisi kysymystä ja vastausta Katukuvia -blogi. 26.9.2017. Viitattu 3.9.2020.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aro, Toivo: Helsingfors simhall. Arkitekten, 1929, nro 4, s. 52–55. Helsingfors: Finlands arkitektförbund. (ruotsiksi)
- Ringell, Susanne: ”Riisuttu tapaaminen: Yrjönkadun uimahalli”, Naisten Helsinki: Kulttuurihistoriallinen opas. Toimittaneet Anna Biström ym.. Helsinki: Schildts, 2010. ISBN 978-951-50-1994-3. (suomeksi)
- Jutila, Helena: Yrjönkadun roomalainen kylpylä. Muoto, 1999, 19. vsk, nro 3–4, s. 58.
- Niskanen, Aino: Yrjönkadun uimahallin vaiheita. Arkkitehti, 2000, nro 2, s. 53–55.