Uumajan kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Uumajan kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Västerbottenin lääni
Maakunta Västerbotten ja Ångermanland
Keskustaajama Uumaja
Kuntakoodi 2480
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 2 317,12 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 130 997
 – Väestötiheys 56,5 as./km²









Nykyisen Uumajan kunnan alueella sijainneet kunnat vuonna 1952. Uumaja on kaupunki ja Holmsund kauppala, muut kunnat maalaiskuntia.
Uumajan kaupunkia Uumajanjoen rannalla.
Nydalasjön.
Norrforsenin koski Uumajanjoessa.

Uumajan[3] kunta (ruots. Umeå kommun) on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västerbotteniin. Kunnan keskustaajama on Uumaja.[4]

Kunnan maapinta-ala on 2 317,12 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 130 997 henkeä (31.12.2021).[2]

Uumaja sijaitsee Ruotsin itärannikolla Merenkurkun tienoilla. Uumajassa asuu paljon ruotsinsuomalaisia, noin kuusi prosenttia, ja heillä on aktiivista kerhotoimintaa. Suomenruotsalaisia on muuttanut jonkin verran Suomen ruotsinkieliseltä rannikkoseudulta Vaasan ympäristöstä.

Vuonna 2007 kunnassa oli 129,05 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kunnan alueella sijaitsevat muinaisjäännöksiksi luokitellut Norrforsenin kalliopiirrokset.

Norjasta Venäjän Karjalaan kulkeva matkailutie, Sininen tie, kulkee Uumajan kautta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan nykyisen Uumajan kunnat alueella sijaitsivat Uumajan kaupunki, Uumajan ja Sävarin maalaiskunnat ja osin myös Nordmalingin maalaiskunta. Vuonna 1914 muodostettiin Hörneforsin maalaiskunta erottamalla se Uumajan ja Nordmalingin maalaiskunnista. Loppuosa Nordmalingia on edelleen itsenäinen kunta. Vuonna 1918 Uumajan maalaiskunnasta erotettiin Holmsundin maalaiskunta ja vuonna 1925 osa Sävarin maalaiskunnasta erotettiin Holmönin maalaiskunnaksi. Holmsundin maalaiskunta muutettiin Holmsundin kauppalaksi vuonna 1947. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa aluejako ei muuttunut. Uumajan maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1965. Vuonna 1971 kaupunki, kauppala ja maalaiskunnat muutettiin kunniksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon, mutta kuntaliitoksia ei tehty. Vuonna 1974 Uumajan kunta sai nykyiset rajansa, kun siihen liitettiin Holmsundin, Holmönin, Hörneforsin ja Sävarin maalaiskunnat.

Kunnan alueella ovat sijainneet seuraavat taajaväkiset yhdyskunnat:

  • Hörnefors (Hörneforsin maalaiskunnassa vuosina 1941–1957)
  • Obbola (vuosina 1939–1946)
  • Holmsund (vuosina 1894–1946, aluksi Uumajan ja sitten Holmsundin maalaiskunnassa kauppalan perustamiseen asti)
  • Teg (Uumajan maalaiskunnassa vuosina 1924–1960)
  • Backen (Uumajan maalaiskunnassa vuosina 1941–1958)

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen vaakuna on entisen Uumajan kaupungin vaakuna. Myös useimmilla maalaiskunnilla oli omat vaakunat.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uumajan kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 46 282
1955
  
 50 542
1960
  
 54 415
1965
  
 61 296
1970
  
 69 547
1975
  
 75 290
1980
  
 81 088
1985
  
 85 108
1990
  
 91 258
1995
  
 101 337
2000
  
 104 512
2005
  
 110 758
2010
  
 115 473
2015
  
 120 777
2020
  
 130 224
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 12 515 10,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 2 946 2,4
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 7 592 6,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 97 724 80,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 085 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 386 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 2,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 980 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 60 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 19,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 65,7 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 14,8 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,0 1,1
  jalostus 17,4 16,8
  palvelut 81,1 81,5
  tuntematon 0,6 0,6
  Työpaikkoja ja työllisiä 58 412 56 428
  työpaikkaomavaraisuus 103,5

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 22 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,4 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 13 423 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Uumaja (ruots. Umeå) 79 594
2 Holmsund 5 489
3 Sävar 2 670
4 Hörnefors 2 542
5 Röbäck 2 230
6 Obbola 2 197
7 Ersmark 1 613
8 Täfteå 1 231
9 Innertavle 582
10 Stöcke 483
11 Hissjön 477
12 Sörfors 403
13 Yttersjö 384
14 Bullmark 319
15 Flurkmark 291
16 Tavelsjö 245
17 Västibyn 234
18 Brännland 220
19 Överboda 218
20 Stöcksjö 215
21 Sörmjöle 212
22 Botsmark 201

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Luettelossa mainituista taajamista Tomtebo on sittemmin kasvanut yhteen Uumajan taajaman kanssa.[18]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Uumajan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Umeå centrala (37 valtuutettua)
  • Umeå omland (28 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Uumajan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 6 6 8 10 9 7 9 8 10 5 9 13 11 11 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 17 18 13 12 8 8 10 8 5 7 7 4 4 7 {{{c2022}}}
  Liberaalit 8 8 8 5 10 9 7 5 4 8 5 5 4 4 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 2 2 2 4 2 6 4 4 4 2 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 3 5 4 6 5 4 5 6 4 4 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 29 28 28 30 28 30 27 31 23 26 26 25 24 20 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 3 3 6 5 5 4 4 5 10 8 6 7 9 11 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 4 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 3 1 5 2 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[23] 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Uumajan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Umeå stadsförsamling
  • Umeå landsförsamling
  • Tavelsjö
  • Teg
  • Ålidhem
  • Holmsund
  • Hörnefors
  • Sävar-Holmön
  • Umeå Maria

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Holmsund
  • Holmön
  • Hörnefors
  • Hörnefors-Strömbäcks bruksförsamling*
  • Sävar
  • Sävars nedre kbfd
  • Sävars övre kbfd
  • Tävelsjö
  • Tavelsjö kbfd*
  • Teg
  • Umeå landsförsamling (Umeå)
  • Umeå landsförsamlings södra kbfd*
  • Umeå stadsförsamling
  • Ålidhem

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Backenkyrkan (Uumajan maaseurakunnan kirkko)
    Backenkyrkan (Uumajan maaseurakunnan kirkko)
  • Botsmarkin kirkko
    Botsmarkin kirkko
  • Carlskyrkan
    Carlskyrkan
  • Ersbodakyrkan
    Ersbodakyrkan
  • Ersmarskyrkan
    Ersmarskyrkan
  • Grisbackakyrkan
    Grisbackakyrkan
  • Hedlundakyrkan
    Hedlundakyrkan
  • Helena Elisabeth kyrka
    Helena Elisabeth kyrka
  • Holmsundin kirkko
    Holmsundin kirkko
  • Holmönin kirkko
    Holmönin kirkko
  • Hörneforsin ruukinkirkko
    Hörneforsin ruukinkirkko
  • Hörneforsin kirkko
    Hörneforsin kirkko
  • Jesu Kristi kyrka
    Jesu Kristi kyrka
  • Korskyrkan
    Korskyrkan
  • Mariakyrkan
    Mariakyrkan
  • Obbolan kirkko
    Obbolan kirkko
  • Röbäckin kappeli
    Röbäckin kappeli
  • Snöanin kalastuskappeli
    Snöanin kalastuskappeli
  • Strömbäckin kirkko
    Strömbäckin kirkko
  • Sävarin kirkko
    Sävarin kirkko
  • Tavelsjön kirkko
    Tavelsjön kirkko
  • Tegin kirkko
    Tegin kirkko
  • Uumajan kaupunginkirkko
    Uumajan kaupunginkirkko
  • Västerslättskyrkan
    Västerslättskyrkan
  • Ålidshemskyrkan
    Ålidshemskyrkan

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.8.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
  4. ↑ Umeå Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  5. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.8.2022. (ruotsiksi)
  23. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uumajan kunta.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Umeå kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
Västerbottenin läänin kunnat
Bjurholmin kunta • Dorotean kunta • Lyckselen kunta • Malån kunta • Nordmalingin kunta • Norsjön kunta • Robertsforsin kunta
Skellefteån kunta • Sorselen kunta • Storumanin kunta • Uumajan kunta • Vilhelminan kunta • Vindelnin kunta • Vännäsin kunta • Åselen kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uumajan_kunta&oldid=20688076”