Lyckselen kunta
| Lyckselen kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Västerbottenin lääni |
| Maakunta | Lappi |
| Keskustaajama | Lycksele |
| Kuntakoodi | 2481 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 5 518,18 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 12 264 |
| – Väestötiheys | 2,2 as./km² |
Lyckselen kunta (ruots. Lycksele kommun) on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Lappiin. Kunnan keskustaajama on Lycksele.[3]
Kunnan maapinta-ala on 5 518,18 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 12 264 henkeä (31.12.2021).[2]
Lyckselessä sijaitsee Ruotsin Lapin eteläosan liikenne- ja kauppakeskus ja ionosfääriobservatorio. Lyckselen Kristinebergissä on kaivos, jossa louhitaan kuparia, sinkkiä ja rikkiä. Läheltä Lyckseleä Svartbodanista löydettiin vuonna 1997 merkittävä kultaesiintymä. Kunnassa on noin 900 yritystä eri aloilla. Kunnallisia peruspalveluja on tarjolla muun muassa koulutusta ja kirjasto.
Matkaa Lyckselestä Uumajaan on noin 120 kilometriä.
Lyckseleen perustettiin Ruotsin ensimmäinen saamenkielinen koulu vuonna 1632. Alueella on myös vanha kirkko- ja markkinapaikka Gammplatsen. Kunta oli kauppapaikkana jo 1600-luvun alussa.
Vuonna 2007 kunnassa oli 14,85 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1607 Lycksele (Lyksälie) sai kuninkaallisen määräyksen perusteella virallisen aseman kirkko- ja markkinapaikkana. Lyckselen sijaintia pidettiin keskeisenä, ja se oli jo kauan ollut saamelaisten talvioleskelupaikka. Lyckselen ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1607 Öhnille, joka on nykyinen Gammplatsen kotiseutualue.
Vuonna 1884 perustettiin kaksi taajaväkistä yhdyskuntaa: Lycksele kyrkoplats ja Lycksele marknadsplats. Vuonna 1895 Lyckselen maalaiskunta jaettiin, kun Örträsk erotettiin siitä omaksi maalaiskunnakseen. Vuonna 1924 Lycksele marknadsplatsin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Toinen taajaväkinen yhdyskunta Lycksele kyrkoplats erotettiin vuonna 1929 kunnasta Lyckselen kauppalaksi. Vuonna 1946 kauppala muutettiin kaupungiksi, ja näin Lyckselestä tuli Ruotsin Lapin ensimmäinen kaupunki. Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut aluejakoa. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Lyckselen kunta yhdistämällä kaupunki sekä Örträskin ja Lyckselen maalaiskunnat.
Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyinen vaakuna on entisen Lyckselen kaupungin vaakuna. Myös maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 055 | 8,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 185 | 1,5 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 453 | 3,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 10 484 | 86,1 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 74 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 114 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 177 807 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 53 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 19,1 %
- 18–64-vuotiaat: 57,8 %
- 65 vuotta täyttäneet: 23,1 %
Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 7,0 | 4,6 | |
| jalostus | 20,5 | 20,6 | |
| palvelut | 70,9 | 73,1 | |
| tuntematon | 1,6 | 1,6 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 6 013 | 5 760 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 104,4 | ||
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 406 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Lycksele | 8 513 |
| 2 | Kristineberg | 257 |
| 3 | Rusksele | 200 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Betsele
- Björksele
- Bratten
- Hedlunda
- Kattisavan
- Knaften
- Tuvträsk
- Umgransele
- Vänjaurbäck
- Västra Örträsk
- Östra Örträsk
Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Lyckselen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 3 | 3 | 3 | 4 | 4 | 4 | 5 | 4 | 4 | 3 | 6 | 7 | 6 | 6 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 7 | 7 | 6 | 6 | 4 | 4 | 4 | 3 | 2 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 8 | 7 | 7 | 5 | 7 | 6 | 6 | 5 | 5 | 6 | 4 | 4 | 3 | 2 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | 5 | 6 | 4 | 5 | 5 | 4 | 4 | 3 | 6 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 1 | 0 | 0 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 23 | 22 | 22 | 24 | 23 | 22 | 20 | 24 | 19 | 19 | 21 | 20 | 13 | 11 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 0 | 2 | 3 | 2 | 3 | 4 | 4 | 5 | 5 | 4 | 3 | 3 | 3 | 2 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[21] | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 41 | 41 | 41 | 41 | 31 | 31 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
- Lycksele
Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Björksele
- Björksele kbfd* (Vindelådalens kbfd)
- Lycksele
- Lycksele kbfd*
- Örträsk
Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Björkselen kirkko -
Forsdalakyrkan -
Kristinebergin kirkko -
Lyckselen kirkko -
Margaretakyrkan -
Örträskin kirkko
Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lyckselen kulttuurikeskus ja metsämuseo
- Ruotsin pohjoisin eläinpuisto
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Lycksele Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lyckselen kunnan kotisivut
- Eläinpuisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lentoasema
- Kunnan kotisivut
