Malmön kunta

Malmön kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Skånen lääni
Maakunta	Skåne
Keskustaajama	Malmö
Kuntakoodi	1280
Pinta-ala  ()
– Maa	156,60 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ()	351 749
– Väestötiheys	2 246,2 as./km²
www.malmo.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Malmön, Burlövin ja Staffanstorpin kuntien alueella sijainneet pitäjät. Vuoden 1952 kuntarajat on merkitty rosalla ja nykyiset rajat punaisella.

Malmön kunnantalo.

Malmön kunta (ruots. Malmö kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Malmö.

Kunnan maapinta-ala on 156,60 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 351 749 henkeä (31.12.2021).

Malmön kunta sijaitsee Juutinrauman itärannalla lähellä Tanskan pääkaupunkia Kööpenhaminaa. Sen naapurikunnat ovat etelässä Vellingen kunta, idässä Svedalan kunta sekä koillisessa Staffanstorpin kunta ja Burlövin kunta. Osa Malmön taajamasta kuuluu myös Burlövin kuntaan.

Vuonna 2007 kunnassa oli 51,37 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 33,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kunnallislait loivat pohjan Ruotsin kuntajärjestelmälle. Lait astuivat voimaan 1. tammikuuta 1863, jolloin nykyisen Malmön kunnan alueella oli Malmön kaupungin lisäksi 12 pitäjää. Alueliitosten ja kuntaliitosten myötä ne yhdistettiin vuoteen 1971 tultaessa yhdeksi yksiköksi.

Vuonna 1886 Hyllien ja Fosien maalaiskuntiin perustettiin Limhamnin taajaväkinen yhdyskunta. Toinen taajaväkinen yhdyskunta Sofielund (tai Sofielundshusen) perustettiin vuonna 1896 Västra Skrävlingen maalaiskuntaan. Se lakkautettiin vuonna 1911, jolloin koko maalaiskunta liitettiin Malmön kaupunkiin. Koko Hyllien maalaiskunta ja osa Fosien maalaiskunnasta muodostivat vuosina 1906–1914 Limhamnin kauppalan, joka liitettiin kaupunkiin vuonna 1919. Vuonna 1919 Fosien maalaiskuntaan perustettiin Fosien taajaväkinen yhdyskunta, ja vuonna 1931 koko maalaiskunta liitettiin Malmöhön. Yksi liitos tapahtui vielä vuonna 1935, jolloin Husien maalaiskunta liitettiin kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kaksi "suurkuntaa":

• Oxie (Glostorp, Lockarp ja Oxie)
• Bunkeflo (Bunkeflo, Tygelsjö ja Västra Klagstorp)

Lisäksi Malmön kaupunkiin liitettiin Södra Sallerupin maalaiskunta. Oxien maalaiskunta liitettiin Malmöhön vuonna 1967. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Malmön kunta yhdistämällä aiempi Malmön kaupunki ja Bunkeflon maalaiskunta.

Malmö on kuitenkin yksi niistä Ruotsin kunnista, jotka 1980-luvulta lähtien ovat kutsuneet itseään mieluummin kaupungeiksi kuin kunniksi.

Vuonna 1862 Malmö päätti jäädä Malmöhusin läänin maakäräjäkunnan ulkopuolelle, ja Malmön kunta liittyi osaksi nykyistä Skånen läänin maakäräjäkuntaa vasta vuonna 1999. Sitä ennen Malmö huolehti itse maakäräjäkunnille kuuluvista tehtävistä, joita ovat esimerkiksi paikallisliikenne ja terveydenhoito.

Vaakuna

Malmön vaakunasta on olemassa pelkän vaakunakilven sisältävä ja koristeellisempi versio.

• 
  Pelkkä vaakunakilpi
• 
  Koristeellisempi vaakuna

Väestö

Malmön kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi			Asukkaita
1950			198 856
1955			214 723
1960			234 453
1965			255 468
1970			264 563
1975			243 591
1980			233 803
1985			229 936
1990			233 887
1995			245 699
2000			259 579
2005			271 271
2010			298 963
2015			322 574
2020			347 949
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2019)	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	118 323	34,4
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	42 388	12,3
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	30 138	8,8
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	153 317	44,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 678 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 12,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 163 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 167 219 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 21 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–17-vuotiaat: 19,5 %
• 18–64-vuotiaat: 65,0 %
• 65 vuotta täyttäneet: 15,5 %

Yleisimmät syntymämaat

Vuoden 2019 lopussa Malmön kunnassa oli 344 166 asukasta, joista 225 843 oli Ruotsissa syntyneitä.

1.  Irak (11 799)
2.  Syyria (7 970)
3.  Jugoslavia (7 564)
4.  Tanska (7 384)
5.  Puola (6 840)
6.  Bosnia ja Hertsegovina (6 425)
7.  Afganistan (4 351)
8.  Iran (4 174)
9.  Turkki (2 570)
10.  Somalia (2 476)
11.  Saksa (2 078)
12.  Suomi (1 547)

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	0,1	0,2
	jalostus	14,6	13,5
	palvelut	83,3	84,0
	tuntematon	2,0	2,2
	Työpaikkoja ja työllisiä	154 446	121 184
	työpaikkaomavaraisuus	127,4

Taajamat

Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 99,5 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 420 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Malmö*	270 214
2	Oxie	11 493
3	Bunkeflostrand	10 386
4	Tygelsjö	2 710
5	Södra Klagshamn	1 367
6	Vintrie	670
7	Västra Klagstorp	279
8	Toarp	219
9	Skumparp	205

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Malmön taajamassa on 280 415 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Burlövin kuntaan. Vintrien taajaman nimenä on joskus ollut myös Bunkeflo.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

• Kristineberg (nimenä ollut myös Oxie Station)
• Käglinge
• Klagshamn (ja sen osana ollut Norra Klagshamn)
• Tullstorp

Luettelossa mainituista taajamista Kristineberg ja Käglinge ovat sittemmin kasvaneet yhteen Oxien ja Tullstorp Malmön taajaman kanssa. Klagshamn on jaettu Norra Klagshamniksi ja Södra Klagshamniksi, joista edeltävä on nykyään kasvanut yhteen Bunkeflostrandin taajaman kanssa ja jälkimmäinen muodostaa edelleen oman taajaman.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

• Krumby
• Lockarp
• Pile-Tygelsjö
• Slättäng

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

• Fårabäck
• Skumparp
• Toarp
• Vintrie
• Västra Klagstorp

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Malmön kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:

• Malmö Östra (31 valtuutettua)
• Malmö Västra (30 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Malmön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022

Puolue
		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	12	14	17	20	18	18	24	18	18	12	16	17	14	13	{{{m2022}}}
	Keskustapuolue	11	8	5	3	2	0	0	1	0	0	0	0	0	3	{{{c2022}}}
	Liberaalit	5	7	6	3	7	5	5	3	2	7	5	4	3	4	{{{fp2022}}}
	Kristillisdemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	3	2	1	0	0	0	{{{kd2022}}}
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	0	0	3	2	2	2	2	4	5	6	3	{{{mp2022}}}
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	31	30	30	32	27	30	26	32	27	26	24	22	21	20	{{{s2022}}}
	Vasemmistopuolue	2	2	3	3	2	2	2	2	5	5	4	4	6	7	{{{v2022}}}
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	2	5	7	9	11	{{{sd2022}}}
	Muut	0	0	0	0	5	3	2	3	4	5	2	2	2	0	{{{övr2022}}}
	Yhteensä	61	61	61	61	61	61	61	61	61	61	61	61	61	61

Piirit

Kartta Malmön kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Bunkeflon piiri
• Eriksfältin piiri
• Fosien piiri
• Husien piiri
• Hyllien piiri
• Kirsebergin piiri
• Kulladalin piiri
• Limhamnin piiri
• Malmön Sankt Johanneksen piiri (Malmö Sankt Johannes distrikt)
• Malmön Sankt Paulin piiri (Malmö Sankt Pauli distrikt)
• Malmön Sankt Petrin piiri (Malmö Sankt Petri distrikt)
• Möllevångenin piiri
• Oxien piiri
• Slottsstadenin piiri
• Sofielundin piiri
• Södra Sallerupin piiri
• Tygelsjön piiri
• Västra Klagstorpin piiri
• Västra Skrävlingen piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

• Malmö S:t Petri
• Slottsstaden
• Kirseberg
• Malmö S:t Pauli
• Malmö S:t Johannes
• Möllevången-Sofielund
• Limhamn
• Fosie
• Västra Skrävlinge
• Husie och Södra Sallerup
• Oxie
• Hyllie
• Eriksfält
• Kulladal
• Bunkeflo
• Tygelsjö-Västra Klagstorp

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Bastorp*
• Bunkeflo
• Eriksfält
• Fosie
• Glostorp*
• Husie
• Hyllie
• Kirseberg
• Kulladal
• Limhamn
• Lockarp*
• Malmö garnisonsförsamling* (Kronprinsens husarregemente)
• Malmö hospitalsförsamling*
• Malmö Karoli* (Caroli, Malmö tyska)
• Malmö katolska
• Malmö mosaiska
• Malmö Sankt Johannes
• Malmö Sankt Pauli
• Malmö Sankt Petri (Sankt Petri)
• Malmö slottsförsamling*
• Malmö övra*
• Möllevången
• Oxie
• Slottsstaden
• Sofielund
• Södra Sallerup (Sallerup)
• Tygelsjö
• Västra Klagstorp (Klagstorp)
• Västra Skrävlinge (Skrävlinge)

Kirkot

• 
  Bunkeflon kirkko
• 
  Bunkeflo strandkyrka
• 
  Caroli kyrka
• 
  Fosien kirkko
• 
  Glostorpin kirkko
• 
  Helgeandskyrkan
• 
  Heliga Trefaldighetskyrkan
• 
  Husien kirkko
• 
  Hyllien kirkko
• 
  Kirsebergin kirkko
• 
  Limhamnin kirkko
• 
  Lockarpin kirkko
• 
  Oxien kirkko
• 
  Rosengårdin kirkko
• 
  Sankt Andreas kyrka
• 
  Sankt Johannes kyrka
• 
  Sankt Matteus kyrka
• 
  Sankt Mikaels kyrka
• 
  Sankt Pauli kyrka
• 
  Sankt Petri kyrka
• 
  Sankta Katarina kyrka
• 
  Sankta Maria kyrka
• 
  Södra Sallerupin kirkko
• 
  Tygelsjön kirkko
• 
  Västra Klagstorpin kirkko
• 
  Västra Skrävlingen kirkko

Kaupunginosat

Malmön kaupunginosat vuoteen 2012 asti. Kartta kuvaa vuoden 2009 mukaisia rajoja.

Malmön kaupunginosat vuodesta 2013 lähtien.

Malmön kunta on vuodesta 1996 lähtien jaettu kaupunginosiin (ruots. stadsdel), jotka puolestaan on jaettu 134 osa-alueeseen (ruots. delområde). Jokaista kaupunginosaa johtaa poliittinen lautakunta eli kaupunginosavaltuusto, jossa on 11 edustajaa. Valtuustojen poliittinen jakauma vastaa kunnanvaltuuston poliittista jakaumaa. Jokaisessa kaupunginosassa puolestaan on myös kansalaiskonttori (ruots. medborgarkontor).

Vanhan aluejaon mukaiset 10 kaupunginosaa olivat:

• Centrum
• Södra Innerstaden
• Västra Innerstaden
• Limhamn-Bunkeflo
• Hyllie
• Fosie
• Oxie
• Rosengård
• Husie
• Kirseberg

Seuraavassa on galleria kartoista, joissa näkyvät kunkin kaupunginosan osa-alueet. Kartat kuvaavat vuoden 2009 tilannetta.

• 
  Centrum
• 
  Södra Innerstaden
• 
  Västra Innerstaden
• 
  Limhamn-Bunkeflo
• 
  Hyllie
• 
  Fosie
• 
  Oxie
• 
  Rosengård
• 
  Husie
• 
  Kirseberg

Vuoden 2013 alusta lähtien Malmössä on viisi kaupunginaluetta (ruots. stadsområde), joista jokainen on muodostettu yhdistämällä kaksi aiempaa kaupunginosaa:

• Norr (aiemmat Centrum ja Kirseberg)
• Innerstaden (aiemmat Södra Innerstaden ja Västra Innerstaden)
• Väster (aiemmat Limhamn-Bunkeflo ja Hyllie)
• Söder (aiemmat Fosie ja Oxie)
• Öster (aiemmat Rosengård ja Husie)

Aiheesta muualla

• Malmön kunnan kotisivut

Skånen läänin kunnat