Juutinrauma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Öresund” ohjaa tänne. Laivasta on oma artikkelinsa.
Juutinrauma Själlannin ja Skånen välissä

Juutinrauma (ruots. Öresund, tansk. Øresund) on Ruotsin eteläisimmät osat ja Tanskan erottava salmi, yksi kolmesta Itämeren ja Kattegatin yhdistävästä Tanskan salmesta. [1] Se on maailman vilkkaimmin liikennöityjä vesiväyliä.

Nimen vanhimpina esiintymismuotoina pidetään riimukiveen noin vuonna 950 kirjattua sanaa urasuti, ja vuoden 1353 kirjausta Øræsund. Nimi koostuu sanoista ør(e) tai ör(e) ’hiekkainen merenranta’ ja sund ’kapea väylä, salmi’; joten nimelle saadaan merkitys ’kapea hiekkainen salmi merenrannan edustalla’. Suomenkielisen nimen juutti viittaa Tanskaan eli Juutinmaahan ja rauman merkitys on ’salmi’.[1]

Maantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantieteellisen määritelmän mukaan Juutinrauma käsittää Tanskan Själlannin ja Ruotsin Skånen välisen vesialueen, jonka rajana pohjoisessa on Gillelejen ja Kullenin niemen välinen linja, etelässä Stevnsin majakan ja Falsterbon välinen. Salmi on näin 118 kilometrä pitkä. Kapeimmillaan se on 3,5 km leveä Helsingørin ja Helsingborgin välillä, leveimmillään 40 km. Suurin syvyys on 50 metriä Venin saaren lähellä, ja matalin Itämeren ja Kattegatin välinen kynnys vain 10 m. Tämä Drogdenin-Limhamnin kynnys säätelee paljolti suolaisen meriveden pääsyä Itämereen.

Pohjan laatu ja veden suolaisuus vaihtelevat paljon salmessa, matalissa lahdissa on hiekkapohja ja vähäsuolaista Itämerestä peräisin olevaa murtovettä, syvemmällä on savi- ja mutapohjia ja painavampaa Kattegatista peräisin olevaa vettä. Veden virtaussuunta on useimmiten pohjoiseen, ulosvirtaava Itämeren murtovesi on merivettä kevyempää ja ulosvirtaus tapahtuu näin pintakerroksissa. Veden kerrostunut suolapitoisuus säätelee vastaavasti meri- ja murtovesieliöiden esiintymistä salmen eri osissa. Salmen pohjoisosassa 30 metrin syvyydessä on Knähakenin vedenalainen luonnonsuojelualue, jonka mereistä lajirunsautta on verrattu koralliriuttoihin. Myös Falsterbon niemen ympäristö salmen kaakkoiskulmassa on vastaavasti merensuojelualue.

Juutinrauman saaria ovat Ven, Amager, Saltholm sekä keinotekoinen, siltaan liittyvä Peberholm.

Juutinrauman silta Tanskasta kohti Ruotsia nähtynä. Vasemmalla Saltholm, oikealla Peberholm

Juutinrauman yli rakennettu 7 845 metriä pitkä Juutinrauman silta avattiin vuonna 2000.[2] Sillan kaksikerroksisessa rakenteessa on väylä junille (kahdet kiskot) ja autoille (neljä kaistaa). Siltayhtiö on rekisteröinyt yhteydelle nimen "Øresundsbron", joka on sekoitus ruotsia ja tanskaa. Oikea ruotsinkielinen nimi on "Öresundsbron", tanskankielinen "Øresundsbroen". Sillan ylittämisestä peritään maksu, joka kesällä 2015 oli kertaluonteisesta henkilöauton ylityksestä 52 euroa.[3]

Myös lauttaliikenne toimii ja on edelleen suosittu tapa ylittää salmi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. s. 247–248 Juutinrauma. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
  2. Juutinrauman silta vihittiin käyttöön 1.7.2000. mtv.fi. Viitattu 31.7.2015. (suomeksi)
  3. Prices oresundsbron.com. Viitattu 31.7.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]