Saltholm
Saltholm vasemmalla ja Peberholm oikealla.
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Korkein kohta |
2 m |
| Pinta-ala |
16 km² |
| Asukasluku |
2 (2021) |
|---|
Saltholm (suomeksi ’Suolasaari’) on Tanskalle kuuluva saari Juutinraumassa. Se sijaitsee Amagerin saaresta itään, aivan Tanskan ja Ruotsin merirajan tuntumassa.
Saltholm on pinta-alaltaan 16 km² ja laakea. Suurin osa saarta on alle kaksi metriä merenpinnasta, ja sen korkein kohtakin on vain viisi metriä. Myrskyn aikana suuri osa saarta voi jäädä tulvan alle.[1] Vuonna 2021 saarella oli kaksi vakituista asukasta.
Saltholmin vieressä on Juutinrauman siltaa varten rakennettu Peberholmin keinotekoinen saarilähde?. Se on nimetty Saltholmin pariksi, ja sen nimi tarkoittaa "Pippurisaarta".
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saltholmia on käytetty laitumena keskiajalta lähtien, ja sieltä on louhittu rakennuskiveä Kööpenhaminan rakentamiseen. 1700-luvun alussa sitä käytettiin karanteenipaikkana rutto- ja koleraepidemioiden aikana.[2]
Koska Saltholm sijaitsee keskellä Juutinraumaa, sillä on ajoittain ollut sotilaallista merkitystä. Tanskan valtio rakensi saarelle Flakfortetin linnoituksen 1912, ja se oli käytössä vielä toisen maailmansodan aikaan.[3]
1960-luvulla Saltholmia kaavailtiin uuden Kööpenhaminan lentoaseman paikaksi, koska kenttä Kastrupissa ei enää täyttänyt kasvaneen lentoliikkeen vaatimuksia. Asiasta päätettiin 1969, mutta rakentamista lykättiin toistuvasti, kunnes se 1979 hylättiin lopullisesti.[4]
Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren maasto on sekoitus marskimaata, pieniä järviä ja lampia. Harvoja puita suojaavat kivistä rakennetut vallit. Heti kasvillisuuskerroksen alla alkaa kova kalkkikivi, Københavnkalk, jota on käytetty rakennuskivenä Kööpenhaminassa etenkin 1700-luvulla. Kalkkikiven louhinta on jättänyt jäljelle useita veden täyttämiä louhoksia.[1]
Kasvillisuus on pääasiassa erilaisia ruohoja ja ketokasvillisuutta, kuten rohtonukulaa, hullukaalia, etelänkurjenmiekkaa ja härkkejä. Saarella laidunnetaan eläimiä, nykyään etupäässä nuorta nautakarjaa, lampaita ja hanhia.lähde?
Saarella pesii ja vierailee runsaasti vesilintuja, kuten haahkoja, joutsenia ja sorsia, jotka saavat ravintonsa sen ympäristön matalikoilta.[5] Saltholm on ollut luonnonsuojelualuetta vuodesta 1983 alkaen.[1]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Meriveden täyttämiä lammikoita Saltholmissa -
Lampaita laitumella Saltholmissa -
Ilmakuva Saltholmista, taustalla Juutinrauman silta
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Saltholm Den Stora Danske Leksikon. Viitattu 15.11.2022. (tanskaksi)
- ↑ Frandsen, Karl-Erik.: Kampen mod pesten. Karantænestationen på Saltholm 1709-11. Kööpenhamina: Frydenlund, 2004. ISBN 87-7887-180-8. (tanskaksi)
- ↑ J. E. Kaufmann, Robert M. Jurga: Fortress Europe: European Fortifications of World War II. Da Capo Press Inc., 2002. ISBN 0-306-81174-X. (englanniksi)
- ↑ Jim Berry, Stanley McGreal: European Cities, Planning Systems and Property Markets. Taylor & Francis, 1995. ISBN 0-419-18940-8. (englanniksi)
- ↑ Saltholm Skov- og Naturstyrelsen. Arkistoitu 24.6.2007. (tanskaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saltholm Wikimedia Commonsissa
