Härkit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Härkit
hopeahärkki (Cerastium tomentosum)
hopeahärkki (Cerastium tomentosum)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kohokkikasvit Caryophyllaceae
Suku: Härkit Cerastium
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Härkit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Härkit Commonsissa

Härkit (Cerastium) on kasvisuku kohokkikasvien (Caryophyllaceae) heimossa. Siihen kuuluu noin 60 lajia, jotka usein ovat pienikasvuisia ruohoja.[1]

Härkit ovat yksi- tai monivuotisia kasveja, jotka ovat karvattomia tai karvaisia. Lehdet ovat vastakkain, ruodittomia ja sileitä. Kukat valkoisia, terälehdet ovat kaksihalkoisia tai matalasti lanttokärkisiä.[1][2]

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tavattavat härkkilajit:[3]

Muissa Pohjoismaissa tavattavia härkkilajeja:[5]

Muualla luonnonvaraisena kasvavia härkkilajeja:

Härkit Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena kahdeksan härkkilajia, joista kuusi on alkuperäisiä ja kaksi tulokaskasveja. Selvästi yleisin on nurmihärkki, joka on yksi yleisimpiä kukkakasveja Suomessa ja jota esiintyy koko maassa. Tunturihärkki ja lumihärkki ovat yleisiä pohjoisimmassa Lapissa, napahärkki on harvinainen. Mäkihärkki ja tahmahärkki kasvavat ketokasveina vain Lounais-Suomessa. Ketohärkki on melko yleinen Euroopasta levinnyt uustulokaskasvi Etelä-Suomessa. Sykeröhärkki on harvinainen mutta leviävä uustulokas. Koristekasvina viljeltyä hopeahärkkiä on paikoitellen viljelyjäänteenä Suomen luonnossa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  • Hämet-Ahti, Leena, Kurtto & Arto, Lampinen, Raino & Piirainen, Mikko & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti & Väre, Henry. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85.
  • Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suom. Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Den virtuella floran: Arvar (Cerastium) (ruotsiksi) Viitattu 28.4.2012.
  2. Retkeilykasvio 1998, s. 110.
  3. a b Retkeilykasvio 1998, s. 110–112.
  4. Lutukka 21/2005, s. 46.
  5. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 136–146.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]