Höörin kunta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Höörin kunta
vaakuna
vaakuna
Höör Municipality in Scania County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Skånen lääni
Maakunta Skåne
Keskustaajama Höör
Kuntakoodi 1267
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 290,55 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 15 970
 – Tiheys 55,0 as./km²









Höörin kunnan alueella sijainneet pitäjät.
Höörin kunnantalo.

Höörin kunta (ruots. Höörs kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Höör.[3]

Kunnan maapinta-ala on 290,55 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 15 970 henkeä (31.12.2015).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 75,52 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 25,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1901 Höörin maalaiskuntaan perustettiin Höörin taajaväkinen yhdyskunta. Osa maalaiskunnasta erotettiin vuonna 1939 Höörin kauppalaksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Norra Frosta (Hallaröd, Höör, Norra Rörum ja Munkarp)
  • Snogeröd (Bosjökloster, Gudmuntorp ja Hurva)
  • Sösdala (Brönnestad, Häglinge, Norra Mellby ja Tjörnarp)

Höörin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1969 kauppalaan liitettiin kokonaan Norra Frosta sekä osia Snogerödistä (Bosjöklosterin ja Gudmuntorpin seurakunnat) ja Sösdalasta (Tjörnarpin seurakunta). Tämän jälkeen kuntarajoja ei ole muutettu. Höörin kauppala muuttui Höörin kunnaksi vuonna 1971, kun Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Höörin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
9 315
1955
  
9 300
1960
  
8 914
1965
  
8 857
1970
  
8 871
1975
  
10 005
1980
  
10 902
1985
  
11 499
1990
  
12 893
1995
  
13 673
2000
  
13 976
2005
  
14 604
2010
  
15 460
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 709 10,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 396 2,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 158 7,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 12 707 79,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 102 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 59 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 191 102 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 90 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 21,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,3 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 4,5 2,9
  jalostus 19,7 21,7
  palvelut 74,4 74,3
  tuntematon 1,3 1,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 4 749 7 198
  työpaikkaomavaraisuus 66,0

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 71,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 434 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Höör 7 865
2 Sätofta 1 348
3 Tjörnarp 731
4 Ormanäs och Stanstorp 438
5 Ljunstorp och Jägersbo 401
6 Norra Rörum 204
7 Ludvigsborg* 28[17]
8 Löberöd* 11[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Ludvigsborgin taajamassa on 1 041 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Hörbyn kuntaan. Koko Löderödin taajamassa on 1 127 asukasta, ja se lähes kokonaan Eslövin kuntaan.[17]

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Höörin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 6 7 9 11 11 10 12 12 10 9 13 15 10
  Keskustapuolue 16 15 12 11 9 10 8 6 4 4 4 2 3
  Liberaalit 5 6 6 3 5 4 3 2 2 4 3 3 3
  Kristillisdemokraatit 1 0 0 0 0 0 3 2 3 2 2 1 1
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 2 3 4 3 3 3 2 2 3 4
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 12 12 12 13 12 13 11 14 11 12 11 10 10
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 1 1 2
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 1 2 2 3 4 5 8
  Muut 1 1 2 1 1 0 0 0 4 3 1 1 0
  Yhteensä[22] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Höörin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Höör
  • Ringsjö*

Asteriskilla (*) merkitty Ringsjön seurakunta kuuluu osittain Höörin kuntaan ja osittain Eslövin kuntaan.

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bosjökloster (Klinta)
  • Gudmuntorp
  • Hallaröd
  • Höör
  • Munkarp
  • Norra Rörum (Rörum)
  • Tjörnarp

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Höör Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. a b c Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Höörin kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Höörs kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.