Ruotsin piirit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruotsin piirit ja maakuntarajat. Maakuntarajan ylittävät piirit on merkitty tummemmalla ja vaakasuoralla viivoituksella. Kaikkien piirien nimet eivät ole mahtuneet kartalle.

Piirit tai väestökirjanpitopiirit (ruots. distrikt tai folkbokföringsdistrikt) on Ruotsissa 1. tammikuuta 2016 käyttöön otettu aluejako, jossa Ruotsin kunnat on jaettu osa-alueisiin. Piirit vastaavat rajoiltaan Ruotsin kirkon seurakuntajakoa, joka oli käytössä vuodenvaihteessa 1999/2000, jolloin Ruotsin kirkko erotettiin valtiosta. Noin 85 % piireistä vastaa aikaisempaa pitäjäjakoa.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1862 kuntauudistuksessa pitäjien tehtävät jaettiin maallisista asioista huolehtiville kunnille ja kirkollisista asioista huolehtiville seurakunnille. Kiinteistöt rekisteröitiin kuitenkin 1970-luvun keskivaiheille tai loppuun asti pitäjittäin. Monet viranomaiset, kuten Riksantikvarieämbetet ja museot ovat jatkaneet löytöjen rekisteröintiä pitäjäjaon mukaisesti noudattaen ATA-koodia, jonka määrittelemät alueet vastaavat vuoden 1950 aikoihin vallinnutta seurakuntajakoa. Vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistuksissa kuntia yhdisteltiin, joten kunnat tulivat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta muodostumaan usean pitäjän alueista.

Seurakuntaliitoksia ei toteutettu samassa tahdissa, joten vielä 1990-luvulla suurin osa seurakunnista vastasi alueeltaan entisiä pitäjiä. Poikkeuksia koskivat lähinnä kaupunkien lähellä sijainneita alueita, joissa taajamien laajeneminen oli johtanut sekä seurakuntien yhdistämisiin että uusien seurakuntien muodostamisiin. Pitäjä- ja seurakuntajaot poikkeavat toisistaan noin 15 %:ssa seurakunnista ja tähän lukuun sisältyvät ne poikkeukset, jotka olivat jo ATA-koodin mukaisessa 1950-luvun aluejaossa.

Päätös muodostaa piirit ja lakkauttaa seurakunnat hallinnollisena jakona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakunnat ovat olleet rekisteriyksiköitä väestökirjanpidossa ja Statistiska centralbyrån on laatinut väestötilaston seurakunnittain myös valtion ja kirkon erottamisen jälkeen. Eron jälkeen seurakuntia on yhdistetty kiihtyvässä tahdissa ja vuoteen 2014 mennessä lähes kaksi kolmasosaa vuonna 2000 olemassa olleista seurakunnista oli yhdistetty. Ruotsin kirkon seurakuntien lakkauttamista kuntien hallinnollisena aluejakon on toivottu sekä periaatteellisista syistä (kirkko ja valtio pidettävä erillään) että käytännöllisistä syistä (seurakunnat ovat nykyään usein koko kunnan kokoisia eivätkä vastaa aiempaa jakoa kaupunkiseurakuntiin ja pitäjiin).

Pitkän selvityksen jälkeen Ruotsin valtiopäivät päätti 29. toukokuuta 2013,[1] että 1. tammikuuta 2016 alkaen perustetaan piirit ja Ruotsin kirkon seurakunnilla ei enää ole asemaa Ruotsin valtion aluejakojen joukossa. Lantmäteriet ja Riksantikvarieämbetet saivat tehtäväksi esittää kevään 2015 valtiopäiville ehdotuksen piirien nimistä ja rajoista, jotta valtiopäivät voi tehdä päätöksen asiasta 1. heinäkuuta 2015 mennessä.

Piirien rajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirien rajat ovat samat kuin Ruotsin kirkon seurakuntien rajat olivat vuodenvaihteessa 1999/2000. Nämä rajat tullaan säilyttämään jatkossa muuttumattomina.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Sveriges folkbokföringsdistrikt