Sjuhärad

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sjuhäradiin kokonaan kuuluvat kunnat Länsi-Götanmaan läänissä.
Kuva Örestenin entisen linnoituksen sijaintipaikalta Viskanin jokilaakson suuntaan lähellä Skeneä.

Sjuhärad (myös Sjuhäradsbygden) on nimitys Länsi-Götanmaan läänin eteläosalle Länsi-Ruotsissa. Vanhassa lääninjaossa alue muodosti Älvsborgin läänin eteläosan. Alue sijaitsee Länsi-Götanmaan historiallisen maakunnan eteläosassa Göteborgin ja Jönköpingin kaupunkien välisellä alueella. Borås on alueen suurin kaupunki. Muita alueesta käytettyjä nimityksiä ovat Knallebygden ja Södra Älvsborg, joista jälkimmäinen on kuitenkin monimerkityksinen. Maantieteilijä Sten de Geer otti nimityksen Sjuhäradsbygden käyttöön vuonna 1919. Alueella on nykyään noin 185 000 asukasta.

Maantieteellinen sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sjuhäradin nimi tulee siitä, että alueeseen on historiallisesti kuulunut seitsemän kihlakuntaa:

Nykyään Sjuhäradiin katsotaan kuuluvan kuusi kuntaa:

Joskus mukaan lasketaan myös Herrljungan kunta ja Vårgårdan kunta. Yksittäisiä historiallisiin seitsemään kihlakuntaan kuuluneita pitäjiä sijaitsee myös seuraavissa kunnissa:

Merkitys nykypäivänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sjuhäradiin nykyään kuuluvat kuusi kuntaa muodostavat Länsi-Götanmaan läänin eteläisen vaalipiirin valtiopäivävaaleissa. Samoin ne muodostavat vaalipiirin maakäräjäkuntavaaleissa. Lisäksi Boråsin käräjäoikeuden tuomiokunta on alueeltaan sama. Kahdeksan ensimmäisenä mainittua kuntaa muodostavat yhdessä Varbergin kunnan kanssa Sjuhäradin kuntainliiton, jonka puheenjohtajana toimii yleensä Boråsin kunnanhallituksen puheenjohtaja. Sjuhärad on myös Södra Älvsborgin sairaalan sisäänottoalue.

Tiedotusvälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borås Tidningin levikkialueena on suuri osa Sjuhäradista ja Ruotsin Radiolla on alueella paikallinen radiokanava. Borås Tidning omistaa myös Ulricehamns tidningin, jonka levikkialuetta on lähinnä Ulricehamnin kunta. Kaikissa kunnissa on viikoittain ilmestyviä mainosrahoitteisia paikallislehtiä.

Maantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sjuhärad on pinnanmuodoiltaan mäkistä ja siellä on paljon metsiä ja järviä. Suuria kokonaan tai osittain alueella sijaitsevia järviä ovat Fägen, Lygnern, Lönern, Sämsjön, Säven, Viaredssjön, Tolken, Visen, Yttre Åsunden, Åsunden, Öresjö, Östra Nedsjön ja Östra Öresjön. Viskan- ja Ätran-nimiset joet alkavat alueelta ja virtaavat kohti Hallandia ja Kattegattia. Alueelta saavat alkunsa myös Säveån- ja Tidan-joet.

Kulttuurihistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sjuhärad on tunnettu tekstiiliteollisuudesta ja knalleista. Sjuhäradissa on myös Ruotsin ainoa säilynyt keskiaikainen sauvakirkko eli Hedaredin kirkko. Keskiaikainen kulkutie Redvägen kulki Sjuhäradin itäosien halki. Keskiajalla seutu oli tärkeä raja Tanskaa vastaa, mikä näkyy monissa alueelle tuolloin rakennetuissa linnoituksissa. Valtakunnallisista Kindahusin, Openstenin ja Örestenin linnoituksista ovat nykyään jäljellä vain raunioita. Keskiajalla Sjuhäradissa oli myös tusinallinen yksityislinnoja, joista Torpa stenhus ja Vinsarp (tai Vinstorp) ovat jäljellä. Torpa stenhus on avoinna yleisölle, ja se onkin suosittu turistikohde. Vädersholmin ja Sundholmenin yksityislinnoista on lisäksi jäljellä raunioita.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Sjuhäradsbygden  –  Käännöstä tästä ja kihlakuntia koskevista artikkeleista.