Västeråsin kunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Västeråsin kunta
Vaakuna
Vaakuna
Västerås Municipality in Västmanland County2.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Västmanlandin lääni
Maakunta Västmanland
Keskustaajama Västerås
Kuntakoodi 1980
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 958,83 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 145 218
 – Tiheys 151,5 as./km²









Västeråsin, Hallstahammarin, Skinnskattebergin, Köpingin, Arbogan ja Kungsörin kuntien alueella sijainneet pitäjät.

Västeråsin kunta (ruots. Västerås kommun) on Västmanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västmanlandiin. Kunnan keskustaajama on Västerås.[3]

Kunnan maapinta-ala on 958,83 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 145 218 henkeä (31.12.2015).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 302,01 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 31,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1918 Sankt Ilianin ja Lundbyn maalaiskunnat liitettiin Västeråsin kaupunkiin. Badelundan maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1946.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Dingtuna (Dingtuna, Lillhärad ja Västerås-Barkarö)
  • Kolbäck (Kolbäck, Rytterne ja Säby)
  • Kungsåra (Björksta, Irsta, Kungsåra, Kärrbo ja Ängsö)
  • Skultuna (Haraker, Skultuna ja Romfartuna)
  • Tillberga (Hubbo, Sevalla, Tillberga ja Tortuna)

Lisäksi Skeriken maalaiskunta liitettiin Västeråsin kaupunkiin. Kuntablokin kuntaliitokset suoritettiin pääosin vuonna 1967, jolloin Dingtunan, Kungsåran, Skultunan ja Tillbergan maalaiskunnat liitettiin Västeråsin kaupunkiin. Vuonna 1971 kaupunki muutettiin Västeråsin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Samalla kuntaan liitettiin vielä Rytternen seurakunta jaetusta Kolbäckin maalaiskunnasta. Kolbäckin muut seurakunnat Kolbäck ja Säby liitettiin Hallstahammarin kuntaan.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Västeråsin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
73 729
1955
  
81 654
1960
  
91 899
1965
  
104 497
1970
  
116 725
1975
  
117 911
1980
  
117 487
1985
  
117 706
1990
  
119 761
1995
  
123 728
2000
  
126 328
2005
  
131 934
2010
  
137 207
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 28 701 19,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 10 400 7,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 12 246 8,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 93 871 64,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 4 549 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 11,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 6 321 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 5,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 194 740 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 49 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,3 %
  • 18–64-vuotiaat: 61,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 18,6 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,8 0,7
  jalostus 25,0 24,2
  palvelut 73,7 74,6
  tuntematon 0,5 0,5
  Työpaikkoja ja työllisiä 65 684 62 995
  työpaikkaomavaraisuus 104,3

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 14 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 93,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 171 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Västerås 110 877
2 Skultuna 3 133
3 Hökåsen 2 956
4 Irsta 2 717
5 Tillberga 2 180
6 Barkarö 1 163
7 Enhagen-Ekbacken 1 012
8 Dingtuna 1 005
9 Kvicksund* 995[17]
10 Tidö-Lindö 637
11 Örtagården 460
12 Tortuna 459
13 Kärsta och Bredsdal* 230[17]
14 Munga 212

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Kvicksundin taajamassa on 1 768 asukasta, ja se kuuluu myös Eskilstunan kuntaan. Koko Kärsta och Bredsdalin taajamassa on 261 asukasta, ja se kuuluu osin myös Enköpingin kuntaan.[17] Irstan taajaman nimenä on joskus ollut myös Ullvi.[18]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Västeråsin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Västerås Västra valkrets (31 valtuutettua)
  • Västerås Östra valkrets (30 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Västeråsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 9 9 13 15 14 11 13 13 13 9 14 17 15
  Keskustapuolue 14 10 8 7 3 5 4 2 2 3 4 2 4
  Liberaalit 8 10 9 4 10 11 10 6 6 10 8 7 5
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 4 2 6 4 4 2 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 3 2 4 4 4 4 4 4
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 31 33 31 35 35 32 26 34 24 27 23 22 21
  Vasemmistopuolue 3 3 4 4 3 3 2 4 6 4 4 4 4
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 6
  Muut 0 0 0 0 0 0 4 0 0 0 0 0 0
  Yhteensä[23] 65 65 65 65 65 65 65 65 61 61 61 61 61

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Västeråsin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Västerås domkyrkoförsamling
  • Västerås Lundby
  • Västerås Badelunda
  • Norrbo
  • Dingtuna-Lillhärad
  • Västerås-Barkarö
  • Kungsåra
  • Tillberga
  • Rytterne
  • Skerike-Gideonsberg
  • Önsta

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Björksta
  • Dingtuna
  • Furby*
  • Haraker
  • Hubbo
  • Irsta
  • Kungsåra (Hara)
  • Kärrbo
  • Lilla Rytterne* (Tortuna Vikhus)
  • Lillhärad
  • Romfartuna
  • Rytterne (Stora Rytterne)
  • Sankt Ilian* (Sankt Egidii, Västerås landsförsamling)
  • Sankt Nikolai*
  • Sevalla
  • Skultuna
  • Västerås Badelunda (Badelunda)
  • Västerås-Barkarö (Barkarö)
  • Västerås domkyrkoförsamling (Sankta Maria, Vårfrukyrka, Västerås)
  • Västerås Lundby (Lundby)
  • Västerås Skerike (Skerike)
  • Ängsö

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Västerås Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. a b c Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  22. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  23. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Västeråsin kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Västerås kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.