Salan kunta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Salan kunta
vaakuna
vaakuna
Sala Municipality in Västmanland County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Västmanlandin lääni
Maakunta Västmanland ja Uplanti
Keskustaajama Sala
Kuntakoodi 1981
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 166,83 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 22 109
 – Tiheys 18,9 as./km²









Ivan Aguélin aukio Salassa.

Salan kunta (ruots. Sala kommun) on Västmanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västmanlandiin ja Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Sala.[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 166,83 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 22 109 henkeä (31.12.2015).[2]

Sala on Taalainmaan ja Salan–Oxelösundin rautateiden solmukohta. Sala kuuluu pääosin Västmanlandin maakuntaan, mutta Sågan-joesta itään oleva alue kuuluu Uplantiin. Sala on tunnettu ennen muuta hopeakaivoksestaan, joka oli syynä Salan kaupungin perustamiseen. Kaivoksella on ollut suuri merkitys Ruotsin taloudelle. Salan kunta on myös merkittävää maatalousaluetta.

Taiteilija Ivan Aguéli (1869–1917) syntyi Salassa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 279,37 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 23,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivoskaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sala syntyi 1500-luvulla Sahlbergetin hopeakaivoksen ympärille. Alueella oli ollut hopeakaivostoimintaa jo 1100-luvulla, mutta Kustaa Vaasan aikana siitä tuli Ruotsin merkittävin hopeakaivos. Kaivosalueelle syntyi kaupunkimainen kyläyhteisö, josta on yhä nähtävissä jäänteitä.

1600-luvulla kaivosyhteisö alkoi kasvaa siinä määrin, että Kustaa II Aadolf päätti perustaa Salan kaupungin kaivoksen koillispuolella olevalle tasangolle. Kaupungista oli määrä tulla valtakunnan "turva ja kaunistus", ja se rakennettiin modernin ruutuasemakaavan mukaan.

Kaivostoiminta jatkui vuoteen 1908 saakka, jonka jälkeen Salan hopeakaivoksesta on muodostunut matkailukohde.[6]

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kolme "suurkuntaa":

  • Västerfärnebo (Fläckebo, Karbenning ja Västerfärnebo)
  • Möklinta (ei muutosta)
  • Tärna (Kila, Kumla, Norrby ja Tärna)

Lisäksi Salan maalaiskunta liitettiin Salan kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon. Tuolloin muodostettiin myös nykyinen Salan kunta yhdistämällä kaupunki sekä Möklintan ja Tärnan maalaiskunnasta. Myös jaetusta Västerfärnebon maalaiskunnasta liitettiin Salan kuntaan Fläckebon ja Västerfärnebon alueet.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen vaakuna on entisen Salan kaupungin vaakuna. Myös Tärnan maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
20 581
1955
  
20 695
1960
  
20 211
1965
  
20 020
1970
  
19 595
1975
  
20 421
1980
  
20 936
1985
  
21 000
1990
  
21 820
1995
  
22 074
2000
  
21 548
2005
  
21 446
2010
  
21 535
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 524 11,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 730 3,3
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 372 6,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 17 483 79,1

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 482 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 550 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 2,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 838 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 60 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 19,3 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,7 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,0 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 5,2 4,4
  jalostus 23,0 24,3
  palvelut 70,3 70,1
  tuntematon 1,5 1,3
  Työpaikkoja ja työllisiä 8 056 9 992
  työpaikkaomavaraisuus 80,6

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 68,7 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 730 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Sala 12 289
2 Ransta 881
3 Västerfärnebo 477
4 Möklinta 358
5 Sätra brunn 335
6 Salbohed 259
7 Kumla kyrkby 206

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Kumla kyrkbyn taajaman nimenä on joskus ollut myös Tärna.[18]

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Salan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 4 5 7 8 8 6 7 5 7 6 8 7 5
  Keskustapuolue 19 17 15 13 11 10 9 9 8 9 10 8 9
  Liberaalit 5 5 4 3 6 6 5 2 2 4 2 2 1
  Kristillisdemokraatit 0 1 1 1 1 2 4 2 5 5 3 2 1
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 1 2 1 3 2 0 0 2 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 20 20 20 21 20 21 17 19 17 21 18 15 14
  Vasemmistopuolue 1 1 2 2 2 2 2 2 5 3 3 2 2
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 5
  Muut 0 0 0 0 0 0 4 7 3 1 0 5 6
  Yhteensä[22] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 45 45 45

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Salan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Sala
  • Västerfärnebo-Fläckebo
  • Norrby
  • Tärna
  • Kumla
  • Kila
  • Möklinta

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Fläckebo
  • Kila
  • Kumla
  • Möklinta
  • Norrby
  • Sala (Sala stadsförsamling)
  • Sala landsförsamling*
  • Tärna
  • Västerfärnebo (Färnebo)
  • Västmanlands trängkår*

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on lisäksi Östanbäckin Salan lähetyskirkko, Sätra Brunnin kirkko ja Östanbäckin benediktiiniluostari.[25]

Matkailukohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaikainen riimukivi Fläckebon kotiseutumuseossa.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salassa toimii maailman ensimmäinen salibandyseura Sala IBK.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Sala Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. http://www.sala.se/Om-Sala-n/Sala-stad/
  7. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  25. http://www.sala.se/Startsida---Turistbyran/For-dig-som-ar/Kulturintresserad/Kyrkor--kloster/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Salan kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Sala kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.