Köpingin kunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Köpingin kunta
Vaakuna
Vaakuna
Köping Municipality in Västmanland County2.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Västmanlandin lääni
Maakunta Västmanland
Keskustaajama Köping
Kuntakoodi 1983
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 604,27 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 25 557
 – Tiheys 42,3 as./km²
Västeråsin, Hallstahammarin, Skinnskattebergin, Köpingin, Arbogan ja Kungsörin kuntien alueella sijainneet pitäjät.

Köpingin kunta (ruots. Köpings kommun) on Västmanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västmanlandiin. Kunnan keskustaajama on Köping.[3]

Kunnan maapinta-ala on 604,27 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 25 557 henkeä (31.12.2015).[2]

Teollistumisen myötä Köpingiin on asettunut huomattava määrä ruotsinsuomalaisia, joista osa on ottanut Ruotsin kansalaisuuden. Köpingissä on kaksi suomalaista seuraa: Köpingin Suomiseura ja Suomalainen Kulttuuriseura.

Vuonna 2007 kunnassa oli 161,66 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 26,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1919 Köpingin maalaiskunta liitettiin Köpingin kaupunkiin. Vuonna 1939 Bron ja Malman maalaiskunnat liitettiin yhteen Bro-Malman maalaiskunnaksi, joka muutti vuonna 1950 nimensä Kolsvan maalaiskunnaksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin kaksi "suurkuntaa":

  • Munktorp (Munktorp ja Odensvi)
  • Medåker (Arbogan maalaiskunta, Himmeta, Medåker ja Västra Skedvi)

Köpingin kaupunkiin ja Kolsvan maalaiskuntaan uudistus ei vaikuttanut. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Köpingin kunta yhdistämällä kaupunki, Kolsvan ja Munktorpin maalaiskunnat sekä Himmeta ja Västra Skedvin seurakunnat jaetusta Medåkerin maalaiskunnasta.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Köpingin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
22 659
1955
  
24 304
1960
  
25 738
1965
  
27 908
1970
  
29 718
1975
  
27 872
1980
  
27 201
1985
  
26 371
1990
  
26 444
1995
  
26 137
2000
  
24 763
2005
  
24 646
2010
  
24 905
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 5 006 19,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 561 6,1
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 993 7,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 16 997 66,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 508 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 6,1 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 12,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 197 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 8,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 175 457 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 50 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,0 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,2 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,6 2,3
  jalostus 34,9 32,3
  palvelut 61,8 64,7
  tuntematon 0,7 0,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 10 819 10 813
  työpaikkaomavaraisuus 100,1

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 254 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Köping 17 743
2 Kolsva 2 453
3 Munktorp 455

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Köpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[19]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 4 4 5 6 6 6 8 8 8 7 9 9 7
  Keskustapuolue 11 11 9 7 6 5 5 4 4 4 5 4 4
  Liberaalit 3 4 4 2 4 4 3 2 2 4 3 3 2
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 2 1 2 3 2 4 3 3 2 1
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 1 3 2 2 2 1 1 2 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 26 26 26 28 27 25 23 26 21 23 22 22 22
  Vasemmistopuolue 3 2 3 3 3 3 3 4 7 6 4 4 4
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 7
  Muut 0 0 0 0 1 1 2 1 1 1 1 0 0
  Yhteensä[20] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Köpingin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Köpingsbygden
  • Malma

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Himmeta
  • Kolsva (Bro, Bro-Malma)
  • Kolsva norra kbfd* (Bro-Malma norra kbfd)
  • Kolsva södra kbfd* (Bro-Malma södra kbfd)
  • Köping (Köpings stadsförsamling)
  • Köpings landsförsamling*
  • Malma*
  • Munktorp
  • Odensvi
  • Västra Skedvi (Skedvi)

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Köping Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  19. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  20. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  21. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Köpingin kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Köpings kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.