Sininen tie

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Matkailutie
Sininen tie
Blå vägen (ruotsiksi)
Blå vegen (norjaksi)
Голубая дорога (venäjäksi)
Eri osuudet:
Eurooppatie E12 (Mo i Rana – Uumaja),
valtatie 16 (Vaasa – Kyyjärvi),
kantatie 77 (Kyyjärvi – Siilinjärvi),
valtatie 9 (Siilinjärvi – Niirala),
A10 (Värtsilä – Lemetti),
R21 (Lemetti – Prääsä),
valtatie M18 (Prääsä – Petroskoi)
Sininen tie Kolatselässä Karjalan tasavallassa, Venäjällä.
Sininen tie Kolatselässä Karjalan tasavallassa, Venäjällä.
Maat Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä
Pituus 1800 km
Alkupiste Mo i Rana
Reitti Storuman
Lycksele
Uumaja
Vaasa
Alajärvi
Lapua
Viitasaari
Kuopio
Joensuu
Tohmajärvi
Prääsä
Petroskoi
Päätepiste Puudoži (1800 km)

Sininen tie on kansainvälinen matkailutie, joka kulkee Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle. Vuonna 2000 Sinistä tietä jatkettiin Karjalan tasavallan pääkaupungista, Petroskoista Puudožiin saakka. Tie seurailee vanhoja vesireittejä Atlantin valtamereltä Äänisen rannalle.[1][2] Suomen Sininen tie on yksi maan vanhimmista matkailuteistä.[3][4]

Tien eri osuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjassa ja Ruotsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinisen Norjassa ja Ruotsissa oleva osuus Mo i Ranasta Uumajaan on Eurooppatie E12. Uumajan ja Vaasan välillä on lauttayhteys.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Sininen tie kulkee Vaastasta Kyyjärvelle valtatietä 16 pitkin. Kyyjärveltä Siilinjärvelle tie jatkuu kantatienä 77. Siilinjärveltä Joensuun kautta valtakunnan Niiralaan johtava osuus muodostaa itäisimmän osan valtatiestä 9.

Värtsilä–Petroskoi-tie Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Värtsilän ja Petroskoin välinen tie on nopein tieyhteys Suomesta Petroskoihin. Vastakkaiseen suuntaan Petroskoista Suomeen päin kuljettaessa reitti kulkee ensin Pietarin ja Murmanskin välistä M18-valtatietä (E105). Prääsän kohdalla tie jatkuu R21-tienä kohti Sortavalaa. PitkärantaSuojärvi-tien risteyksestä tienumeroksi muuttuu A130. Ennen Sortavalaa tie kääntyy Värtsilään, jossa on rajanylityspaikka.

Tie kulkee suurimmaksi osaksi läpi suurten harvaanasuttujen metsäalueiden. Tien varrella olevia asutuskeskuksia ovat Matroosa, Vilka, Prääsä, Krosnosero, Kolatselkä, Läskelä, Ruskeala ja Värtsilä. Läskelän ja Sortavalan välillä tie seurailee Laatokan lahtien rantaa.

Reitti (vastasuuntaan)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M18 (E105) Petroskoi–Prääsä

Tienviitta Sortavala–Prääsä-tiellä Vieljärven kohdalla

R21, Prääsä–Lemetti

Läskelänkoski ja paperitehtaan rakennukset syksyllä 2008.
  • ← Pitkäranta 14, Suojärvi 83, tie A131 Pitkäranta-Suojärvi
  • ← Pitkäranta Juuksujoki
  • vasemmalla levähdyspaikka

A130 (Aunus) – Värtsilä

Tutustumiskohteita Sinisen tien varrella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa Alue Tutustumiskohde
Flag of Norway.svg
Norja
Nordland våpen.svg
Nordlandin lääni
Atlantti
Mo i Rana, kaupunki Pohjoisen napapiirin tuntumassa
Flag of Sweden.svg
Ruotsi
Västerbottens läns vapen crowned.svg
Västerbottenin lääni
Storuman, Hemavanin hiihtokeskus, alppikasvipuutarha, Vindelfjällenin alueen opastuskeskus ja Stenselen kirkko (Ruotsin suurin puukirkko)
Metsämuseo, Lyckselessä
Lyckselen eläintarha, Ruotsin pohjoisin eläinpuisto[5]
Uumaja, Västerbottenin läänin pääkaupunki Uumajanjoen varrella
Flag of Finland.svg
Suomi
Pohjanmaan maakunnan vaakuna.svg
Pohjanmaa
Vaasa, Pohjanmaan maakuntakeskus
Merenkurkku, Unescon maailmanperintökohde[6]
Raippaluodon silta, Suomen pisin silta
Flag of Finland.svg
Suomi
Etelä-Pohjanmaan maakunnan vaakuna.svg
Etelä-Pohjanmaa
Alajärvi, arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia
Flag of Finland.svg
Suomi
Keski-Suomi Coat of Arms.svg
Keski-Suomi
Huopanankoski, Viitasaarella sijaitseva urheilukalastuskoski, joka on yksi Suomen vanhimmista ja tunnetuimmista
Flag of Finland.svg
Suomi
Pohjois-Savo.vaakuna.svg
Pohjois-Savo
Järvi-Suomen maisema-alue Pohjois-Savossa
Lepikon torppa Pielavedellä, presidentti Urho Kekkosen synnyin- ja lapsuudenkoti[7]
Kolun kanava Tervossa, Suomen pisin sisävesikanava[8]
Korkeakoski Kuopion Maaningalla, Suomen korkein vapaana virtaava koski
Kuopio, Pohjois-Savon maakuntakeskus Kallaveden rannalla
Puijo Kuopiossa, luonnonsuojelualue, mäkihyppykeskus, näkötorni
Heinäveden reitti, risteilyreittiliikennettä Kuopio-Heinävesi-Savonlinna
Tahkovuori, matkailukeskus Syvärin rannalla Kuopion Nilsiässä
Ohtaansalmi, Täyssinän rauhan raja Rikkaveden rannalla Tuusniemellä[9]
Flag of Finland.svg
Suomi
Pohjois-Karjala.vaakuna.svg
Pohjois-Karjala
Järvi-Suomen maisema-alue Pohjois-Karjalassa
Outokumpu, kaivosmuseo tunneleineen ja junineen, kaivostorni[10]
Joensuu, Pohjois-Karjalan maakuntakeskus Pielisjoen suussa
Pyhäselkä, Saimaan vesistöalueen pohjoisimpia osia
Flag of Russia.svg
Venäjä
Coat of Arms of Republic of Karelia.svg
Karjalan tasavalta
Laatokka, Euroopan suurin järvi
Valamo, luostari Laatokan saarilla
Petroskoi, Karjalan tasavallan pääkaupunki
Kiži, Unescon maailmanperintökohde[11]
Ääninen, Euroopan toiseksi suurin järvi

Sinisen tien kehitys matkailutienä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1950-luvulla herää ajatus pohjoista Eurooppaa halkovasta tiestä
  • 1963 Ruotsissa perustetaan Sinisen tien yhdistys
  • 1972 ympärivuotinen lauttaliikenne alkaa Uumajan ja Vaasan välillä
  • 1973 Sinisestä tiestä tulee eurooppalainen valtatie
  • 1989 avautuu julkisen liikenteen yhteys Uumajan ja Mo i Ranan välille
  • 1990 avataan Niiralan rajanylityspaikka Tohmajärvellä
  • 1990-luvulla Sininen Tie oli ensimmäinen matkailutie, joka liikenneministeriön kokeiluluvalla pystytti tienvarsimerkit[12]
  • 2000 Sinistä tietä jatketaan Venäjällä; matkailureitin päätepisteeksi tulee Puudoži[13]
  • 2015 Sinisen tien matkailutiemerkit uusittu kokonaisuudessaan[12]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sininen tie (Internet Archivesta, tallennettu 31.12.2013) Travel.fi-sivusto. Keskusvaraamo Tahko.com, Nilsiä. Viitattu 11.1.2015.
  2. Sininen Tie halkoo keskistä Suomea (Internet Archivessa, tallennettu 27.9.2011) Tiehallinto. Viitattu 11.1.2015.
  3. Suomen matkailutiet, Autoliitto
  4. Sights in Västerbotten/Sweden, The Blue Highway (englanniksi)
  5. Lycksele Djurpark (Lyckselen eläinpuisto) (ruotsiksi)
  6. World Heritage List: High Coast / Kvarken Archipelago (englanniksi, ranskaksi)
  7. Lepikon torppa
  8. Tervon kunta: Kolun kanava
  9. Tuusniemen kunta: Täyssinän rauhan rajamerkki
  10. Aarrekaupunki Outokumpu: Outokummun kaivosmuseo
  11. World Heritage List: Kizhi Pogost (englanniksi, ranskaksi)
  12. a b Sininen tie uudisti matkailutiemerkkinsä 26.1.2015. Karjalainen. Viitattu 26.1.2015.
  13. [1] Sights in Västerbotten/Sweden, The Blue Highway, pdf, 2008, Västerbotten Local Folklore Society and The Museum of Västerbotten, Tammikuu 10, 2015