Läskelä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Läskelä
Ля́скеля
Jänisjoen Läskelänkoski syksyllä 2008.
Jänisjoen Läskelänkoski syksyllä 2008.
vaakuna
vaakuna

Läskelä

Koordinaatit: 61°45′45″N, 31°0′30″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Pitkärannan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 555,6 km²
Väkiluku (2012) 3 650
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)









Läskelänkoski ja Läskelän puunjalostustehtaita ennen sotia.
Läskelän kunta Pitkärannan piirin kartalla.

Läskelä (ven. Ля́скеля) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Laatokan pohjoispuolella Jänisjoen varrella 38,5 kilometriä Pitkärannasta luoteeseen.[1] Taajamassa on 1 700 ja kunnassa 3 650 asukasta (vuonna 2012)[2].

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läskelän kunnan pinta ala on 555,6 neliökilometriä. Se rajoittuu koillisessa Loimolan, kaakossa Impilahden, lounaassa Sortavalan ja luoteessa Harlun kuntiin.[1] Pinta-alasta 71 % on metsää[3].

Kunnan alueella virtaavat Jänisjoki ja Hiihnijoki. Järviä ovat Laatokka, Hiihniäjärvi ja Tenjärvi.[4] Hyötykaivannaisiin kuuluvat rakennus- ja verhoilukivi, hiekka ja sora, turve, mineraalivärit ja savi[5]. Suunniteltuja luonnonsuojelualueita ovat Laatokan saarten kansallispuisto ja Pikamonjoen luonnonmuistomerkki[6].

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu neljä kylää: Hiidenselkä, Jänis, Kerisyrjä ja Paussu[1]. Läskelän ohella toinen suurempi asutuskeskus on 1 500 asukkaan Hiidenselkä. Paussun kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[2] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 82 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 8 % valkovenäläisiä, 4 % karjalaisia ja 3 % ukrainalaisia[7].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läskelä oli alun perin osa Sortavalan maalaiskuntaa ja kuului myöhemmin Suomen Neuvostoliitolle luovuttamaan Harlun kuntaan.[8] Siellä toimineiden sahalaitosten viereen perustettiin vuonna 1899 puuhiomo ja vuonna 1905 käärepaperia valmistanut Läskelän paperitehdas. Toisen maailmansodan jälkeen tehdas tuotti myös sanomalehtipaperia. Läskelän paperitehdas sekä Harlun selluloosa- ja paperitehdas yhdistettiin samaksi yritykseksi vuonna 1958. Vuodesta 1973 aina 1990-luvulle saakka Läskelän tehdas valmisti neljäsosan Neuvostoliiton tapettipaperista sekä lisäksi myös kirjoituspaperia.[9] Se lopetti toimintansa vanhentuneena maaliskuussa 2004. Tehtaan täydellistä uusimista on suunniteltu.

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läskelän kautta kulkee Aunuksen ja Sortavalan välinen maantie A130[1] sekä Lotinapellon ja Jänisjärven välinen rautatie[10]. Taajamasta on linja-autoyhteydet Pitkärantaan, Sortavalaan, Petroskoihin ja Pietariin[11]. Läskelän rautatieasemalla pysähtyvät Jänisjärven ja Pitkärannan väliset paikallisjunat sekä Jänisjärven ja Lotinapellon väliset kaukojunat, joihin on liitetty Petroskoihin ja Pietariin menevät vaunut[10]. Hiidenselässä Laatokan rannalla on laivalaituri[12].

Kunnan tärkein teollisuusyritys on Hiidenselässä sijaitseva Laatokan saha. Läskelässä toimii myös selluloosa- ja kartonkitehdas, sepelintuotantolaitoksia ja puunhankintayrityksiä sekä maastopukuja valmistava ompelimo. Maataloutta edustaa maitoa ja lihaa tuottava maatalousyritys Ladožskoje ja joukko yksityistiloja.[13]

Keskustaajaman palveluihin kuuluu keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto ja paikallissairaala[14]. Paikkakunnalla toimii posti, säästökassa, huoltoasema, useita kauppoja ja kahvila[15]. Läskelässä on Inkerin kirkon Harlun seurakunta ja evankelinen kirkko. Rakenteilla on myös ortodoksinen kirkko.[16]

Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkisalon saaressa on kaksi muinaislinnaa. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat 1800–1900-lukujen vaihteesta olevat Läskelän paperitehtaan rakennus, rautatieasema hotellirakennuksineen ja Hiidenselän sahan konttori. Muita nähtävyyksiä ovat Kalkkisaaren marmorilouhos sekä toisen maailmansodan aikana kaatuneiden neuvostosotilaiden yhteishauta.[17]

Läskelässä toimii pieni motelli. Retkeilijöitä houkuttelee Jänisjokea pitkin Jänisjärveltä Hiidenselälle kulkeva melontareitti.[18]

Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle johtava matkailutie Sininen tie kulkee Läskelän kautta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Generalnyi plan, s. 13.
  2. ↑ a b Generalnyi plan, s. 32.
  3. ↑ Generalnyi plan, s. 28.
  4. ↑ Generalnyi plan, s. 20–21.
  5. ↑ Generalnyi plan, s. 24.
  6. ↑ Generalnyi plan, s. 100–101.
  7. ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  8. ↑ Uusi tietosanakirja, 23. osa, s. 112. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1963.
  9. ↑ Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 73. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8.
  10. ↑ a b Generalnyi plan, s. 71.
  11. ↑ Generalnyi plan, s. 77.
  12. ↑ Generalnyi plan, s. 72.
  13. ↑ Generalnyi plan, s. 41–49.
  14. ↑ Generalnyi plan, s. 57–61.
  15. ↑ Generalnyi plan, s. 65, 67.
  16. ↑ Generalnyi plan, s. 63.
  17. ↑ Generalnyi plan, s. 95.
  18. ↑ Generalnyi plan, s. 98.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Läskelä&oldid=21087170”