Siirry sisältöön

Läskelä

Wikipediasta
Läskelä
Ля́скеля
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Läskelä

Koordinaatit: 61°45′45″N, 31°0′30″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Pitkärannan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
Pinta-ala  (entinen kunta)
 – Kokonaispinta-ala 555,6 km²
Väkiluku (2023)  (kunta[1]) 2 888
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 186804









Läskelänkoski ja Läskelän puunjalostustehtaita ennen sotia.
Läskelän kunta Pitkärannan piirin kartalla.

Läskelä (ven. Ля́скеля) on taajama ja entinen maalaiskunta Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Laatokan pohjoispuolella Jänisjoen varrella 38,5 kilometriä Pitkärannasta luoteeseen.[2] Taajamassa oli noin 1 700 asukasta vuonna 2012[3].

Läskelän kunta lakkautettiin vuoden 2023 huhtikuussa, jolloin Pitkärannan piirin paikallishallinto uudistettiin.[4] Kunnassa oli vuoden alussa 2 630 asukasta.[1]

Maantiede ja asutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läskelän kunnan pinta ala oli 555,6 neliökilometriä. Se rajoittui koillisessa Loimolan, kaakossa Impilahden, lounaassa Sortavalan ja luoteessa Harlun kuntiin.[2] Pinta-alasta 71 % oli metsää[5].

Entisen kunnan alueella virtaavat Jänisjoki ja Hiihnijoki. Järviä ovat Laatokka, Hiihniäjärvi ja Tenjärvi.[6] Hyötykaivannaisiin kuuluvat rakennus- ja verhoilukivi, hiekka ja sora, turve, mineraalivärit ja savi[7]. Suunniteltuja luonnonsuojelualueita ovat Laatokan saarten kansallispuisto ja Pikamonjoen luonnonmuistomerkki[8].

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuului neljä kylää: Hiidenselkä, Jänis, Kerisyrjä ja Paussu[2]. Läskelän ohella toinen suurempi asutuskeskus on 1 500 asukkaan Hiidenselkä. Paussun kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[3] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 82 % oli kansallisuudeltaan venäläisiä, 8 % valkovenäläisiä, 4 % karjalaisia ja 3 % ukrainalaisia[9].

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läskelä oli alun perin osa Sortavalan maalaiskuntaa ja kuului myöhemmin Suomen Neuvostoliitolle luovuttamaan Harlun kuntaan.[10] Siellä toimineiden sahalaitosten viereen perustettiin vuonna 1899 puuhiomo ja vuonna 1905 käärepaperia valmistanut Läskelän paperitehdas. Toisen maailmansodan jälkeen tehdas tuotti myös sanomalehtipaperia. Läskelän paperitehdas sekä Harlun selluloosa- ja paperitehdas yhdistettiin samaksi yritykseksi vuonna 1958. Vuodesta 1973 aina 1990-luvulle saakka Läskelän tehdas valmisti neljäsosan Neuvostoliiton tapettipaperista sekä lisäksi myös kirjoituspaperia.[11] Se lopetti toimintansa vanhentuneena maaliskuussa 2004. Tehtaan täydellistä uusimista on suunniteltu.

Liikenne, talous ja palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läskelän kautta kulkee Aunuksen ja Sortavalan välinen maantie A130[2] sekä Lotinapellon ja Jänisjärven välinen rautatie[12]. Taajamasta on linja-autoyhteydet Pitkärantaan, Sortavalaan, Petroskoihin ja Pietariin[13]. Läskelän rautatieasemalla pysähtyvät Jänisjärven ja Pitkärannan väliset paikallisjunat sekä Jänisjärven ja Lotinapellon väliset kaukojunat, joihin on liitetty Petroskoihin ja Pietariin menevät vaunut[12]. Hiidenselässä Laatokan rannalla on laivalaituri[14].

Seudun tärkein teollisuusyritys on Hiidenselässä sijaitseva Laatokan saha. Läskelässä toimii myös selluloosa- ja kartonkitehdas, sepelintuotantolaitoksia ja puunhankintayrityksiä sekä maastopukuja valmistava ompelimo. Maataloutta edustaa maitoa ja lihaa tuottava maatalousyritys Ladožskoje ja joukko yksityistiloja.[15]

Keskustaajaman palveluihin kuuluu keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto ja paikallissairaala[16]. Paikkakunnalla toimii posti, säästökassa, huoltoasema, useita kauppoja ja kahvila[17]. Läskelässä on Inkerin kirkon Harlun seurakunta ja evankelinen kirkko. Rakenteilla on myös ortodoksinen kirkko.[18]

Nähtävyydet ja matkailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Läskelän neuvostoaikainen vaakuna

Mäkisalon saaressa on kaksi muinaislinnaa. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat 1800–1900-lukujen vaihteesta olevat Läskelän paperitehtaan rakennus, rautatieasema hotellirakennuksineen ja Hiidenselän sahan konttori. Muita nähtävyyksiä ovat Kalkkisaaren marmorilouhos sekä toisen maailmansodan aikana kaatuneiden neuvostosotilaiden yhteishauta.[19]

Läskelässä toimii pieni motelli. Retkeilijöitä houkuttelee Jänisjokea pitkin Jänisjärveltä Hiidenselälle kulkeva melontareitti.[20]

Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle johtava matkailutie Sininen tie kulkee Läskelän kautta.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po munitsipalnym obrazovanijam na 1 janvarja 2023 goda (xlsx) (taulukko 27) 1.1.2023. Rosstat. Arkistoitu 9.4.2024. Viitattu 16.4.2025. (venäjäksi)
  2. ↑ a b c d Generalnyi plan, s. 13.
  3. ↑ a b Generalnyi plan, s. 32.
  4. ↑ Zakon Respubliki Karelija "O preobrazovanii vseh poseleni, vhodjaštših v sostav Pitkjarantskogo munitsipalnogo rajona, putem ih objedinenija i nadelenii vnov obrazovannogo munitsipalnogo obrazovanija statusom munitsipalnogo okruga publication.pravo.gov.ru. 28.4.2023. Petrozavodsk. Arkistoitu 23.3.2025. Viitattu 16.4.2025. (venäjäksi)
  5. ↑ Generalnyi plan, s. 28.
  6. ↑ Generalnyi plan, s. 20–21.
  7. ↑ Generalnyi plan, s. 24.
  8. ↑ Generalnyi plan, s. 100–101.
  9. ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  10. ↑ Uusi tietosanakirja, 23. osa, s. 112. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1963.
  11. ↑ Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 73. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8
  12. ↑ a b Generalnyi plan, s. 71.
  13. ↑ Generalnyi plan, s. 77.
  14. ↑ Generalnyi plan, s. 72.
  15. ↑ Generalnyi plan, s. 41–49.
  16. ↑ Generalnyi plan, s. 57–61.
  17. ↑ Generalnyi plan, s. 65, 67.
  18. ↑ Generalnyi plan, s. 63.
  19. ↑ Generalnyi plan, s. 95.
  20. ↑ Generalnyi plan, s. 98.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Läskelä&oldid=23317086”