Harlu (Karjalan tasavalta)
| Harlu Ха́рлу |
|
|---|---|
.svg) lippu |
 vaakuna |
  Harlu |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Pitkärannan piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama |
| Pinta-ala (entinen kunta) | |
| – Kokonaispinta-ala | 261 km² |
| Väkiluku (2023) (kunta) | 987 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
.svg)
Harlu (ven. Ха́рлу) on taajama ja entinen maalaiskunta Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Jänisjoen varrella 47 kilometriä Pitkärannasta maanteitse luoteeseen.[1] Taajamassa oli 828 asukasta vuonna 2012[2].
Harlun kunta lakkautettiin vuoden 2023 huhtikuussa, jolloin Pitkärannan piirin paikallishallinto uudistettiin.[3] Kunnassa oli vuoden alussa 987 asukasta.[4]
Maantiede ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harlun kunnan pinta-ala oli 261 neliökilometriä[5]. Se rajoittui koillisessa Suojärven piirin Loimolan, kaakossa Pitkärannan piirin Läskelän, lounaassa Sortavalan ja lännessä Sortavalan piirin Kaalamon kuntiin[6]. Pinta-alasta valtaosa oli metsää[7].
Entisen kunnan alueella virtaavat Jänisjoki, Alatsoja ja Pirokanoja. Suurimmat järvet ovat Laatokan ohella Jänisjärvi ja Suistamonjärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, gneissigranitti, liuske ja rakennuskivi.[8] Seudulle suunnitellaan Laatokan saariston kansallispuistoa [9].
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuului Jänisjärven asema sekä kolme kylää: Alattu, Rautalahti ja Ulmalahti. Hämekosken kylä lasketaan osaksi Harlun taajamaa. Toiseksi suurin asutuskeskus on vajaan 400 asukkaan Rautalahti.[10] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 79 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 10 % valkovenäläisiä, 3 % karjalaisia ja 2 % ukrainalaisia[11].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harlun kunta käsitti ennen talvi- ja jatkosotaa Suomeen kuuluneen Harlun kunnan pohjoisosan. Harlun kirkonkylä tunnettiin myös nimellä Leppäkoski. Siellä oli Läskelän paperitehtaan yhteyteen kuulunut sellu- ja paperitehdas, joka lopetti toimintansa 1980-luvun lopussa. Vuonna 1959 Harlun taajamassa oli 4 000, vuonna 1979 2 000 ja vuonna 2002 1 100 asukasta.[1] Neuvostoaikana sillä oli kaupunkimaisen taajaman status[12].
Liikenne, talous ja palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Entisen kunnan läpi kulkee Aunuksen ja Sortavalan välinen A130-maantie. Harlusta on linja-autoyhteydet Pitkärantaan, Petroskoihin, Suojärvelle ja Sortavalaan. Rautalahdessa on huoltoasema.[13]
Jänisjärven asemalla yhtyvät Lotinapeltoon, Suojärvelle ja Hiitolaan johtavat rautatiet. Radoilla on myös Harlun asema sekä Alatun ja Hämekosken pysäkit.[14]
Seudun pääelinkeinot ovat metsäteollisuus ja maatalous. Alueella toimii kaksi puunjalostuslaitosta, kalanviljelylaitos ja leipomo[15]. Jänisjoella on vuonna 1903 rakennettu Hämekosken ja vuonna 1936 valmistunut Harlun vesivoimalaitos[1][16].
Keskustaajaman palveluihin kuuluu lastentarha, koulu, kansantaiteen talo, poliklinikka, yleinen sauna, posti, ruokala ja muutama kauppa. Taajamassa on helluntailaiskirkko.[17]
Nähtävyydet ja matkailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harlun taajamalla on historiallisen asutuksen status. Sen rakennusmuistomerkkejä ovat 1800–1900-lukujen vaihteessa rakennettu pappila sekä 1800-luvun loppupuolelta peräisin oleva asuintalo ja lastentarhan talo. Taajamassa on toisessa maailmansodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikka.[18]
Rautalahden lähistöllä on lomakylä sekä kalastus- ja metsästysmaja ja Jänisjärven asemalla lomakylä[19]. Matkailijoita houkuttelee Jänisjoen melontareitti.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Generalnyi plan Harluskogo selskogo poselenija Pitkjarantskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme gradeco.ru. Arkistoitu 13.7.2019. Viitattu 24.3.2013. (venäjäksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 224. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8
- ↑ Generalnyi plan, s. 3–4.
- ↑ Zakon Respubliki Karelija "O preobrazovanii vseh poseleni, vhodjaštših v sostav Pitkjarantskogo munitsipalnogo rajona, putem ih objedinenija i nadelenii vnov obrazovannogo munitsipalnogo obrazovanija statusom munitsipalnogo okruga publication.pravo.gov.ru. 28.4.2023. Petrozavodsk. Arkistoitu 23.3.2025. Viitattu 16.4.2025. (venäjäksi)
- ↑ Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po munitsipalnym obrazovanijam na 1 janvarja 2023 goda (xlsx) (taulukko 27) 1.1.2023. Rosstat. Arkistoitu 9.4.2024. Viitattu 16.4.2025. (venäjäksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 3.
- ↑ Generalnyi plan, s. 9.
- ↑ Generalnyi plan, s. 43.
- ↑ Generalnyi plan, s. 12–13.
- ↑ Generalnyi plan, s. 45.
- ↑ Generalnyi plan, s. 4.
- ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 28, s. 202. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1978.
- ↑ Generalnyi plan, s. 18.
- ↑ Generalnyi plan, s. 19.
- ↑ Generalnyi plan, s. 28.
- ↑ Generalnyi plan, s. 25.
- ↑ Generalnyi plan, s. 20–21.
- ↑ Generalnyi plan, s. 16–17.
- ↑ Generalnyi plan, s. 21.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harlu (Karjalan tasavalta) Wikimedia Commonsissa
